KR 51:3

kr0005100003
Uusimaa — Helsinki
Gottlund, K. A.
1840

Metadata

COL: Gottlund, Carl Axel
INF: Runola-eepos
LOC: Helsinki
PUB: J. Simelii
SGN:
TEOS: Runola af C. A. Gottlund
TMP: 1840
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Runoeepos
YOP: 1840

III. Sången.
Väinämöinen föreslår Skalden att göra sig sällskap till de odödliges land, för att der, ännu en gång, i dess ursprungliga renhet, få höra det Finska språket, och den Finska lutans klara toner. Emot Norden ställes så deras tåg, der de bestiga öfversta toppen af ett fjäll. Här lössläpper Väinämöinen, genom sin trollkonst, väder och vind; och i en förfärlig orkan sammanstörtar alla luftens rytande stormar, hvilka han sedan åter gör spake, och sammantjudrar dem alla, genom sin magiska makt, i ett tjockt och digert moln, det han genom kraften af sin sång förmår att först sänka sig ned till fjällets spets, och sedan, efter det Väinämöinen sjelf, jemte dess följeslagare, uppstigit på sjelfva molnbädden, att åter höja sig — allt efter sångens stigande toner. Så börjades nu den luftiga färden genom rymdens toma regioner upp till sjelfva ljusets höjder.
     3  Siitten sanoopi minullen,
     4  Sekä kielsi että käski,
     5  Puhettaan puhuamasta,
     6  Laulujaan laskettamasta:
     7  "Lähetäänpä kerran käymään
     8  Tuonnek tuonelan takoa,
     9  Kuollon kurjan kankahillen,
     10  Maillen manalan pyhillen,
     11  Voaroillen vanhojen miesten,
     12  Uroin uusillen majaillen, 10
     13  Kanteleita kahtomahan,
     14  Vanhoja valittemahan,
     15  Lähe myöteni minun nyt
     16  Lauluja latelemahan,
     17  Suomea suloistamahan,
     18  Kieltämmö kehoittamahan,
     19  Kuuntelohon miten kuuluu;
     20  Kuinka puheet punnitahan
     21  Sanoihin sovitetahan,
     22  Virsihin virutetahan, 20
     23  Laulut laillen laitetahan!"
     24  Läksi moata salvamahan,
     25  Kesällistä kiertämähän,
     26  Talvista tavoittamahan;
     27  Polkeisipa pohjan moahan,
     28  Lapin loajallen salollen.
     29  Tunturihin tultuammo
     30  Nousi vuoren kukkulallen,
     31  Hanken vanhan hartioillen;
     32  Kahtoi itään, kahtoi länteen, 30
     33  Kahtoi koarna-pohjoisehen;
     34  Ihaili sitä ilmoa
     35  Josta valo valkeneepi,
     36  Siunaili sitäik seätä
     37  Josta päivä paisteloopi.
     38  Käen oikeemman ojensi
     39  Itäisihin ilmoihihin,
     40  Käsi vasinen vajuisi
     41  Lumisihin luoteisihin;
     42  Sanoipa sanoa kaksi, 40
     43  Popotti puhetta kolme.
     44  Oikeemman ojettuahan,
     45  Pilvi ilmauntui ijässä;
     46  Vasemman vajottuahan
     47  Näkyi liennet luotehessa;
     48  Pohjoisessa pilven-pystö,
     49  Etelässä saen-sappi.
     50  Ukko vanha Väinämöinen
     51  Vivahutti viisi kertoo
     52  Sormella nimettömällä, 50
     53  Sakarillaan sai sanomat.
     54  Tuosta tuulet tuimentuivat,
     55  Syntyi myrskyt, läksi läiskyt,
     56  Pyry-ilmoja isoja,
     57  Tuli tuulen tuiskamia
     58  Vihurin viskoamia.
     59  Lännestäpä lempo nousi,
     60  Pakko poika pohjoisesta;
     61  Nousi meret ja mehätkin.
     62  Nosti moan niinkuin merenkin 60
     63  Rajumahan, riehumahan;
     64  Ijät tulta iskemähän,
     65  Lännet vettä läikkymähän.
     66  Kaikki ilmat ilkiämmät,
     67  Kaikki koaret kauhiammat
     68  Vaelsivat vastatuksin,
     69  Kokountuivat kaikki yhteen.
     70  Ukko vanha Väinämöinen
     71  Lukeili niitä lumoja,
     72  Sopotti niitä sanoja, 70
     73  Joilla seätä säretähän,
     74  Tuulen kynnet kytkytähän.
     75  Likemmäksi pilvet liittiin,
     76  Liittivät, likentelivät,
     77  Pakahtuivat peällen toisten
     78  Paksuiksi kuin pilven pankko,
     79  Sakeeksi kuin suola-säkki.
     80  Väinämöinen vanha miesi
     81  Hyppäis kyynnä kynnyksellen,
     82  Nousi kuin kana katollen, 80
     83  Niinkuin oksallen orava.
     84  Minä pyöräytin perästä,
     85  Keikahtelin kärpäisennä.
     86  Alkoi laulujaan latella,
     87  Lukea pilven lumoja.
     88  Peästi pilvet pintehestä,
     89  Satamasta sapet kaikki,
     90  Veen-varat vuotamasta,
     91  Hattarat hajoamasta.
     92  Ukko lauloi loilutteli 90
     93  Vanhoja lumo-sanojaan;
     94  Laulo päivän paistamahan.
     95  Laulo pilvet nousemahan.
     96  Pilvet nousi, päivä paisto,
     97  Yhtenään kynnet ylensiin;
     98  Ukko ylös kynnen kanssa
     99  Nousi kuin sumu suella,
     100  Kasteli aurinkon avulla;
     101  Nousi päivän, nousi toisen,
     102  Kohois kohta kolmannenkin 100
     103  Ilmarisen ilmoihihin,
     104  Takoilian taivoihihin,
     105  Ilma-koarihin ikuisiin.