| | TOIVOTUS |
|
|
|
2 |
Oli muinon Suomenmuakin
|
|
|
|
3 |
Maita muita muhkiampi
|
|
|
|
4 |
Koska Vanha Väinämöinen
|
|
|
|
5 |
Jännitteli jouhiansa
|
|
|
|
6 |
Sormet soitollen sovitti
|
|
|
|
7 |
Hyppisensä hypytteli.
|
|
|
|
8 |
Moni miesikin mokoma
|
|
|
|
9 |
Otti soiton sormillensa
|
|
|
|
10 |
Kanteletta kahmaloonsa;
|
|
|
|
11 |
Oisi soittanut somasti
|
|
|
|
12 |
Kaunihisti kaikuttannut;
|
|
|
|
13 |
Mutt' ej käynyt eikä kyennyt
|
|
|
|
14 |
Kourat kovat ja kompelot
|
|
|
|
15 |
Ei tainnut tuohon taipua
|
|
|
|
16 |
Tähän työhön työnätellä.
|
|
|
|
17 |
Moni nuori Neitonenkin
|
|
|
|
18 |
Moni kaunis kasvoistansa
|
|
|
|
19 |
Pyysi kalun kahtellakseen
|
|
|
|
20 |
Pyysi koneet koitellakseen;
|
|
|
|
21 |
Oisi suonet suostutellut
|
|
|
|
22 |
Kultakielet kuiskutellut;
|
|
|
|
23 |
Mutt' oil hoikat ja hoperot
|
|
|
|
24 |
Sormet niinkuin soittajatkin.
|
|
|
|
25 |
Ukkopa suuttua suhahti:
|
|
|
|
26 |
"Mänkee poisi piika-lapset
|
|
|
|
27 |
Vaimontaimet taaksemmaksi!
|
|
|
|
28 |
ltemä rupian Runoillen
|
|
|
|
29 |
Omin sormin soittamahan;
|
|
|
|
30 |
Laskenmahan omat Laulut."
|
|
|
|
31 |
Ite Vanha Väinämöinen
|
|
|
|
32 |
Otti käyrän kätehensä
|
|
|
|
33 |
Kopaat omahan kopraan;
|
|
|
|
34 |
Kahteloovi kiäntelöövi
|
|
|
|
35 |
Sanoipa: "mokoma konna!
|
|
|
|
36 |
Eikös sinuun kynnet käynek
|
|
|
|
37 |
Pystyne nämät näpit?
|
|
|
|
38 |
Mielisin minä sinua
|
|
|
|
39 |
Soitella sormin nenillä
|
|
|
|
40 |
Hyrryyttää juuri hyvästi."
|
|
|
|
41 |
Siitten Ukko Väinämöinen
|
|
|
|
42 |
Istuiksen niemen nenään
|
|
|
|
43 |
Soitti ruojuista rojua
|
|
|
|
44 |
Kalan-luista kanteletta.
|
|
|
|
45 |
Siihen soivat Siian suonet
|
|
|
|
46 |
Varsan jouhet vastatuksin;
|
|
|
|
47 |
Jotta raikui rahka-soilla
|
|
|
|
48 |
Kajahti kovaan kallioon.
|
|
|
|
49 |
Kuin hään soitti honkat huojui;
|
|
|
|
50 |
Honkat huojui järvet järskyi
|
|
|
|
51 |
Väinämöisen laulellessa
|
|
|
|
52 |
Yritessä yhen miehen.
|
|
|
|
53 |
Kuin hän lauloi vuarat vaipui;
|
|
|
|
54 |
Vuarat vaipui vuoret voihkui
|
|
|
|
55 |
Väinämöisen laulellessa
|
|
|
|
56 |
Soitosta sokian Uron.
|
|
|
|
57 |
Ukko Vanha Väinämöinen
|
|
|
|
58 |
Kuhtui kaikki kuulemaani
|
|
|
|
59 |
Pojat pohjosta kotoisin
|
|
|
|
60 |
Lapset loajasta Lapista
|
|
|
|
61 |
Sankarit Savon salosta
|
|
|
|
62 |
Hyökin juosten jouvuttiivat;
|
|
|
|
63 |
Kuulemaani kahtomaani
|
|
|
|
64 |
Mikä soitti niin somasti
|
|
|
|
65 |
Kanteletta kapsutteli.
|
|
|
|
66 |
Siipinensä sulkinensa
|
|
|
|
67 |
Linnut läksivät lehosta
|
|
|
|
68 |
Kalat suurilta seliltä
|
|
|
|
69 |
Tulivatkin kuhtumata
|
|
|
|
70 |
Kuulemaani kahtomaani
|
|
|
|
71 |
Mikä soitti niin soreesti
|
|
|
|
72 |
Kanteletta kalkutteli.
|
|
|
|
73 |
Metän viljat villaisemmat
|
|
|
|
74 |
Metän karvaiset kapehet
|
|
|
|
75 |
Tulivat tuulen tavalla
|
|
|
|
76 |
Lemmon lailla lentelivät
|
|
|
|
77 |
Kuulemaani kahtomaani
|
|
|
|
78 |
Väinämöisen laulellessa
|
|
|
|
79 |
Soittoa sokian Pojan.
|
|
|
|
80 |
Kukin kuunteil kurkistellen
|
|
|
|
81 |
Ållisteliin tähän iloon.
|
|
|
|
82 |
Jänis korvansa kohotti
|
|
|
|
83 |
Porot kohoitt' sarviansa
|
|
|
|
84 |
Kuuntella tätä suloista
|
|
|
|
85 |
Huilun piästä huikutosta.
|
|
|
|
86 |
Hirvet hirnui ja hikoili
|
|
|
|
87 |
Seikehteliin seisoitteliin!
|
|
|
|
88 |
Karhu kahto kauhiasti
|
|
|
|
89 |
Aholta aijan raosta:
|
|
|
|
90 |
"Onko tämä Lemmon lyömä
|
|
|
|
91 |
Lapsen pahan paukotosta?
|
|
|
|
92 |
Tämä on Uron uhomman
|
|
|
|
93 |
Lumousta Lujan Miehen!"
|
|
|
|
94 |
Tuokin vanha Vein-Emäntä
|
|
|
|
95 |
Ej hän tietän't eikä tunten't
|
|
|
|
96 |
Vaikk' ois ollut kuormillissa
|
|
|
|
97 |
Kuin hään ruohoillen rojahti
|
|
|
|
98 |
Viskaisiin vesikivelle.
|
|
|
|
99 |
Ensin häänkin heinikossa
|
|
|
|
100 |
Lumpeen ala luikisteliin
|
|
|
|
101 |
Hiljan hiiskutti vetessä;
|
|
|
|
102 |
Oisi piänsä peittännynnä
|
|
|
|
103 |
Piiloittannut pitkät hiukset
|
|
|
|
104 |
Mutt' ej ruasin't
|
|
|
|
105 |
eikä ruven't [t
|
|
|
|
106 |
ruahtin't; (Juvan puheenmurre)]
|
|
|
|
107 |
Kuulessaan tätä kumua
|
|
|
|
108 |
Veti hään vatsankin vetestä
|
|
|
|
109 |
Nännet kaikkein nähtäviksi.
|
|
|
|
110 |
Niinpä mahalla makaisi
|
|
|
|
111 |
Veten Eukko Vein-Emäntä
|
|
|
|
112 |
Oli varsin suovallansa.
|
|
|
|
113 |
Jos hään soitosta sokehtui
|
|
|
|
114 |
Niin hään mieheen mielusteliin
|
|
|
|
115 |
Mieleen Vanhan Väinämöisen.
|
|
|
|
116 |
Mitäs lauloi Väinämöinen
|
|
|
|
117 |
Mitäs soitollans sopotti
|
|
|
|
118 |
Koska mieltyi Miehein mielet
|
|
|
|
119 |
Sytytti Piikoin syvämmet?
|
|
|
|
120 |
Sitä lauloi Väinämöinen
|
|
|
|
121 |
Sitä soitollans selitti
|
|
|
|
122 |
Johon Luonot luonistuupi
|
|
|
|
123 |
Sekä Luonot että Luojan;
|
|
|
|
124 |
Luovut että luonottomat.
|
|
|
|
125 |
Ensin rupeisi runomaan
|
|
|
|
126 |
Luomisesta kaiken Luojan
|
|
|
|
127 |
Kaikkein taivaisten tavoista
|
|
|
|
128 |
Ilmoitellen ihmisillen
|
|
|
|
129 |
Kuka taivahan takoili
|
|
|
|
130 |
Ilman kannet kalkutteli.
|
|
|
|
131 |
Sep' oil Seppä Ilmarinen
|
|
|
|
132 |
Joka tiesi teräksen synnyn
|
|
|
|
133 |
Jokapa rauvankin rakensi.
|
|
|
|
134 |
Hään toi tulen tullessansa
|
|
|
|
135 |
Tullessansa muan majoillen.
|
|
|
|
136 |
Johon ahjonsa asetti
|
|
|
|
137 |
Siihen kiisti kipunansa;
|
|
|
|
138 |
Johonpa paiskaisi pajansa
|
|
|
|
139 |
Siihen heitti helleynsä;
|
|
|
|
140 |
Taivaast' valkian valotti
|
|
|
|
141 |
Pimiähän Pohjolahan
|
|
|
|
142 |
Jolla pilvet piiritättiin
|
|
|
|
143 |
Hämäräitä hätyytättiin
|
|
|
|
144 |
Syömästä Lapin maita
|
|
|
|
145 |
Suomenmaita suljemasta.
|
|
|
|
146 |
Siitten Ukko Väinämöinen
|
|
|
|
147 |
Lausutteli lasketteli
|
|
|
|
148 |
Mikä on Luojassa lujihin
|
|
|
|
149 |
Kaikkiin vahvin taivahassa:
|
|
|
|
150 |
Se on Rauha ja Rakkaus
|
|
|
|
151 |
Hyvä Sopu ja Sovinto.
|
|
|
|
152 |
Selitteli selvitteli
|
|
|
|
153 |
Sanoi sanoilla sulilla
|
|
|
|
154 |
Laveasti lausutteli
|
|
|
|
155 |
Kuka Rakkauen rakensi
|
|
|
|
156 |
Sovitti hyvän Suosion.
|
|
|
|
157 |
Se oil Luoja luomisessa
|
|
|
|
158 |
Ite Ilmoinen Jumala;
|
|
|
|
159 |
Joka pani Pojan poveen
|
|
|
|
160 |
Rauhaisuutta Rakkauutta;
|
|
|
|
161 |
Joka pisti Piian syvämmeen
|
|
|
|
162 |
Helleyttä Lempeyttä.
|
|
|
|
163 |
Sillä luonot liikutteli
|
|
|
|
164 |
Sillä mielet mielytteli
|
|
|
|
165 |
Tyytymääni taipumaani
|
|
|
|
166 |
Mikä oil osaksi pantu
|
|
|
|
167 |
Luottu kuhunkin hyväksi.
|
|
|
|
168 |
Silläpä siitävät sikiät
|
|
|
|
169 |
Sukukunnat suurennoovat.
|
|
|
|
170 |
Kuulessa tämän sanoman
|
|
|
|
171 |
Lehmät ammuvat aholla;
|
|
|
|
172 |
Karhut karju kankahaalla
|
|
|
|
173 |
Soilla Suvetkin uluisi.
|
|
|
|
174 |
Sorsat rupeis soitimellen
|
|
|
|
175 |
Luuvoilla kalat kutoivat;
|
|
|
|
176 |
Tetri kukers kaiken päivän
|
|
|
|
177 |
Kuusen latvassa kuhisi.
|
|
|
|
178 |
Kaikki heittiin helleyteen
|
|
|
|
179 |
Rakkauteen raukeisivat;
|
|
|
|
180 |
Ite ihmiset ihastui.
|
|
|
|
181 |
Naineet niinkuin naimattomat
|
|
|
|
182 |
Saivat tämän nyt samaten
|
|
|
|
183 |
Tähän tuskaan tuimentuivat;
|
|
|
|
184 |
Nuoret että varsin vanhat
|
|
|
|
185 |
Tunsivat tätä tulista.
|
|
|
|
186 |
Sepä muutti Miehen mielet
|
|
|
|
187 |
Teki pojasta urohon;
|
|
|
|
188 |
Urot jälleen lapsellisiks.
|
|
|
|
189 |
Kuin se tyrmäis Tyttölöihin
|
|
|
|
190 |
Kiini Piioissa piteli
|
|
|
|
191 |
Ei se kahton't kaunoisia
|
|
|
|
192 |
Eikä kaihten't kainuisia
|
|
|
|
193 |
Kuiskutti vähä kutain.
|
|
|
|
194 |
Ensin heittiin helmuksihin
|
|
|
|
195 |
Helmuksista helmihihin
|
|
|
|
196 |
Siitä syyhytti syvämmet
|
|
|
|
197 |
Näpisteli Neitoisia.
|
|
|
|
198 |
Näitä kaikkia nähtähessä
|
|
|
|
199 |
Ite Ukkokin ihastui!
|
|
|
|
200 |
Silmät vettä vuotelivat
|
|
|
|
201 |
Kyyneleitä kyllä paljon
|
|
|
|
202 |
Tippuivat silmät-terestä
|
|
|
|
203 |
Pitkin hänen partojansa
|
|
|
|
204 |
Kahenpuolen kasvojansa
|
|
|
|
205 |
Valuivat vesi pisarat.
|
|
|
|
206 |
Kumpaisesta kulmahasta
|
|
|
|
207 |
Putoisivat piällen toisen
|
|
|
|
208 |
Niinkuin räyskyt räystäheltä
|
|
|
|
209 |
Kalkareet tuvan katolta.
|
|
|
|
210 |
Viimein Vanha Väinämöinen
|
|
|
|
211 |
Pitkästä iloin piosta
|
|
|
|
212 |
Kauvan panneen kantelesta
|
|
|
|
213 |
Oli uneen uupununna.
|
|
|
|
214 |
Mäni muata manalaan
|
|
|
|
215 |
Tuonelahan torkkumahan;
|
|
|
|
216 |
Heitti meillen miekkahansa
|
|
|
|
217 |
[Väinämöisen miekka eli viitakke
|
|
|
|
218 |
kuhutaan taivaalla yksi tähtisikeri
|
|
|
|
219 |
constellationen Orion.]
|
|
|
|
220 |
Muistohoksi muinoisia
|
|
|
|
221 |
Ennen entuiset asiat.
|
|
|
|
222 |
Niinpä laulo Väinämöinen
|
|
|
|
223 |
Soitti soittojen tekiä;
|
|
|
|
224 |
Suloisessa Suomenmuassa
|
|
|
|
225 |
Virret viisahat viritti.
|
|
|
|
226 |
Mutta nyt ej ykskään laula
|
|
|
|
227 |
Eikä laulaeikä lausu;
|
|
|
|
228 |
Pilvet paksut ja pimiät
|
|
|
|
229 |
Päivän meiltä peittänöövät.
|
|
|
|
230 |
Nyt on runot ruostettunna
|
|
|
|
231 |
Nyt on Laulut lakastunna;
|
|
|
|
232 |
Kieli kehnoksi kahottu.
|
|
|
|
233 |
Voi meitä poloiset pojat
|
|
|
|
234 |
Voi meitä huonot heittiöt
|
|
|
|
235 |
Kuin ei kunniass' pitämme
|
|
|
|
236 |
Oman kielen käyttämistä
|
|
|
|
237 |
Puhtautta oman puheen.
|
|
|
|
238 |
Se ois arvon ansaitsevan
|
|
|
|
239 |
Kunniaksi kuhuttavan
|
|
|
|
240 |
Harjoittaa Suomen sanoja
|
|
|
|
241 |
Omoo kieltä käsitellä.
|
|
|
|
242 |
(Mutta tuost' ej vielä tiiä
|
|
|
|
243 |
Ehkä vastapäin parempi).
|
|
|
|
244 |
Moni mies on moitittava
|
|
|
|
245 |
Kuhnukseksi kuhuttava;
|
|
|
|
246 |
Tok' on moni moittimaton.
|
|
|
|
247 |
Moni halulla hyvällä
|
|
|
|
248 |
Tätä kieltä käsittääpi
|
|
|
|
249 |
Sanat saumoillen sovittaa
|
|
|
|
250 |
Viskoo virret jo vireillen.
|
|
|
|
251 |
Niin myö toivotamme totella
|
|
|
|
252 |
Halajaamme hartahasti
|
|
|
|
253 |
Että kohta Koikin koittais
|
|
|
|
254 |
Päivän valo valkeneisi
|
|
|
|
255 |
Tästä pitkästä pimeestä
|
|
|
|
256 |
Tästä yöstä ikuisesta.
|
|
|
|
257 |
Otavainen Neito nuori
|
|
|
|
258 |
Kaikkin pienin Tyttäristä
|
|
|
|
259 |
Pilkisteliin pilven taakse
|
|
|
|
260 |
Paistoi päivän portahalla;
|
|
|
|
261 |
Nousi kohta korkeimmaksi
|
|
|
|
262 |
Aina ylöspäin ylensi.
|
|
|
|
263 |
Kuu kannoilla takana
|
|
|
|
264 |
Kuumotteli kuuloisteli;
|
|
|
|
265 |
Paisto valkeella valolla
|
|
|
|
266 |
Kuulakalla kuutamalla.
|
|
|
|
267 |
Tuostapa muutkin jo rupeisit
|
|
|
|
268 |
Kuumoittamaan kuuvalolla
|
|
|
|
269 |
Väillymään näihin välillä.
|
|
|
|
270 |
Siitten selvi Seulajaiset
|
|
|
|
271 |
Siitten Rysmytkin rupeisi
|
|
|
|
272 |
Siitten kaikki Kolmuisetkin
|
|
|
|
273 |
Saivat paisteensa parraimman.
|
|
|
|
274 |
Mill' oil muoto muuttununna
|
|
|
|
275 |
Mill oil' kasvot kaunistunna
|
|
|
|
276 |
Mill' oil purstot mill' oil pyrstöt
|
|
|
|
277 |
Mill' oil tutkamet tuhannet
|
|
|
|
278 |
Kaiken karvan karvalliset.
|
|
|
|
279 |
Niinpä tuli taivaan tulet
|
|
|
|
280 |
Meillen jälleen nähtyviksi;
|
|
|
|
281 |
Meijän silmillen sätehet
|
|
|
|
282 |
Joita kauvan kaivattihin
|
|
|
|
283 |
Viikon piettiin vihoissa.
|
|
|
|
284 |
Totta nyt on uamupuoli
|
|
|
|
285 |
Päivän salo suapuvilla;
|
|
|
|
286 |
Koska hälviää hämärät
|
|
|
|
287 |
Pimeet pilvet pienenöövät.
|
|
|
|
288 |
Toivokaamme siit' totella
|
|
|
|
289 |
Että päivät kohta koittais;
|
|
|
|
290 |
Uamurusko ruskoltaisi
|
|
|
|
291 |
Että viimein Aurikonkin
|
|
|
|
292 |
Suomenniemessä nähtäisiin.
|
|
|
|
293 |
Olkoon sitten Otavainen
|
|
|
|
294 |
Onnellinen otollinen!
|
|
|
|
295 |
Suattavan hyvän sanoman
|
|
|
|
296 |
Terve tultua tuvissamm'!
|
|
|
| |
|