kr0005100013
UusimaaHelsinki
Gottlund, K. A.
1840

Metadata

COL: Gottlund, Carl Axel
INF: Runola-eepos
LOC: Helsinki
PUB: J. Simelii
SGN:
TEOS: Runola af C. A. Gottlund
TMP: 1840
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Runoeepos
YOP: 1840

XIII. Sången.

Här träffa de Heinätär (Blomstergudinnan), omgifven af sina blommor och sefirer, som emottager, och, under ett formligt triumftåg, vidare ledsagar de resande. Väinämöinen närä att förälska sig i henne.
    3  Heinätär hevakka piika,
    4  Ruohoin nuorikko nopia,
    5  Käveli keolla tässä
    6  Kuiskutellen kukkiansa,
    7  Helkytellen heiniänsä.
    8  Korvon kanto kainalossaan,
    9  Korvossa kirjainen kippa,
    10  Jolla kastoi koaliansa,
    11  Hetelmöitti heiniänsä,
    12  Kypsytti kylvämiänsä 10
    13  Kanteleillen kasvamahan,
    14  Laulajoillen loistamahan.
    15  Mieleheksi runo-miesten.
    16  Siinä käyvä käpsytteliin
    17  Varpaisillaan varvikossa,
    18  Hiiskutellen heinikossa
    19  Kulki kukkien emäntä,
    20  Vaimo taivahan vaelsi.
    21  Lennättäret lentelivät,
    22  Tuulen alta tuumailivat 20
    23  Tulla tännek tupsutella.
    24  Lensivät kevään lemulla
    25  Pienoisinna perhoisinna.
    26  Pelmuisivat pensakoissa
    27  Keviäinnä keijuisinna,
    28  Kuiskuilivat kukkiloissa
    29  Leinonna leikihtevännä.
    30  Kämmenillään käpryttivät
    31  Kähäriä käppyröihin,
    32  Kourillahan koprittivat, 30
    33  Näpistivät näppilöihin;
    34  Mikä leukansa likisti,
    35  Huiskais huulen ympärillä;
    36  Mikä nännönsä näpisti,
    37  Sopotteli suun sopeesta.
    38  Niinpä kulki kuninkatar,
    39  Heinätärpä hempiästi,
    40  Hajallahan haiveniaan
    41  Kuss' oil kukat kuvottunna,
    42  Lehmän-kielet keärettynnä, 40
    43  Haisivat varpaat harakan.
    44  Kaunimmaiset ruusun-kannat
    45  Pantu peitteeksi povehen
    46  Puoleksi jo puhkeimassa,
    47  Kuitennik kukoistamassa.
    48  Peärmähissä peällisissä
    49  Keväin touvot käytettynnä,
    50  Peät orihin heitettynnä,
    51  Heiskahtivat kirsi-heinät;
    52  Kaunis-karvainen kanarva 50
    53  Kahen puolen kaistohiksi,
    54  Heinättären helmohissa
    55  Lillukoita, lellukoita
    56  Pujottu povesta polveen,
    57  Viskattu vitinnä peällen.
    58  Keksittyä Väinämöistä
    59  Heitti heinät helmoistahan,
    60  Varvut vanhat voatteistahan;
    61  Mäni kohta noukkimahan,
    62  Toisia tavoittamahan, 60
    63  Herttaimmia heinän-päitä,
    64  Kalliimpia karvan-päitä,
    65  Joita kylvi kynnykselleen,
    66  Askelillemmö asetti.
    67  Mataroilla moata peitti,
    68  Apiloilla tien tasoitti.
    69  Ite rupeisi runoillen
    70  Sala-teihen soattajaksi,
    71  Oikean osottajaksi.
    72  Tämän kuullun kulkiissahan 70
    73  Sata-latvat laulelivat,
    74  Sian-kärsät siunailivat,
    75  Mainihti matarat kaikki.
    76  Vuorehella vuohen-kukat
    77  Heilahutti helmojansa,
    78  Huiskahutti huiviansa
    79  Tämän neijon nähtyissä.
    80  Mieleksikin vielä meillen,
    81  Kunniaksi kulkiissammo,
    82  Lakka nosti lakkiansa, 80
    83  Poika muuraman kumarsiin;
    84  Sara-heinät heittivätten
    85  Mättähällen mekkojansa,
    86  Nurmehellen nuttujansa
    87  Astuissahan oman armon,
    88  Heijän ehtiissään emoisen.
    89  Ite ukkokin ihaili;
    90  Neijon nuoren nähtiissähän
    91  Aikiloipi ahkerasti:
    92  Millä tuon mielyttelisin, 90
    93  Neitoa lepyttelisin.
    94  Heinättären jalan-heitot,
    95  Ihmittären silmän-iskut
    96  Viettelivät Väinämöistä,
    97  Villittivät viisahankin.
    98  Vähältä jo Väinämöinen
    99  Näistä kultuen kujeista
    100  Rupeis suutaan sukeltohon,
    101  Poskeitansa posmentohon;
    102  Mutta muisti murhettansa, 100
    103  Huomahtipa huoleitansa;
    104  Hillitti omat himonsa.
    105  "Kussa tästä kuja kulkoo,
    106  Poikkee polku linnan luokse?"