| |
HELLAS. Vuonna 1826.
|
|
|
|
2 |
Mikä nyt ylhällä jyrisee,
|
|
|
|
3 |
Tapahtuneen taivahassa,
|
|
|
|
4 |
Koska kuuluu Ukon eäni
|
|
|
|
5 |
Paukkuavan niin pahasti,
|
|
|
|
6 |
Käyvän kovin korvassaini?
|
|
|
|
7 |
Iässä on pilvet pimiät,
|
|
|
|
8 |
Paikka paikoin pakahtuneet,
|
|
|
|
9 |
Kountuneet yhteen kohtaan;
|
|
|
|
10 |
Etelässä vielä enemmin.
|
|
|
|
11 |
Tuonek tulet tuiskuavat,
|
|
|
|
12 |
Leveykset leimahtavat,
|
|
|
|
13 |
Iskekseen itä-etelään.
|
|
|
|
14 |
Sinneppä myrskyt nyt mänöovät,
|
|
|
|
15 |
Raukenoovat nämät rajut.
|
|
|
|
16 |
Päivä nousi petääköstä,
|
|
|
|
17 |
Männykköhön mäni alas;
|
|
|
|
18 |
Viel' oli voattehet veressä,
|
|
|
|
19 |
Silmät lepässä liehtyneet.
|
|
|
|
20 |
Muutoin oli muoto musta,
|
|
|
|
21 |
Surullinen hänen syvän.
|
|
|
|
22 |
Koska nyt kuukin katoisi,
|
|
|
|
23 |
Taivaan tähet taukoisivat
|
|
|
|
24 |
Otavat jo maillen männeet,
|
|
|
|
25 |
Sammunet joka säkenä,
|
|
|
|
26 |
Niin rupeisi niin rutosti
|
|
|
|
27 |
Mustentumaan muualtakin,
|
|
|
|
28 |
Tuimentumaan joka tuuli,
|
|
|
|
29 |
Joka reuna rietauntumaan.
|
|
|
|
30 |
Ukko jyryi jyskytteli,
|
|
|
|
31 |
Paukkui kovast pilven peästä,
|
|
|
|
32 |
Päiviin räystäitä räjähti,
|
|
|
|
33 |
Jotta taivaat rutisivat,
|
|
|
|
34 |
Koaret kaikki vaikenivat,
|
|
|
|
35 |
Ponnistuivat ilman pohjat.
|
|
|
|
36 |
Suur' oi suru suvussamme,
|
|
|
|
37 |
Kansassa iso kauhistus,
|
|
|
|
38 |
Luuliit Luojan luopunehen,
|
|
|
|
39 |
Kaikkivallan karmistuneen
|
|
|
|
40 |
Hyljänneen hyvät ihmiset,
|
|
|
|
41 |
Kosk ei auttant armotonta,
|
|
|
|
42 |
Onnellinen onnetonta,
|
|
|
|
43 |
Pelastant tätä poloista
|
|
|
|
44 |
Kynsihistä kirotuihen
|
|
|
|
45 |
Kourasta kovan kuoleman.
|
|
|
|
46 |
Miehet miss' on mielehenne,
|
|
|
|
47 |
Kussa aatokset asunnoon,
|
|
|
|
48 |
Kuin etten tule turvahaksi,
|
|
|
|
49 |
Jouvuk jo tähän hätähän?
|
|
|
|
50 |
Jo on monta muokattunna,
|
|
|
|
51 |
Tuhansittain turmeltunna,
|
|
|
|
52 |
Mitk' on rouvat raatellunna,
|
|
|
|
53 |
Mitk' on nälät neänyttännä,
|
|
|
|
54 |
Mitkä maalla murhattunna,
|
|
|
|
55 |
Mitkä menetyt merellä.
|
|
|
|
56 |
Jop'on kauvan jo kohottu,
|
|
|
|
57 |
Nähty kyllä kyyneleitä;
|
|
|
|
58 |
Lasten parkain parkumista,
|
|
|
|
59 |
Vaivoja monen vanhemman;
|
|
|
|
60 |
Kuinka urot surmataan,
|
|
|
|
61 |
Vaimo-rukat vallotaan,
|
|
|
|
62 |
Piijat joutuuvat pilailen.
|
|
|
|
63 |
Hirvittää minun hiviäin,
|
|
|
|
64 |
Syväntäini syytelööpi,
|
|
|
|
65 |
Kohtaapi kova luontoini
|
|
|
|
66 |
Muistellessa tämän murheen,
|
|
|
|
67 |
Meijän aikuiset asiat.
|
|
|
|
68 |
Mutta kohta kuu kohennoo,
|
|
|
|
69 |
Päivän koaret valkenoovat,
|
|
|
|
70 |
Hälviää nämät hämärät.
|
|
|
|
71 |
Tulipäivä sen perästä,
|
|
|
|
72 |
Aamu toinen jo aloitti,
|
|
|
|
73 |
Joka oli onnellinen,
|
|
|
|
74 |
Lykyllinen yltä-ympärin.
|
|
|
|
75 |
Pouta paisto pohjosessa,
|
|
|
|
76 |
Hyvä ilmakin iässä,
|
|
|
|
77 |
Lännessä että luvessakin
|
|
|
|
78 |
Selkeni joka sätehe.
|
|
|
|
79 |
Nytpä ilmistyi iässä
|
|
|
|
80 |
Niemen maita, saaren maita
|
|
|
|
81 |
Keksittiin meren keskellä.
|
|
|
|
82 |
Taipalet näiten takana,
|
|
|
|
83 |
Jossa viinat vihoittivat,
|
|
|
|
84 |
Onnen puut jo punoittivat,
|
|
|
|
85 |
Loistivat hyvät hetelmät.
|
|
|
|
86 |
Jossa ihmiset itekkin,
|
|
|
|
87 |
Tiijoillansa, taijoillansa,
|
|
|
|
88 |
Harjoittivat ja hakivat
|
|
|
|
89 |
Soaha kukiin kunniansa,
|
|
|
|
90 |
Onnesta oman osansa.
|
|
|
|
91 |
Mikä maa, mikä mantere
|
|
|
|
92 |
Nosti noukkansa niin nopeesti,
|
|
|
|
93 |
Ylensiin näin omin voimin?
|
|
|
|
94 |
Se oil Hellas, hertaiseeni,
|
|
|
|
95 |
Moa Achaijoin vanhuuesta,
|
|
|
|
96 |
Jokapa viimein nyt viskaisi,
|
|
|
|
97 |
Heitti hävyt helmoiltansa;
|
|
|
|
98 |
Oli ollut orjuutessa,
|
|
|
|
99 |
Palveluksessa pakanan;
|
|
|
|
100 |
Aastaikoa monen saan
|
|
|
|
101 |
Ollut armon jo alaten.
|
|
|
|
102 |
Mutta nyt, aivan nykyisin
|
|
|
|
103 |
Katkais kovat köytehensä,
|
|
|
|
104 |
Aivan sitkiät sitehet
|
|
|
|
105 |
Ratkaisi rauvan nenällä.
|
|
|
| |
|