| |
HEINOLAN MARKKINAT.
|
|
| | Yrjö Hirvoinen |
|
| | Ristiinasta. |
|
| | Talvella vuonna 1823 kulki Juvalla yksi miero-ukko, joka Hevoisineen kävi kylästä kylään kiertämässä, eli kerjäilemässä niin kuin meillä sanotaan. Hänellä ei ollut muuta reissä kuin yksi säkki, joka oli hänen ainua aittansa, ja kussa hään säilytti niitä ruokapalaisia, jotka annettiin hänelle ja hänen Runo-ruunallensa (Pegás). Minä näin häntä Joulu-pyhinnä Vintturin luonna Männymäellä, kussa hään yhellä jalallansa lauleli olven eäressä, ja lauluillansa kootti sinne koko kylänkunnat kuuntelemaan. Hänen nimensä oli Yrjö Hirvoinen, ja sanoi olevasek Ristiinasta kotoisin, ehkei hänellä ollut kotia niin taivaallista. Ite hään oli varsin onnellinen mielestään, ja lauluissaan niin mielullinen, että se heihin unohutti kaikkia muuta. Nähessäin häntä, juohtui minun mieleen Diogenes tynnörinensä, ja oattelin: jos onnellisuus ainoastaan seisoo siinä että olla ilman huoletak, niin ei löyvyk näitä miehiä onnellisempia! Hänen isänsä, samalla nimellä (Yrjö Hirvoinen) oli ollut sotamiessä, ja asunna Ristiinan kirkolla; hänen äitinsä nimi oli Anna Skottman. Ite hään oli jo nuoruutessaan tullut vaivaiseksi oikeesta jalastaan, ettei hään kyenyt käyvä, jostapa Hevoinen oli hänelle tarpeellinen. Hään oli ollut aikanansa tolppari; mutta ne moalliset menot eivät ouk tahtoneet häneltä kävestyä. Hänen vaimonsa Anna Valkoinen — sekin oli ollut roaja-rikko, sillä se oli tullut sokeeksi. Niin että se kyllä näytti meistä ouollen, mistä se lie soanut näitä ilon-aineitansa. Tästäpä nähään että ihmisissä löytyy toinenkin mieli, ei ainoasti se luonnollinen tahi moallinen; ja että tämä toinen mieli ussein näyttäiksen meillen luonottomaksi, koska sillä ei ouk tämä moallinen luonto. Niinpä Ukko Hirvoinen ei pannut suutansa suruillen näistä ruumiillisista murheistansa, mutta hukutti heitä näihin henkellisiin huvituksiin, ja oli lauluissansa varsin onnellinen. Hään piti joulua Juvalla kauvemmin kuin ykskään muu. Ja kuin toisten ilot oli aikoa loppunut, niin silloin Yrjö vielä veisaisi laulujansa kylän raitteilla, ja hujautti heitä kujan-suussa. Minä kuulin että hänellä oli monia äkkinäisiä Runoja, joita en ole ennen kuulut; ja kuin kyselin näitä, niin hään sanoi heijän olevan omatekemiään. Minä otin häntä kanssaini Pappilaan, kussa minä viinalla laulatin kaikkia hänen laulujansa, joista minä tässä toimitan kolmet, jotka ovat minusta niitä paraaimmia. Heissä ei löyvyk mitä myö varsin Runomukseksi kuhumme, kuitenkin heitä luetaan ajan-ratoksi, muihen puutteessa. Runollisessa ansiossa hään ei ouk Ryynäisen kanssa verrattavana — ei ies että olla hänen jälkiimmäinen. Kuitenkin olemme asettaneet häntä tähän, ei hänen Runomuksensa suhteen, mutta näihen runoaineensa suhteen; koska se on tässä ottanut yhtä tarintavaista ainetta (ett historiskt ämne) laulataksensa. |
|
| | Kuin Runoja oli lauluissansa ensin ihmitellyt tätä Jyränkön kaupunkia, niin hään vielä erittäin runoilleepi heijän markkinoista, niin että se kyllä näyttää, kuin oisi tämä kaupunki paljon pyörytellyt hänen mieltänsä. Hään laulaa: |
|
|
|
6 |
Mieli-juotella julistan
|
|
|
|
7 |
Kuinon syksyllä, suvella,
|
|
|
|
8 |
Keväellä kerkkiällä;
|
|
|
|
9 |
Silloin suuri Suomenkansa
|
|
|
|
10 |
Kovahasti kokountuupi
|
|
|
|
11 |
Jylkisehen Jyränköhön.
|
|
|
|
12 |
Kuin on latsit laitettunna,
|
|
|
|
13 |
Miärä-päivät piätettynnä;
|
|
|
|
14 |
Markkinat on mainittavat.
|
|
|
|
15 |
Jossa samuu Savolaiset,
|
|
|
|
16 |
Pohjolaiset polisoovat,
|
|
|
|
17 |
Hämäläiset helisöövät.
|
|
|
|
18 |
Tuli tänne Turun Liäni,
|
|
|
|
19 |
Helsinkistä suuret Herrat,
|
|
|
|
20 |
Kaupunkista Kauppa-miehet
|
|
|
|
21 |
Kyyin kanssa kulettaapi,
|
|
|
|
22 |
Tavaroita tanhuillen.
|
|
|
|
23 |
Kuinon puo'it pyvättynnä,
|
|
|
|
24 |
Lauvoista on laitettunna.
|
|
|
|
25 |
Silloin suuri Suomenkansa
|
|
|
|
26 |
Kaupuniss' on kahen-puolen,
|
|
|
|
27 |
Onpa toisia torilla;
|
|
|
|
28 |
Piikkinäitä pihti-pieliss',
|
|
|
|
29 |
Kahvi-pannuja kavulla
|
|
|
|
30 |
Rahtyörit on rakettanna —
|
|
|
|
31 |
(Paloviina parempana).
|
|
|
|
32 |
* * *
|
|
|
|
33 |
Hämäläiset helisöövät
|
|
|
|
34 |
Sillan-suussa, sunti-paikka
|
|
|
|
35 |
Jossa parret parisoovat.
|
|
|
|
36 |
Väki valta vaeltaapi,
|
|
|
|
37 |
Tahtoi kuatua kaupunti;
|
|
|
|
38 |
Ajoivat Muaherran muahan,
|
|
|
|
39 |
Piältä kassoi Kammareerit.
|
|
|
|
40 |
Oli vahvat vahti-miehet —
|
|
|
|
41 |
Otti kiini kiiruhusti,
|
|
|
|
42 |
Voati vanki-kartanoihin.
|
|
|
|
43 |
Miehet tuotiin tokki-huusiin.
|
|
|
|
44 |
Koska päivä piätettihin,
|
|
|
|
45 |
Aamu toinen alottihin,
|
|
|
|
46 |
Tuli Tuomar' tutkimaani
|
|
|
|
47 |
Kuinka eilen elettäni.
|
|
|
|
48 |
Silloin vankit vastaellivat:
|
|
|
|
49 |
"Hyvät Herrat helpoittaaka!
|
|
|
|
50 |
Eilen tässä elettäni,
|
|
|
|
51 |
Rahallamme ravittini,
|
|
|
|
52 |
Toverit on toisin-käsin. —
|
|
|
|
53 |
Viina tämän villin suatto!"
|
|
|
|
54 |
Tuomarit ne tutkistivat
|
|
|
|
55 |
Juoma-sakot juttelivat.
|
|
|
|
56 |
— Laskit vankit vallollehen
|
|
|
| |
|