KR 50:1

kr0005000001
Tukholma
Gottlund, K. A.
1832

Metadata

COL: Gottlund, Carl Axel
INF: Kirjoituksia suomalaisesta kulttuurista ja runoudesta
LOC: Tukholma
PUB: B. M. Bredberg
SGN:
TEOS: Otawa II eli Suomalaisia huvituksia C. A. Gottlundilta
TMP: 1832
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Tietokirja
YOP: 1832

OTAVA.
     2  Mitäs kuuluu kultaiseeni,
     3  Mitäs virkaat nyt veikkonen
     4  Näistä Otavan osista,
     5  Kärsehestä tämän kirjan?
     6  Monet juoksoovat jo tarinat,
     7  Käypi nyt kylässä huihku;
     8  Yksi kiittää, toinen moittii,
     9  Jokainen jotain sanoopi
     10  Olennosta tämän Otavan,
     11  Jos ei muuta — niin muotosta!
     12  Ensin luultihin olevan
     13  Varsin vallatoin valkia,
     14  Tulta tuiskuva Turilas;
     15  Kiiettellen kipunoita
     16  Ympäri koko kylän,
     17  Korsun kuhunkin katolle
     18  Viskoava häijyt kekälet.
     19  Moni miesi mielestänsä
     20  Luuli polven jo polttaneen,
     21  Puahtunna perä-pakarat;
     22  Tämän tulen tuikkamatak,
     23  Varomatak pahan valkian.
     24  Siitten luettiin, lausuttiin:
     25  "Mitähään tuo merkkinööni,
     26  Salajaa nämät Sanat?
     27  Ei sitä ykskään ymmärä,
     28  Eikä arvaa toinenkana — —
     29  Totta täss' on toiset neuvot,
     30  Toiset sanat salaistunna!
     31  Paras ois panna tuon pakana
     32  Rautaisen lukon takana,
     33  Ettei lapset tuon lukisi,
     34  Eikä nuokaan nuoret kansat."
     35  Oppineet, jotka olivat
     36  Muita muka viisaampia,
     37  Hyökin ottivat ohessaan
     38  Tutkiakseen tuon asian.
     39  Muutamat muka varoitti,
     40  Epäilivät tätä Miestä;
     41  Sanoivatten varsin olevan
     42  Ilman taijon taipumata,
     43  Ilman kouluta kokenut.
     44  Muutamat siitäkin murehti,
     45  Ettei hään, niin kuin kaikki muut,
     46  Tointunut vanhoin tapoin,
     47  Elänyt niin kuin hyö ennen.
     48  Paheksivat sitäkin paljon
     49  Kuin ei kirjan kirjuttaissa
     50  Ottanut heiltä oppia,
     51  Nouvattaakseen heijän neuvoja.
     52  Toiset taas toisinpäin totisti;
     53  Sanoivat sitä Mieheksi
     54  Jok' ei kule niin kuin muut kurjat,
     55  Astu muihen astumillen:
     56  "Annas tuon koiran kokea
     57  Vehkeitä oman väkeensä,
     58  Tuskantua omaan työhön!
     59  Niin on muutkin muikareet,
     60  Kuuluisammat kirjanmiehet
     61  Tullut tutuksi monelta,
     62  Tehnyt polvipäivinänsä."
     63  Piättivätpä vielä sen piällä:
     64  Häpiä muillen monellen,
     65  Jotka halpana pitäävät
     66  Meijän suloista Suomea,
     67  Käyttämistä oman kielen;
     68  Että tämä nyt tekiä
     69  Oli heitä häveisynnä,
     70  Työnätellyt heijän työhön.
     71  Soisit joka Suomalaisen
     72  Ajavan saman asian;
     73  Että yhteeksi hyväksi,
     74  Kansan kaiken kunniaksi,
     75  Koroittais kotikielemme
     76  Oppineillen jo omaksi.
     77  Muuta, muut taas mainihtivat.
     78  Jotka olit olevoinaan
     79  Varsin Vanhat ja Valaisnut,
     80  Nauroivatten narskahteli;
     81  Pitivät pilkka-puheita,
     82  Suotta suutaan suihtelivat.
     83  Irvistellen ikeniään
     84  Toinen toisellen sopotti:
     85  "Tämä on laitos lapsellinen,
     86  Mielettömän miehen työtä,
     87  Suattaa Suomessa sanoja
     88  Joit' ei tunneta Turussa,
     89  Eikä osata Oulussakaan,
     90  Vielä siitten kaikkin hulluin,
     91  Ruvetak Runon-tekoon;
     92  Vuatia vallasväiltä
     93  Talonpoikaisten tapoja."
     94  Olipa tok' joukoss' joku,
     95  Joka pisti puheen siihen:
     96  "Ei ois hullu tuo asia,
     97  Jospa kävis kerran toteen,
     98  Että saisimm' Suomen sanat
     99  Suussamme oikein sovitut,
     100  Puhtaina muista puheista.
     101  Mutta tämä Sanan-seppa
     102  Sepittää sanat sekaisin,
     103  Murtaapi puheen murretkin.
     104  Voi häijy! kuin ei tuo turka
     105  Ottanut meiltä opinsa,
     106  Suuhussansa meijän sanat;
     107  Onhaan nuo muulloinkin otettu,
     108  Ennen olleet otolliset,
     109  Kelvannut vähä kullenkin."
     110  Sitäpä pojat Pohjanmualla
     111  Karsahasti kahtelivat,
     112  Ihmetteli aivan isosti;
     113  Sanoivat Savon puheita
     114  Pantuna aivan paksusti,
     115  Näihin lehtiin liitettynnä.
     116  Hämaläistenkin näkiät
     117  Ottivatten ouvoksensa
     118  Ett' on Suomessa sanoja,
     119  Puheita heijän puheessa,
     120  Joit' ei Hauhoilla havata,
     121  Eikä tavat Tammelassa.
     122  Joit' ei osaa oppinutkaan,
     123  Oppimatoin ei ollenkaan.
     124  Turkulaisetkin turkaiset
     125  Kiivastui ja kiroillivat,
     126  Sanoivat: "Sen saakeli!
     127  Mistä lie näitä tuotuna,
     128  Kannettunna näitä kaikki?
     129  Joit' ei ouk kuultu kuunna pänä
     130  Parahalta meijän Papilta,
     131  Lujimman Lukkarin suusta.
     132  Miksikäs siitt' tämä heittiö
     133  Juuri nyt häpäisi heijät,
     134  Niin ylpiästi ylönkahtoi?"
     135  Niin nyt kesken kiskottihin,
     136  Juhla iltana juteltiin,
     137  Arveltihin tästä asiast.
     138  Yksi yhtä, toinen toista
     139  Siihen pani — ja pakisi. — —
     140  Tulipa nyt Savosta sankari,
     141  Mies korvesta kotoisin.
     142  "Olkaatte veikoiset vaiti,
     143  Poika-miehet puhumatak!"
     144  Sanoi partasuu-uro
     145  Tullessansa heijän tupiin,
     146  "Heretkee nyt helsinkissa
     147  Joutavata juonitella,
     148  Pilkata sitä jot' ei pitäis!
     149  Työpä tyhmät, jotk' ei tyyty
     150  Siiheen mitä annettaneen,
     151  Kannetaan kärsänne eteen,
     152  Jos on puutos jossa kussa,
     153  Virheitä tahi vikoja;
     154  Niin muistakaat miehet sitä,
     155  Ett' ei ouk teissäkään tekiätä
     156  Jota kuta täyvällistä.
     157  Ilman sitä niin nimitän,
     158  Muistuttelen vielä muuten,
     159  Ettei ouk kieltoa kellenkään,
     160  Välttämistä sitä vähemmin
     161  Tehä paremmin jos taitaa;
     162  Tehköön paremmin — vuan ei pahemmia!"
     163  "Eikö työ nyt tuota tunne,
     164  Arvoo tätä asiata?
     165  Tuo haan tuo on Otavainen,
     166  Sininen tähti-sikeri;
     167  Joka paisto pakanoillen,
     168  Paisto Puavin palvelioillen,
     169  Paistaapi vielä pakana
     170  Juuri meijän silmissämme."
     171  "Ei siit' o' tulet tulluna,
     172  Valkia vielä vaipuna;
     173  sitä pelata pitäis
     174  Jok' ei ouk pahaksi pantu,
     175  Tullut kennen turmioksi.
     176  Jospa vajuisi hänen valonsa
     177  Palamasta, paistamasta,
     178  Loistamasta kaiken yötä;
     179  Niin pilvet meitäkin pilaisi,
     180  Syöttäisi meijan syvämmet."
     181  "Silläpä tämä tähti rukka
     182  Väijyy pilvien väliten,
     183  Kiiltelee kuin kirkas kivi
     184  Yönpimiän piiroksessa,
     185  Peittähässä meiltä päivän;
     186  Ettei puhkeis silmät meijän,
     187  Eikä solkenaan sokehtuis."
     188  Josko nyt tämä kirja,
     189  Tahi muihenkin tekemä
     190  (Oppineiten alinomaisest)
     191  Tuottaisi teillen tuon tähen,
     192  Näytäisi hänen näkönsä;
     193  Niin kostakaatte konnat häntä,
     194  Mielyttekäät sitä miestä
     195  Joka sen teillen tekööpi,
     196  Osotteloo tuon Otavan.
     197  Sillä siit' on luvut lähteneet,
     198  Opit monet otettunna,
     199  Alkaneet monet asiat.
     200  Siitäpä vielä toivottaneen
     201  Selkiän säteen tulevan,
     202  Kuutama vähä kullenkin.