| |
KURVILAN EMÄNTÄ.
|
|
| | Yrjö Hirvoinen |
|
| | Ristiinasta. |
|
| | Talvella vuonna 1823 kulki Juvalla yksi miero-ukko, joka Hevoisineen kävi kylästä kylään kiertämässä, eli kerjäilemässä niin kuin meillä sanotaan. Hänellä ei ollut muuta reissä kuin yksi säkki, joka oli hänen ainua aittansa, ja kussa hään säilytti niitä ruokapalaisia, jotka annettiin hänelle ja hänen Runo-ruunallensa (Pegás). Minä näin häntä Joulu-pyhinnä Vintturin luonna Männymäellä, kussa hään yhellä jalallansa lauleli olven eäressä, ja lauluillansa kootti sinne koko kylänkunnat kuuntelemaan. Hänen nimensä oli Yrjö Hirvoinen, ja sanoi olevasek Ristiinasta kotoisin, ehkei hänellä ollut kotia niin taivaallista. Ite hään oli varsin onnellinen mielestään, ja lauluissaan niin mielullinen, että se heihin unohutti kaikkia muuta. Nähessäin häntä, juohtui minun mieleen Diogenes tynnörinensä, ja oattelin: jos onnellisuus ainoastaan seisoo siinä että olla ilman huoletak, niin ei löyvyk näitä miehiä onnellisempia! Hänen isänsä, samalla nimellä (Yrjö Hirvoinen) oli ollut sotamiessä, ja asunna Ristiinan kirkolla; hänen äitinsä nimi oli Anna Skottman. Ite hään oli jo nuoruutessaan tullut vaivaiseksi oikeesta jalastaan, ettei hään kyenyt käyvä, jostapa Hevoinen oli hänelle tarpeellinen. Hään oli ollut aikanansa tolppari; mutta ne moalliset menot eivät ouk tahtoneet häneltä kävestyä. Hänen vaimonsa Anna Valkoinen — sekin oli ollut roaja-rikko, sillä se oli tullut sokeeksi. Niin että se kyllä näytti meistä ouollen, mistä se lie soanut näitä ilon-aineitansa. Tästäpä nähään että ihmisissä löytyy toinenkin mieli, ei ainoasti se luonnollinen tahi moallinen; ja että tämä toinen mieli ussein näyttäiksen meillen luonottomaksi, koska sillä ei ouk tämä moallinen luonto. Niinpä Ukko Hirvoinen ei pannut suutansa suruillen näistä ruumiillisista murheistansa, mutta hukutti heitä näihin henkellisiin huvituksiin, ja oli lauluissansa varsin onnellinen. Hään piti joulua Juvalla kauvemmin kuin ykskään muu. Ja kuin toisten ilot oli aikoa loppunut, niin silloin Yrjö vielä veisaisi laulujansa kylän raitteilla, ja hujautti heitä kujan-suussa. Minä kuulin että hänellä oli monia äkkinäisiä Runoja, joita en ole ennen kuulut; ja kuin kyselin näitä, niin hään sanoi heijän olevan omatekemiään. Minä otin häntä kanssaini Pappilaan, kussa minä viinalla laulatin kaikkia hänen laulujansa, joista minä tässä toimitan kolmet, jotka ovat minusta niitä paraaimmia. Heissä ei löyvyk mitä myö varsin Runomukseksi kuhumme, kuitenkin heitä luetaan ajan-ratoksi, muihen puutteessa. Runollisessa ansiossa hään ei ouk Ryynäisen kanssa verrattavana — ei ies että olla hänen jälkiimmäinen. Kuitenkin olemme asettaneet häntä tähän, ei hänen Runomuksensa suhteen, mutta näihen runoaineensa suhteen; koska se on tässä ottanut yhtä tarintavaista ainetta (ett historiskt ämne) laulataksensa. |
|
| | Kurvilan kylässä Ristiinan pitäjässä asui kaks veljestä Maunus ja Niiles Torniainen. Maunuksen akka, nimellä Anna Himainen, joka oli Emäntänä talossa, oli suuri tuhlatar (slöserska) ja hukutti talon tavaroita ylenpalttisella elämisellänsä, josta häntä viimen eroitettiin talosta pois. Hään läksi silloin tyttäresek luokse, nimeltä Vappo, jota hään oli toista kymmentä vuotta siitten poisnainut Maunus Tiusaisellen; ja kussa se viimeisellä joutui varsin köyhäksi. Tässä lauletaan ensin niitä aikoja, kuin näit tyttären läksiäisiä piettiin, ja siitten niitäkin, jollon se joutui pois talostaan. |
|
|
|
6 |
Kurvilass' oil korja vaimo,
|
|
|
|
7 |
Akka aivan ankarainen,
|
|
|
|
8 |
Kovin kuuluisa Emäntä,
|
|
|
|
9 |
Sepä käyvä käpsyttääpi
|
|
|
|
10 |
Kirkko-tietä kiekkarasti;
|
|
|
|
11 |
Sielä panoo pajakkata
|
|
|
|
12 |
Kansan kanssa käyvessänsä,
|
|
|
|
13 |
Oman talonsa tapoja.
|
|
|
|
14 |
Yksin tyttö urhollinen,
|
|
|
|
15 |
Piene-läntä piika-lapsi
|
|
|
|
16 |
Kerhekästi kätettäni,
|
|
|
|
17 |
Kiekkarasti kihlattiini,
|
|
|
|
18 |
Sepä naitiin nuapurihin,
|
|
|
|
19 |
Temmattihin Tiusaisehen,
|
|
|
|
20 |
Kopattiin koti-kylähän.
|
|
|
|
21 |
Käytiin sielä kaltaisissa,
|
|
|
|
22 |
Vietiin viinat viemisiksi,
|
|
|
|
23 |
Lihat, leivät, lättiäiset,
|
|
|
|
24 |
Piti piot Piiallensa,
|
|
|
|
25 |
Lävähytti läksiäiset
|
|
|
|
26 |
Kotonasek korkiasti,
|
|
|
|
27 |
Kuuluisassa Kurvilassa,
|
|
|
|
28 |
Lattiassa laveassa,
|
|
|
|
29 |
Pöyän piässä pökiässä.
|
|
|
|
30 |
Kussui vieraita kotiisek
|
|
|
|
31 |
Pöyän piähän pökiästi,
|
|
|
|
32 |
Yökaueksi ylpiästi.
|
|
|
|
33 |
Iltaisella istuttiini
|
|
|
|
34 |
Rekeheni riemuisesti,
|
|
|
|
35 |
Ahvakkaasti ajettihin.
|
|
|
|
36 |
Oli kuasot kannoilahan
|
|
|
|
37 |
Puhemiehet puolellahan.
|
|
|
|
38 |
Ruuna eissä roilottaapi
|
|
|
|
39 |
Yli pellon ylpiästi,
|
|
|
|
40 |
Rokan iäreen röyhkiästi,
|
|
|
|
41 |
Pöyvän piähän pökiästi.
|
|
|
|
42 |
(Kohta koto muistettava
|
|
|
|
43 |
Kuuluisassa Kurvilassa,
|
|
|
|
44 |
Jossa huomena hölisi,
|
|
|
|
45 |
Hiäväkiä helisi).
|
|
|
|
46 |
Ilon kanssa erettiini —
|
|
|
|
47 |
Sukulaiset suuta anto,
|
|
|
|
48 |
Kättä kaikki kämmen-päihen.
|
|
|
|
49 |
Täss' on suvut, sulhaisetkin,
|
|
|
|
50 |
Pökiämmät poika-miehet
|
|
|
|
51 |
Miniätä mielivätten,
|
|
|
|
52 |
Rikkahaita riitelöövät
|
|
|
|
53 |
Kaunihita kasseloovat.
|
|
|
|
54 |
Täss' on lapset laitettavat
|
|
|
|
55 |
Kuin on tyrsät tyttäretkin;
|
|
|
|
56 |
Ouvot ovat orpanoina,
|
|
|
|
57 |
Karva-piänä kartanoilla.
|
|
|
|
58 |
Tulipa kesä kerkiästi,
|
|
|
|
59 |
Tuli lehti lempiästi,
|
|
|
|
60 |
Ruoho puhkeis röyhkiästi.
|
|
|
|
61 |
Laskit Lampaat laitumellen.
|
|
|
|
62 |
Karjat kaikki kartanoillen.
|
|
|
|
63 |
Tulipa ruuasta rojua,
|
|
|
|
64 |
Tuli viljasta vihelys,
|
|
|
|
65 |
Tuli sota syömisestä,
|
|
|
|
66 |
Tuli rahasta räminä,
|
|
|
|
67 |
Tuli pannuista parina,
|
|
|
|
68 |
Tuli karjasta kamina,
|
|
|
|
69 |
Tuli nuja nuotastakin
|
|
|
|
70 |
Tuli riita riistastakin.
|
|
|
|
71 |
Aitat lyötän aukioksi.
|
|
|
|
72 |
Ei ou elo ennellään. —
|
|
|
|
73 |
Jopa ero ilmistyypi!
|
|
|
|
74 |
Nikolausipä nimeltä
|
|
|
|
75 |
Ilmaisekse Isännäksi,
|
|
|
|
76 |
Akka aivan ankarainen
|
|
|
|
77 |
Ennustaiksen Emännäksi.
|
|
|
|
78 |
Pilkall' syötiin suola-heinät
|
|
|
|
79 |
Pimiässä pirtihissä
|
|
|
|
80 |
Sakeassa savuhussa
|
|
|
|
81 |
Petkelellä pieksettihin.
|
|
|
|
82 |
Lapset laulaavat kotona:
|
|
|
|
83 |
"Makea on maito kulta
|
|
|
|
84 |
Kaunihista koalin kanssa;
|
|
|
|
85 |
Meill' on leikki leivästäkkin,
|
|
|
|
86 |
Parittain on pannujamme,
|
|
|
|
87 |
Kaksittain on kattiloita,
|
|
|
|
88 |
Lehmiä on leviästi,
|
|
|
|
89 |
Lompakoita laviasti;
|
|
|
|
90 |
Koska uutinen ulettuu
|
|
|
|
91 |
Elon-ajat ennättääpi,
|
|
|
|
92 |
Huasioita havakasti,
|
|
|
|
93 |
Kahiloita kukkuloinsa —
|
|
|
|
94 |
Näkyy näitä nuapurihin."
|
|
|
| |
|