| |
38. Savonmaan herjaamisesta
|
|
|
|
2 |
Joka lassa lastatahan,
|
|
|
|
3 |
Miessä mielehen tuleepi,
|
|
|
|
4 |
Sananlasku sangen selvä,
|
|
|
|
5 |
Valmistettu vanhemmilta,
|
|
|
|
6 |
Meiltä mielehen otettu.
|
|
|
|
7 |
Minä miessä nuorempana
|
|
|
|
8 |
Kävin kerran Kokkolassa.
|
|
|
|
9 |
Kuulin kummia sanoja,
|
|
|
|
10 |
Kuulin siellä kainulaisen
|
|
|
|
11 |
Maani miehiä manaavan,
|
|
|
|
12 |
Sanovan Savon si'oiksi.
|
|
|
|
13 |
Tulin taas Turusta kerran,
|
|
|
|
14 |
Hämäläisen hurjan kuulin
|
|
|
|
15 |
Ukon vanhan Urjalasta
|
|
|
|
16 |
Savon miehiä sanovan,
|
|
|
|
17 |
Roimahousuiksi hokevan,
|
|
|
|
18 |
Pitäjiksi pieksukengän;
|
|
|
|
19 |
Min' en virkkanut mitänä,
|
|
|
|
20 |
Sanonut sanoa puolta,
|
|
|
|
21 |
Otin muistoksi mukaani,
|
|
|
|
22 |
Vasta annan vastauksen,
|
|
|
|
23 |
Kun on vuosia kulunut,
|
|
|
|
24 |
Jäänyt jo ajasta siitä
|
|
|
|
25 |
Kyllä kaksin kymmeniä.
|
|
|
|
26 |
Kuules kunnon Kainulainen,
|
|
|
|
27 |
Oivalla Hämehen ukko,
|
|
|
|
28 |
Kun sanon pari sanoa.
|
|
|
|
29 |
Ei ole maata miehetöntä,
|
|
|
|
30 |
Kirvehetöntä kyleä,
|
|
|
|
31 |
Ei sie'ä si'an nimeä
|
|
|
|
32 |
Ylisummahan sanoa.
|
|
|
|
33 |
Kukas nyt ei kuuta tunne
|
|
|
|
34 |
I'ästä eneneväksi,
|
|
|
|
35 |
Luotehesta loppuvaksi,
|
|
|
|
36 |
Niin sano sitä si'aksi.
|
|
|
|
37 |
Sekalainen seurakunta,
|
|
|
|
38 |
Tuon nyt tietävät tytötkin,
|
|
|
|
39 |
Eikös hulluja Hämeessä,
|
|
|
|
40 |
Kataloita Kainussakin,
|
|
|
|
41 |
Samati Savonkin maalla;
|
|
|
|
42 |
Vaan samassapa Savossa,
|
|
|
|
43 |
Jos on joukko joutavia,
|
|
|
|
44 |
Miehiä mitättömiä,
|
|
|
|
45 |
Niin on toisia to'ella
|
|
|
|
46 |
Ymmärryksen ystäviä,
|
|
|
|
47 |
Isäntiä itsessänsä,
|
|
|
|
48 |
Renkiä rehellisiä,
|
|
|
|
49 |
Jotka kyllä joutusasti
|
|
|
|
50 |
Pystyvät pykäystöihin.
|
|
|
|
51 |
Savoss' on samati vielä
|
|
|
|
52 |
Oja-ukot oivalliset,
|
|
|
|
53 |
Kannon vääntäjät väkevät;
|
|
|
|
54 |
Nevan kuokkiat kotona,
|
|
|
|
55 |
Jost' on leipämme levinnyt,
|
|
|
|
56 |
Sahtikannumme sakonut,
|
|
|
|
57 |
Puuropata paisununna,
|
|
|
|
58 |
On vielä oman takeiset
|
|
|
|
59 |
Muurimestarit mokomat,
|
|
|
|
60 |
Semmoisia seppiäkin,
|
|
|
|
61 |
Jotka taitavat takoa
|
|
|
|
62 |
Niinkun itse Ilmarinen;
|
|
|
|
63 |
Löytyypi likeltä vielä
|
|
|
|
64 |
Valurit ja varvalitkin,
|
|
|
|
65 |
Niinkun myöskin nikkaritkin;
|
|
|
|
66 |
Etempätä ei nyt tuo'a
|
|
|
|
67 |
Pulskempata puukalua,
|
|
|
|
68 |
Käsityötä käyvempätä
|
|
|
|
69 |
Räätäliltä, suutarilta,
|
|
|
|
70 |
Kun on jo omassa maassa.
|
|
|
|
71 |
Sillä se sana sy'äntä
|
|
|
|
72 |
Vielä nytkin vihlaseepi,
|
|
|
|
73 |
Koko maata miehinensä
|
|
|
|
74 |
Sanoa Savon si'oiksi,
|
|
|
|
75 |
Roimahousuiksi hokea.
|
|
|
|
76 |
En sie'ä sitä nimeä
|
|
|
|
77 |
Osaksi oman pitäjän,
|
|
|
|
78 |
Enkä huoli housujani
|
|
|
|
79 |
Poikki polvesta sahata.
|
|
|
|
80 |
Pitäköhöt pinkkapöksyt,
|
|
|
|
81 |
Joill' on vaatetta vähemmän,
|
|
|
|
82 |
Eli sukkia enemmän;
|
|
|
|
83 |
Rohkenee tuo roimahousu
|
|
|
|
84 |
Pieksukenkiä piteä,
|
|
|
|
85 |
Saa tuo saappahat pyhäksi.
|
|
|
|
86 |
Jo sanon sanani toisen:
|
|
|
|
87 |
Savoss' on samati vielä
|
|
|
|
88 |
Melkiöitä mestaria;
|
|
|
|
89 |
Harvoin on ha'ettuna Hämeestä,
|
|
|
|
90 |
Harvoin Kainusta katsottu,
|
|
|
|
91 |
Käsitöihimme ketänä.
|
|
|
|
92 |
Niin jo taasenkin tapahtui
|
|
|
|
93 |
Suonenjo'ella suuri kumma:
|
|
|
|
94 |
Mies on teettänyt tapulin,
|
|
|
|
95 |
Opin käymätön osannut
|
|
|
|
96 |
Kellotornin kelvollisen,
|
|
|
|
97 |
Jok' on kaikelta kohalta
|
|
|
|
98 |
Juuri julkinen rakennus.
|
|
|
|
99 |
Kukas kummaksi sanoisi,
|
|
|
|
100 |
Jos ne teettävät tapulin,
|
|
|
|
101 |
Jotka koulua kokevat
|
|
|
|
102 |
Monen mestarin mah'ista.
|
|
|
|
103 |
Eipä hän opissa ollut,
|
|
|
|
104 |
Ei toisen tekevän nähnyt,
|
|
|
|
105 |
Eikä keltänä kysynyt,
|
|
|
|
106 |
Kuinka pannahan perustus,
|
|
|
|
107 |
Kuinka seinät seisonevat,
|
|
|
|
108 |
Kuinka pylvähät pysyvät.
|
|
|
|
109 |
Siin' on kellot kelvolliset
|
|
|
|
110 |
Kohotettu korkealle;
|
|
|
|
111 |
Ei se heilu, hemmahtele,
|
|
|
|
112 |
Soitettaissa sinne tänne.
|
|
|
|
113 |
Sen on lattiat laviat,
|
|
|
|
114 |
Siinä sillatkin sileät,
|
|
|
|
115 |
Astuimet on aivan selvät,
|
|
|
|
116 |
Käsipuut on käytävillä;
|
|
|
|
117 |
Ei sen rappusia ramah'a,
|
|
|
|
118 |
Ei putoa portahilta;
|
|
|
|
119 |
Sen on tiennyt teettäjäkin,
|
|
|
|
120 |
Mitä muinoin Moosekselle
|
|
|
|
121 |
Ilmoiti isä Jumala:
|
|
|
|
122 |
Käsipuut hän käski panna
|
|
|
|
123 |
Korkeille käytäville,
|
|
|
|
124 |
Ettäp' ei veren vikoja
|
|
|
|
125 |
Tapaturmasta tulisi.
|
|
|
|
126 |
Sama mies on saanut tai'on,
|
|
|
|
127 |
Ymmärtänyt itsestänsä,
|
|
|
|
128 |
Uurimaakarin mahinkin;
|
|
|
|
129 |
Itse tehnyt työkalunsa,
|
|
|
|
130 |
Värkkitaattinsa takonna,
|
|
|
|
131 |
Joilla taitaapi takoa
|
|
|
|
132 |
Semmoisetkin seinäkellot
|
|
|
|
133 |
Joissa tiuku tiiman päästä
|
|
|
|
134 |
Heliäsi hellittääpi.
|
|
|
|
135 |
Tämä kunnia tuleepi
|
|
|
|
136 |
Ollin poika Pietarille,
|
|
|
|
137 |
Jok' on syntynyt Savossa,
|
|
|
|
138 |
Kasvanut kotikylässä,
|
|
|
|
139 |
Olli Konttisen kotona,
|
|
|
|
140 |
Seurakunnassa samassa,
|
|
|
|
141 |
Jossa työtäkin tekeepi.
|
|
|
|
142 |
Monta muuta mustapäätä
|
|
|
|
143 |
Saattaapi Savossa olla
|
|
|
|
144 |
Sillä se sana sy'äntä
|
|
|
|
145 |
Vielä nytkin vihlaseepi:
|
|
|
|
146 |
Koko maata miehinensä
|
|
|
|
147 |
Sanoa Savon si'oiksi.
|
|
|
|
148 |
Eipä kaikki Kainulaiset,
|
|
|
|
149 |
Puoletkana Pohjalaiset,
|
|
|
|
150 |
Eikä myös etelän miehet
|
|
|
|
151 |
Opi näitä itsestänsä,
|
|
|
|
152 |
Tule selväksi sepäksi,
|
|
|
|
153 |
Pääse päälle sittenkänä,
|
|
|
|
154 |
Vaikka vissin viisi vuotta
|
|
|
|
155 |
Usein ovat opissa
|
|
|
|
156 |
Toisen mestarin tykönä.
|
|
|
|
157 |
Rakastetut Rantalaiset,
|
|
|
|
158 |
Armahat Hämeen asujat,
|
|
|
|
159 |
Kelpomiehet keskimailla!
|
|
|
|
160 |
Elkäte pahaksi panko,
|
|
|
|
161 |
Jos ompi jotain sanottu,
|
|
|
|
162 |
Maamme puolesta puhuttu;
|
|
|
|
163 |
Saa siltä hyvin piteä
|
|
|
|
164 |
Itsekukin kunniansa,
|
|
|
|
165 |
Kellen kunnia tuleepi.
|
|
|
|
166 |
Monta maassa, maa monessa,
|
|
|
|
167 |
Niin ennen isät sanoivat.
|
|
|
|
168 |
Sen on keisarin senaatti,
|
|
|
|
169 |
Sen on Herrat Helsingissä
|
|
|
|
170 |
Hyvin tuntenna to'eksi,
|
|
|
|
171 |
Koska palkkiot panevat,
|
|
|
|
172 |
Laittavat rintaritarin
|
|
|
|
173 |
Samaten Savon ukoille,
|
|
|
|
174 |
Kun on muille muuallakin,
|
|
|
|
175 |
Aina ansion perästä.
|
|
|
|
176 |
Kosk' on nyt sanani kaikki
|
|
|
|
177 |
Savolaisista sanottu,
|
|
|
|
178 |
Niin on kyllä kerraksensa.
|
|
|
|
179 |
Eipä laiskempi lukia
|
|
|
|
180 |
Katso kaikkia tätänä.
|
|
|
| |
|