KR 51:15

kr0005100015
Uusimaa — Helsinki
Gottlund, K. A.
1840

Metadata

COL: Gottlund, Carl Axel
INF: Runola-eepos
LOC: Helsinki
PUB: J. Simelii
SGN:
TEOS: Runola af C. A. Gottlund
TMP: 1840
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Runoeepos
YOP: 1840

XV. Sången.
Vid sitt inträde i palatset undfägnas de främmande af Tarjoatar (den Finska Hebe); hvarefter de framträda inför Runamoinen (den Finske Apollo). Väinämöinen samtalar med honom; hvarvid Kieletär (det Finska språkets genius) förtjuses.
     3  Viimen, tuohon tultuammo,
     4  Portahillen peästyämmö,
     5  Moni tuttu turvaksemme,
     6  Moni vieras veikoksemme
     7  Tervehtiipi meijät tässä;
     8  Iloittivat ite kuhik.
     9  Nähtyänsä Väinämöisen
     10  Syntyi salissa sohina,
     11  Väen joukossa helinä.
     12  Nuorin tyttö Tarjohotar 10
     13  Kiiätteli kiiruisasti
     14  Tuomaan terve-tuliaista
     15  Tällen vento-vierahallen.
     16  Toiset tietä väistelivät,
     17  Rahvahassa raivailivat
     18  Ukollen uutta uroa
     19  Männä sillan liitoksellen.
     20  Astua pöyän nenähän.
     21  Ite Ruhtinas runojen,
     22  Linnan kuuluisa kuninkas 20
     23  Armojansa anteloopi,
     24  Lahjojansa lateloopi
     25  Niillen nuorillen runoillen,
     26  Selvillen sanan-sepillen;
     27  Millen mieltä mittelööpi,
     28  Kullen kunnian tasoopi.
     29  Tuollen vanha Väinämöinen
     30  Kumarrutti kulmiansa,
     31  Painahutti polviansa,
     32  Tullessahan tuon tulillen. 30
     33  Sanan sanoi, viisi virkkoi;
     34  "Emme tännek tullukkahan
     35  Tiijotonna, taijotonna,
     36  Varsinkaan voatimatonna.
     37  "Lapset Suomessa suruuvat.
     38  Itkeevät puoli-ikäiset
     39  Kieltänsä kehnoitettua,
     40  Poljettuansa puhetta;
     41  Turussa jo turmeltunna,
     42  Hämeessä hätyytettynnä, 40
     43  Uupuva uuella moalla,
     44  Ranta-mailla raiskattunna.
     45  "Sitä harmaat hoasteloovat,
     46  Kesk-ikäiset kertoileevat:
     47  Muistot muinosat mänöövät,
     48  Vaikeneevat vanhuksemme;
     49  Kielemme on kiellettynnä,
     50  Sanat suuhun suljettunna.
     51  Murehtivat vielä muuten
     52  Runojaan jo ruostuneita, 50
     53  Laulujaan lakastuneita.
     54  Sitä miehet mieltelöövät,
     55  Valittaavat vaimot kaikki:
     56  Minnek kanteleet katoisi,
     57  Hävisi hyvät hyreämät;
     58  Joutunut on joukostamme
     59  Ilon ilvekset ihanat,
     60  Soarvat soittojen suloisat.
     61  "Kolkko korvissa asuupi,
     62  Kammoittaapi kartanoissa; 60
     63  Koppelot koputtamatak,
     64  Käköiset kukahtamatak.
     65  "Tuotin tänne tullessaini
     66  Sirkkuinen sinun sikiön,
     67  Väikkylän väestä meijän,
     68  Peukalon urollisuutta,
     69  Voaksan täys vaimollisuutta,
     70  Kanteleita kahtomahan,
     71  Vanhoja valihtemahan,
     72  Kieltämme kehoittamahan, 70
     73  Kuuntelohon miten kuuluu."
     74  Ite Runolan isäntä
     75  Hyteli hyvillä mielin,
     76  Iski silmänsä ilolla,
     77  Suutaan sulilla sanoilla.
     78  Anto kättä kämmenillään,
     79  Kämmenillään kymmenillään;
     80  Kieli huulistaan hunaili,
     81  Sulaisi molemman suussa.
     82  Suusta näijen Suomalaisten 80
     83  Lainehti Lapin sanoja,
     84  Kuohui kieltä Karjalaista
     85  Vanhoo Vatjalan puhetta.
     86  Kielihitär neito nuori,
     87  Mesi-kiel', hunaja-huuli
     88  Seisoi siihen soapuvillaan,
     89  Kuunnellen ukon kupeella
     90  Pakinoita parta suihen,
     91  Näihen sankarein sanoja.
     92  Sulku suussa, kirja käissä, 90
     93  Lukottu, voan ei luettu;
     94  Neijon toisessa näpissä
     95  Kulta-kielet kuiskuilivat,
     96  Hopiaiset helkkäisivät,
     97  Joita sormillaan sovitti,
     98  Runamoisen kantelellen.
     99  Kuunnellen tätä suloista
     100  Runo-kielen ruikutosta,
     101  Vesi silmästä tipahti,
     102  Pisaroitti kuhik kulma. 100
     103  Silmät ilon ilmoittivat,
     104  Suupa suloista surua.
     105  Otti soiton Väinämöisen
     106  Sitoi siihen jouhiansa;
     107  Pani toiset sointumahan
     108  Kauheat ilon kapehet.
     109  Ukko vanha Väinämöinen
     110  Oli itkussa itekkin;
     111  Tykytti tyyni-syäntä,
     112  Vellotteli Väinämöistä 110
     113  Rupeisi povessa pohjat,
     114  Lihat kaikki liikkumahan;
     115  Veri vielä vierymähän,
     116  Ukon suonissa sulaisi.
     117  Minä paha poika riepu
     118  Itkin tässä lapsen lailla,
     119  Valitin vaimon tavalla;
     120  Surkeaksi keäntyi suuni,
     121  Muikeeksi minunnik mielein.