| |
VÄINÄMÖISET.
|
|
| | C. A. Gottlund |
|
|
|
3 |
"Väinämöiset — mikäs se on?"
|
|
|
|
4 |
Se on tähti taivoisessa,
|
|
|
|
5 |
Seulaisten pieni sikeri,
|
|
|
|
6 |
Virsu vanhan Väinämöisen,
|
|
|
|
7 |
Jok'on ilmassa, iässä,
|
|
|
|
8 |
Otavasta oikeesehen,
|
|
|
|
9 |
Rajalla Linnun-ratojen.
|
|
|
|
10 |
Siinä kiiltääpi kitisee
|
|
|
|
11 |
Sätehellä seihtemällä,
|
|
|
|
12 |
Tuhannella tuikkarella
|
|
|
|
13 |
Viskoitteloo valkiansa
|
|
|
|
14 |
Tännek tuonnek taivoisehen.
|
|
|
|
15 |
Ukko vanha Väinämöinen
|
|
|
|
16 |
Heittiin pitkin pientarellen,
|
|
|
|
17 |
Maito-heinillen makoomaan.
|
|
|
|
18 |
Vuohen-kukat vuoteheksi,
|
|
|
|
19 |
Lehmän-kielet liepeheksi,
|
|
|
|
20 |
Apilat peän-alaksi.
|
|
|
|
21 |
Leivoiset ne lentelivät,
|
|
|
|
22 |
Virsiänsä viruttivat
|
|
|
|
23 |
Ukon korvissa koreesti.
|
|
|
|
24 |
Käki kukkui kuulusasti,
|
|
|
|
25 |
Onnen-kukko kuusikosta
|
|
|
|
26 |
Luki satoja sanoja.
|
|
|
|
27 |
Väinämöinen, vanha-miesi
|
|
|
|
28 |
Vetjusteliin väsyksissään
|
|
|
|
29 |
Päivän-paisteessa parraassa,
|
|
|
|
30 |
Kuumahassa kuun-valossa.
|
|
|
|
31 |
Etelätär, neito nuori,
|
|
|
|
32 |
Laskiin päivän-laskennolta,
|
|
|
|
33 |
Lännestä tähän lähättiin,
|
|
|
|
34 |
Hänen suutaan suikutteli,
|
|
|
|
35 |
Hänen leukojaan likisti.
|
|
|
|
36 |
Kukat hiljan kuiskuttivat,
|
|
|
|
37 |
Heinät hiljan heiluttivat,
|
|
|
|
38 |
Hyssytti häntä hyvästi.
|
|
|
|
39 |
Ukko vanha Väinämöinen
|
|
|
|
40 |
Nukahtipa nurmen peällä,
|
|
|
|
41 |
Uupui suloiseen unehen.
|
|
|
|
42 |
Näki unta viisi vuotta,
|
|
|
|
43 |
Seihtemettä sitä selitti.
|
|
|
|
44 |
Unessaan Ukko käveli
|
|
|
|
45 |
Taivaan pilviin piirtä myöten,
|
|
|
|
46 |
Witojen tähtiin tietä myöten
|
|
|
|
47 |
Kulki pitkin kuun kujasta,
|
|
|
|
48 |
Kantavansa kanteleensa
|
|
|
|
49 |
Tuonnek Otavan ovillen,
|
|
|
|
50 |
Pohjos-tähen porstuvillen,
|
|
|
|
51 |
Sauvan Aaroisen salihin.
|
|
|
|
52 |
Tullessaan tuonnek tuloovat
|
|
|
|
53 |
Ruomin muinoisat Runojat,
|
|
|
|
54 |
Troijan soan-toimittajat,
|
|
|
|
55 |
Uhoimmat soiton-urohot
|
|
|
|
56 |
Tunkeksivat tämän ympäir.
|
|
|
|
57 |
"Laula veikkonen vähäisen
|
|
|
|
58 |
Teijän moasta maistiksemme,
|
|
|
|
59 |
Koitteheksi teijän kielen!
|
|
|
|
60 |
Laula, laula Väinämöinen,
|
|
|
|
61 |
Hyräile hyvä Isäntä
|
|
|
|
62 |
Niitä soittoja somia,
|
|
|
|
63 |
Joita lauletaan Lapissa,
|
|
|
|
64 |
Soitettaneen Suomenmoassa!"
|
|
|
|
65 |
Ukko vanha Väinämöinen
|
|
|
|
66 |
Kauan ensin kainusteliin,
|
|
|
|
67 |
Ujosti näitä Uroja;
|
|
|
|
68 |
Siitten otti kanteleensa,
|
|
|
|
69 |
Vasemmalla käsi-varalla
|
|
|
|
70 |
Peästi vyönsä vyötäisiltään,
|
|
|
|
71 |
Peästi helmat helppoisilleen,
|
|
|
|
72 |
Tuuleen hameensa hajotti.
|
|
|
|
73 |
Siitten hieroi kämmeniään,
|
|
|
|
74 |
Kämmeniään, kymmeniään:
|
|
|
|
75 |
"Soitammahan sortaammatak,
|
|
|
|
76 |
Laulammahan lakkaammatak,
|
|
|
|
77 |
Iloksi näiten Isänniin
|
|
|
|
78 |
Näiten miesten mieleheksi!"
|
|
|
|
79 |
Siitten rupeisi Runoillen,
|
|
|
|
80 |
Laulujansa lasketteli —
|
|
|
|
81 |
Lauloi päivät peättämätäk,
|
|
|
|
82 |
Lauloi yötä yöttymätäk,
|
|
|
|
83 |
Kolmet päivee perättäin
|
|
|
|
84 |
Soitti soittoja soreita.
|
|
|
|
85 |
Väinämöisen soiteltua
|
|
|
|
86 |
Tàhet tansi taiwahalla,
|
|
|
|
87 |
Kuu se kuuntel' pilven peästä,
|
|
|
|
88 |
Nauroi taivahan navalla.
|
|
|
|
89 |
Kuin hään lauloi lauat heilui,
|
|
|
|
90 |
Taivaan-parret parkaisivat,
|
|
|
|
91 |
Vinkuivat tuulen-vihinät.
|
|
|
|
92 |
Kuin hään soitti sormillansa,
|
|
|
|
93 |
Peukaloillansa peuhaisi,
|
|
|
|
94 |
Itki ite Ilmarinen,
|
|
|
|
95 |
Vuolankoinen Vuoren-ukko
|
|
|
|
96 |
Vetiin vatsan-veänöksissään,
|
|
|
|
97 |
Ähmäröiset ähkäilivät,
|
|
|
|
98 |
Voiperoiset voihkailivat
|
|
|
|
99 |
Tästä soitosta somasta,
|
|
|
|
100 |
Näistä lauluin-laitoksista.
|
|
|
|
101 |
Jo päiväntenä kolmantena
|
|
|
|
102 |
Rupeis Ukko Väinämöinen
|
|
|
|
103 |
Vasta parraaita panemaan,
|
|
|
|
104 |
Silloin laulujaan lateli,
|
|
|
|
105 |
Kajahutti kanteletta,
|
|
|
|
106 |
Jotta kielet kiljaisivat,
|
|
|
|
107 |
Eänet kaikki ärjäisivät,
|
|
|
|
108 |
Parkuisivat joka paikka.
|
|
|
|
109 |
Päiväntenä kolmantena
|
|
|
|
110 |
Ennen Kukon kuulumatak,
|
|
|
|
111 |
Päivän nuoren nousematak,
|
|
|
|
112 |
Rupeematak oamu-ruskon,
|
|
|
|
113 |
Lasketteli laulujansa,
|
|
|
|
114 |
Kaikkiin sakeemmat sanansa,
|
|
|
|
115 |
Jotta Hiijet himmenivät,
|
|
|
|
116 |
Taivaan vallat vapisivat,
|
|
|
|
117 |
— Lumohutti ite Luojan. — —
|
|
|
|
118 |
Silloin soitti soitumellaan,
|
|
|
|
119 |
Kantelellaan kaikutteli,
|
|
|
|
120 |
Jotta rauat raukenivat,
|
|
|
|
121 |
Vasket vaipui kanteleesta.
|
|
|
|
122 |
Lauloi kaikki kanteleensa
|
|
|
|
123 |
Paljaaksi tähti-säteeksi,
|
|
|
|
124 |
Lauloi kielet kanteleessa
|
|
|
|
125 |
Paljaaksi päivän-paisteeksi,
|
|
|
|
126 |
Lauloi naulat kanteleessa
|
|
|
|
127 |
Paljaaksi kuun-kuumeeksi.
|
|
|
|
128 |
Soitti kynnet kynsistänsä,
|
|
|
|
129 |
Soitti suonet sormistansa,
|
|
|
|
130 |
Käsistänsä liha-keäpet — —
|
|
|
|
131 |
— — — — —
|
|
|
|
132 |
Siinä muinot, muhkiammat,
|
|
|
|
133 |
Virren-sepät viisahammat
|
|
|
|
134 |
Seisoivatten säikähtyneet
|
|
|
|
135 |
Tämän yhen ympärillä.
|
|
|
|
136 |
Kaikki ihmitti isosti,
|
|
|
|
137 |
Mainittivat tätä miestä
|
|
|
|
138 |
Heijän parvesta parraaksi,
|
|
|
|
139 |
Sukaksi heijän suvusta.
|
|
|
|
140 |
Kukin kahto kummahaksi
|
|
|
|
141 |
Tätä Suomen soittamusta,
|
|
|
|
142 |
Käyttämistä meijän kielen.
|
|
|
|
143 |
Eipä tainut Orpheus-kaan,
|
|
|
|
144 |
Eikä Ossian osanut
|
|
|
|
145 |
Parempia pannaksensa,
|
|
|
|
146 |
Rueta hänen rinnallen
|
|
|
|
147 |
Kieliin peälle kilvoitella,
|
|
|
|
148 |
Virren-töillen työskentellä.
|
|
|
|
149 |
Runottaret, Laulattanet,
|
|
|
|
150 |
Pindin piijat Soitottaret,
|
|
|
|
151 |
Eivät hyökään vielä nähneet
|
|
|
|
152 |
Eikä taivaassa tavaneet
|
|
|
|
153 |
Kauniimpia kanteleita,
|
|
|
|
154 |
Koreempia soiton-koneita.
|
|
|
|
155 |
Ite Homerus ihastui,
|
|
|
|
156 |
Ihastui ja ihmetteli
|
|
|
|
157 |
Tätä Poikoo Pohjolasta,
|
|
|
|
158 |
Tätä parta-suu uroa;
|
|
|
|
159 |
Anto kättä, anto suuta.
|
|
|
|
160 |
Sylissään häntä sylitti.
|
|
|
|
161 |
Kahtoi vielä kanteleesen,
|
|
|
|
162 |
Hänen koppahan koputti,
|
|
|
|
163 |
Sanoi: "saatatkos salata; — — —
|
|
|
|
164 |
Sinä riähkä, riemullaisi
|
|
|
|
165 |
Sinä lempo, leuvoillaisi
|
|
|
|
166 |
Pi'ät sellaista iloa
|
|
|
|
167 |
Josta Hiijet himmenöövät,
|
|
|
|
168 |
Taivaan vallat vapisoovat
|
|
|
|
169 |
Hervehtiipi joka henki."
|
|
|
|
170 |
Vastais kielet kanteleessa,
|
|
|
|
171 |
Soiton-koneilla sopotti:
|
|
|
|
172 |
"Ei meit' laula kaikki lapset,
|
|
|
|
173 |
Soittanek sormi jokaisen.
|
|
|
|
174 |
Tämäpä Ukon tekemä,
|
|
|
|
175 |
Väinämöisen vestelemä,
|
|
|
|
176 |
Teki kopan koivun luusta,
|
|
|
|
177 |
Taitto tammesta jalakset,
|
|
|
|
178 |
Jota koversi kovalla
|
|
|
|
179 |
Väinämöinen veihtellänsä,
|
|
|
|
180 |
Suomen i'äksi iloksi,
|
|
|
|
181 |
Lappalaisten laulannoksi."
|
|
|
|
182 |
Ukko vanha Väinämöinen
|
|
|
|
183 |
Nukahti vasta nukuksiin.
|
|
|
|
184 |
Vielä makais vuotta viisi,
|
|
|
|
185 |
Vuotta viisi, vuotta kuusi,
|
|
|
|
186 |
Nukuksissa hyvän unen.
|
|
|
|
187 |
(Uni pettipä Ukonkin,
|
|
|
|
188 |
Vietteli makiaan makuun.)
|
|
|
|
189 |
Havaihtessaan hään havaihti
|
|
|
|
190 |
Kaikki tyhjäksi uneksi;
|
|
|
|
191 |
Heinät oli helvistynneet,
|
|
|
|
192 |
Ruohot kaikki jo ruostunneet,
|
|
|
|
193 |
Linnut lähteneet levollen.
|
|
|
|
194 |
Kuin hään kahtoi taivoisehen,
|
|
|
|
195 |
Siirsi sinnek silmiänsä,
|
|
|
|
196 |
(Voi, ihmettä! — mitä näki)
|
|
|
|
197 |
Näki sielä virsuansa,
|
|
|
|
198 |
Taivaan räystäällä, renallaan.
|
|
|
|
199 |
Yks' oil löttöinen jalassa.
|
|
|
|
200 |
Toinen tallus taivahassa;
|
|
|
|
201 |
Siinä paulat paisteloovat,
|
|
|
|
202 |
Tuohet tulta tuiskuavat,
|
|
|
|
203 |
Vilahtaa virsun vitakset.
|
|
|
|
204 |
* * *
|
|
|
|
205 |
Kosk' oil nousuneet Otavat,
|
|
|
|
206 |
Tähet vanhat valaistunneet,
|
|
|
|
207 |
Kirkaistunneet kirjoissamme,
|
|
|
|
208 |
Sillon näimme myö tämänkin,
|
|
|
|
209 |
Virsun vanhan Väinämöisen
|
|
|
|
210 |
lässäpäin ilmaantuvan,
|
|
|
|
211 |
Väilyvän muihen välissä
|
|
|
|
212 |
Kuta lauletaan enemmin,
|
|
|
|
213 |
Somehimmin soitettaneen,
|
|
|
|
214 |
Sitä paremmin paistaavat
|
|
|
|
215 |
Nämät seulaisten sätehet.
|
|
|
|
216 |
Valkiansa varjeloovat
|
|
|
|
217 |
Suomen muinoisat Runojat,
|
|
|
|
218 |
Jotka autuast' asuuvat
|
|
|
|
219 |
Taivaan aukeella aholla,
|
|
|
|
220 |
Vanhanmiehen vainiolla.
|
|
|
|
221 |
Soita, soita Suomalainen
|
|
|
|
222 |
Kaunihisti kanteleellais,
|
|
|
|
223 |
Visusti virren-teollais,
|
|
|
|
224 |
Näillen vanhoillen uroillen,
|
|
|
|
225 |
Miehen kunkin kunniaksi
|
|
|
|
226 |
Suomalaisesta suvusta,
|
|
|
|
227 |
Joita taivaassa tavataan.
|
|
|
|
228 |
Kosk' ei peästä moata myöten,
|
|
|
|
229 |
Eikä merellä mänemään
|
|
|
|
230 |
Tuonek taivaiseen talohon
|
|
|
|
231 |
Sinne ikuisaan Ilolaan,
|
|
|
|
232 |
Niin on mieli miehillemme
|
|
|
|
233 |
Luotu Luojalta hyvältä,
|
|
|
|
234 |
Astuamaan aatoksissaan
|
|
|
|
235 |
Meren yheksän ylitten,
|
|
|
|
236 |
Taivaan puolen kymmenettä,
|
|
|
|
237 |
Aina asti aurinkohon,
|
|
|
|
238 |
Päivän peälle peäsemähän.
|
|
|
|
239 |
Meitä juohutus jokainen
|
|
|
|
240 |
Näissä meijän Runoissamme
|
|
|
|
241 |
Nosteloo moan noroista.
|
|
|
|
242 |
Kantaa taivaan koarehellen.
|
|
|
|
243 |
Ruvetkee siit' runoillenne
|
|
|
|
244 |
Suomen poikoiset poloiset,
|
|
|
|
245 |
Tehkee virret viisahammat
|
|
|
|
246 |
Jotta saisitten sanoa:
|
|
|
|
247 |
"Myö on käyty kerran tuolla
|
|
|
|
248 |
Kaikkivallan kartanossa
|
|
|
|
249 |
Juuri Jumaloin tykönä,
|
|
|
|
250 |
Maistamassa makkeitansa,
|
|
|
|
251 |
Naukeitansa nautimassa,
|
|
|
|
252 |
Jot' ei maistak moan elävät,
|
|
|
|
253 |
Eikä nauti luonnon nauta."
|
|
|
| |
|