| |
42. Runonte'osta.
|
|
| | (Tämä Turun Viikko Sanomissa 1821 N:o 2 luettava runo, joka on sanottu Korhosen tekemäksi, ei kuitenkaan näytä olevan häneltä. Sen rakennus ja sananlaatu on toisenlainen.) |
|
|
3 |
Luonto laulajan tekeepi,
|
|
|
4 |
Itse into ilmoittaapi
|
|
|
5 |
Runojalle rohkealle
|
|
|
6 |
Mitä veisuhun vetääpi,
|
|
|
7 |
Sovittaapi soittohonsa.
|
|
|
8 |
Ei se luotu laulajaksi,
|
|
|
9 |
Runon työhön tuuvitettu,
|
|
|
10 |
Joka virttä viikkokau'et
|
|
|
11 |
Mietti mielensä pakolla,
|
|
|
12 |
Hankki työllä haikealla,
|
|
|
13 |
Niinkun muutama nykyinen
|
|
|
14 |
Kirkkovirren kirjoittaja:
|
|
|
15 |
Sanat järsi ja sahaili,
|
|
|
16 |
Nurin tunki nuottihinsa,
|
|
|
17 |
Väärin virtehen pakotti,
|
|
|
18 |
Värsyjen perät väkisen
|
|
|
19 |
Saattoi samanäänisiksi,
|
|
|
20 |
Kielen riimahan rivitti
|
|
|
21 |
Kamalasti katkottuna.
|
|
|
22 |
Sinä, poikani, paremmin
|
|
|
23 |
Asiasi aprikoitse:
|
|
|
24 |
Ellös pyrkikö pyhälle,
|
|
|
25 |
Runotyölle työnnätelkö,
|
|
|
26 |
Jos on mielesi matava,
|
|
|
27 |
Luonto sulla lii'an kylmä.
|
|
|
28 |
Vaan jos tuntenet tulisen,
|
|
|
29 |
Povessasi polton tuiman,
|
|
|
30 |
Ruveta runontekohon,
|
|
|
31 |
Laulamahan kansan kuulten;
|
|
|
32 |
Niin sä laske laulujasi,
|
|
|
33 |
Miten kielesi kajuupi.
|
|
|
34 |
Paras on pauloja pa'eta
|
|
|
35 |
Riiman kovan kahlehita,
|
|
|
36 |
Joihin muinoin jouto munkki
|
|
|
37 |
Kurjat veisunsa kuritti,
|
|
|
38 |
Lorut pahat palmikoitsi;
|
|
|
39 |
Eipä näitä nähnyt ennen,
|
|
|
40 |
Kuullut kunnon laulajamme.
|
|
|
41 |
Itse isä Väinämöinen
|
|
|
42 |
Riimattomilla runoilla
|
|
|
43 |
Miellytti metsän kapehet,
|
|
|
44 |
Luonnon kaiken liikutteli,
|
|
|
45 |
Meren aallotkin asetti.
|
|
|
46 |
Viel' on vanhoista runoista
|
|
|
47 |
Jalot jäännökset jälellä,
|
|
|
48 |
Hyvät pirstat Pohjolassa,
|
|
|
49 |
Samate Savon kylissä,
|
|
|
50 |
Karjalassa kaiketikin.
|
|
|
51 |
Näistä ota oivallusta,
|
|
|
52 |
Näistä taitoa tapaile,
|
|
|
53 |
Kuink' on runo rustattuna
|
|
|
54 |
Jamottu jaloihin virret.
|
|
|
55 |
Kun saanet sanelemahan,
|
|
|
56 |
Läh'et virttä laulamahan,
|
|
|
57 |
Saattele sanat rivihin,
|
|
|
58 |
Kerro kaikki taitavasti —
|
|
|
59 |
Isosti isot asiat,
|
|
|
60 |
Lystit laula leikitellen,
|
|
|
61 |
Hiljan pienistä puhele,
|
|
|
62 |
Ihanista ilon kanssa.
|
|
|
63 |
Lausu surten surkioista,
|
|
|
64 |
Heitä kehnot kertomatta,
|
|
|
65 |
Päätä virtesi välehen,
|
|
|
66 |
Ettet lii'alla lorulla,
|
|
|
67 |
Joutavia jaarittele,
|
|
|
68 |
Virttä pitkäksi venytä,
|
|
|
69 |
Lamahuta lauluasi;
|
|
|
70 |
Ettei koko Suomen kansa,
|
|
|
71 |
Suku vanhan Väinämöisen
|
|
|
72 |
Ennen päähän päästyäsi,
|
|
|
73 |
Ikävystyisi ilosta,
|
|
|
74 |
Viheltäisi laulullesi.
|
|
|
75 |
Puhu suusta puhtahasta
|
|
|
76 |
Savon selvillä sanoilla,
|
|
|
77 |
Taikka oivan Oululaisen,
|
|
|
78 |
Mitä itse into tuopi,
|
|
|
79 |
Luonto lauluhun latoopi.
|
|
|
80 |
Ajateltua alusta,
|
|
|
81 |
Kuhun käännät virren juoksun,
|
|
|
82 |
Mihin laulusi lopetat,
|
|
|
83 |
Hiljaisesti ensin hiih'ä,
|
|
|
84 |
Al'a veisu verkallensa,
|
|
|
85 |
Ettäs intosi enennät;
|
|
|
86 |
Kun on laulusi lavulla,
|
|
|
87 |
Päässyt virsi virstan päähän,
|
|
|
88 |
Ala pauhata paremmin,
|
|
|
89 |
Panna suulta suuremmalta.
|
|
|
90 |
Muinoin tätä muistamatta
|
|
|
91 |
Ylen ylpeä runoja
|
|
|
92 |
Alkoi suurilla sanoilla,
|
|
|
93 |
Kulki kohta kiljumalla,
|
|
|
94 |
Niinkun ajuton ajaja;
|
|
|
95 |
Mutta matkalla maseni,
|
|
|
96 |
Vaipui varsin viimeiseltä,
|
|
|
97 |
Lopetti lorulla laulun,
|
|
|
98 |
Perakolla pidot päätti,
|
|
|
99 |
Savulla suuret tulensa.
|
|
|
100 |
Vaikk' on soittosi somempi,
|
|
|
101 |
Luonteampi lausuntosi,
|
|
|
102 |
Kuitenkin on virsi kehno,
|
|
|
103 |
Kehno, kelvoton runosi,
|
|
|
104 |
Jos ei se mesille maistu,
|
|
|
105 |
Hunajalle höyrähtele,
|
|
|
106 |
Eikä nosta miehen mieltä,
|
|
|
107 |
Tykytä tytön povea,
|
|
|
108 |
Etkä oikehin osannut
|
|
|
109 |
Panna sanat säntillensä,
|
|
|
110 |
Varat virtehen tasata.
|
|
|
111 |
Sepän ison Ilmajo'ella,
|
|
|
112 |
Könnin kuuluisan pajassa
|
|
|
113 |
Miehen keksit kelvollisen,
|
|
|
114 |
Joka tietääpi tasailla
|
|
|
115 |
Uurin pyörät pienemmätkin
|
|
|
116 |
Toinen toisensa mukahan,
|
|
|
117 |
Heilumahan hetkellänsä,
|
|
|
118 |
Ilman virhettä vähintä.
|
|
|
119 |
Sen mä mieheksi sanoisin,
|
|
|
120 |
Laulajaksi arvoasin,
|
|
|
121 |
Joka taitaisi takoa,
|
|
|
122 |
Voisi virren valmistella
|
|
|
123 |
Niinkun Könni kellojansa —
|
|
|
124 |
Jospa muuten jollon kullon
|
|
|
125 |
Ruvetessani runoille,
|
|
|
126 |
Saisin laulun syntymähän
|
|
|
127 |
Tavalla tämän tekiän,
|
|
|
128 |
Lailla mestarin mokoman,
|
|
|
129 |
En vaihtaisi virkoani
|
|
|
130 |
Kanssa miehen kuuluisamman,
|
|
|
131 |
Joll' on kappa kamlotista,
|
|
|
132 |
Kallis kauhtana verasta.
|
|
|
| |
|