| |
36. Kappalais Uppströmin kuolemasta.
|
|
|
|
2 |
Rakastettu Rautalampi!
|
|
|
|
3 |
Siitä mä sinua kiitän,
|
|
|
|
4 |
Että tässä täy'ellisen,
|
|
|
|
5 |
Opin oikean tapaapi.
|
|
|
|
6 |
Tässä myös on aina ollut
|
|
|
|
7 |
Miesten muistossa monessa
|
|
|
|
8 |
Opettajat oivalliset,
|
|
|
|
9 |
Sangen jalot saarnamiehet
|
|
|
|
10 |
Sivulla Sionin vuoren.
|
|
|
|
11 |
Vaikkapa vaellus täällä,
|
|
|
|
12 |
Tuonen tiellä tiettävällä,
|
|
|
|
13 |
On sama opettajilla,
|
|
|
|
14 |
Kun opinkin ottajilla.
|
|
|
|
15 |
Tapa vanha tarttuvainen,
|
|
|
|
16 |
Jonka surmaksi sanovat,
|
|
|
|
17 |
Kutsuvat myös kuolemaksi,
|
|
|
|
18 |
Se ei muuta mahtiansa,
|
|
|
|
19 |
Voimoansa ei vähennä.
|
|
|
|
20 |
Kuninkaat se kuolettaapi,
|
|
|
|
21 |
Rupeaapi ruhtinoihin,
|
|
|
|
22 |
Sama arvo aatelilla,
|
|
|
|
23 |
Sama helppo herroillakin.
|
|
|
|
24 |
Käypi köyhänkin kotona,
|
|
|
|
25 |
Talonpojatkin tapaapi.
|
|
|
|
26 |
Täss' ei auta miesten mieli,
|
|
|
|
27 |
Eikä vaimojen valitus;
|
|
|
|
28 |
Kaikki se hautahan hakeepi,
|
|
|
|
29 |
Kalmistohon kaateleepi.
|
|
|
|
30 |
Tämä on tapa hänellä,
|
|
|
|
31 |
Ollut asti Aatamista,
|
|
|
|
32 |
Ei heti her'ennekänä,
|
|
|
|
33 |
Yhtä jos valittelemme
|
|
|
|
34 |
Elikkä olemma ilman.
|
|
|
|
35 |
Vaan en saata sittenkänä
|
|
|
|
36 |
Ilman ääneti ruveta,
|
|
|
|
37 |
Minun mieleni tekeepi,
|
|
|
|
38 |
Ajuni ajatteleepi,
|
|
|
|
39 |
Luonto käskeepi kovasti,
|
|
|
|
40 |
Ruveta runon sanoilla
|
|
|
|
41 |
Antamaan asian tietä,
|
|
|
|
42 |
Joka nyt tapahtui taasen,
|
|
|
|
43 |
Koska herra hengellinen,
|
|
|
|
44 |
Julkinen Jumalan pappi,
|
|
|
|
45 |
Kutsuttihin kuolemalta,
|
|
|
|
46 |
Tuonelalta temmattihin.
|
|
|
|
47 |
Joka vanhoja varoitti,
|
|
|
|
48 |
Neuvoi nuoria jalosti,
|
|
|
|
49 |
Ottamaan ajasta vaari;
|
|
|
|
50 |
Sanoi sanan syntisille,
|
|
|
|
51 |
Tuotti tuomion etehen,
|
|
|
|
52 |
Rangaistuksen raamatusta.
|
|
|
|
53 |
Pani myöskin paatuneille.
|
|
|
|
54 |
Ei hän pannut pään-alaista
|
|
|
|
55 |
Nukuttanut nuorukaista
|
|
|
|
56 |
Synnin synkiän unessa,
|
|
|
|
57 |
Poi'es päästi väärän turvan
|
|
|
|
58 |
Kaikkein niihen kainaloista,
|
|
|
|
59 |
Jotka aikovat asua
|
|
|
|
60 |
Elämässä entisessä,
|
|
|
|
61 |
Pyytävät pyhiksi tulla
|
|
|
|
62 |
Oman ansion avulla.
|
|
|
|
63 |
Joilla ymmärsi olevan
|
|
|
|
64 |
Synnin tunnon täy'ellisen,
|
|
|
|
65 |
Kovin sär'etyn sy'ämen,
|
|
|
|
66 |
Herran töillä liikutetun
|
|
|
|
67 |
Perin pohjin pehmeäksi,
|
|
|
|
68 |
Niille löysi loh'utukset,
|
|
|
|
69 |
Armon lähtehet avasi.
|
|
|
|
70 |
Osotti olevan meillä
|
|
|
|
71 |
Välimiehen oivallisen,
|
|
|
|
72 |
Jesuksen, Jumalan pojan,
|
|
|
|
73 |
Joka taitaapi tu'eta
|
|
|
|
74 |
Hengellistä heikkoutta.
|
|
|
|
75 |
Nämät tiettävät totuu'et
|
|
|
|
76 |
Uskalsi ulossanoa
|
|
|
|
77 |
Voimalla varustetulla,
|
|
|
|
78 |
Sillä selvällä opilla,
|
|
|
|
79 |
Äänellä ulottuvalla,
|
|
|
|
80 |
Jotk' olivat luonnon lahjat
|
|
|
|
81 |
Vainajallamme valitut,
|
|
|
|
82 |
Yli monen ystävänsä,
|
|
|
|
83 |
Jotka sää'yssä samassa
|
|
|
|
84 |
Herran puolesta puhuvat.
|
|
|
|
85 |
Sanat kuului selkeästi,
|
|
|
|
86 |
Kaikkui aivan kaunihisti,
|
|
|
|
87 |
Ja kun astui alttarille,
|
|
|
|
88 |
Helähteli herran huone
|
|
|
|
89 |
Messu-ääntä merkillistä.
|
|
|
|
90 |
Mitäs muistat Rautalampi
|
|
|
|
91 |
Tämän vainajan tavoista?
|
|
|
|
92 |
Täm' oli täynnä laupeutta,
|
|
|
|
93 |
Vaan ei yhtään ylpeyttä;
|
|
|
|
94 |
Omilleen oli suloinen,
|
|
|
|
95 |
Otollinen ou'oillenkin,
|
|
|
|
96 |
Taitavammille tasainen,
|
|
|
|
97 |
Eikä tyly tyhmillenkä.
|
|
|
|
98 |
Otti alhaisten asiat
|
|
|
|
99 |
Hetikohta korvihinsa;
|
|
|
|
100 |
Ne kun neuvoa kyseli,
|
|
|
|
101 |
Saivat selvän joh'atuksen,
|
|
|
|
102 |
Jotka oppia anoivat,
|
|
|
|
103 |
Saivat vissit vastaukset;
|
|
|
|
104 |
Vanhat harmajat halaili
|
|
|
|
105 |
Saaha häntä seuroihinsa,
|
|
|
|
106 |
Nuoret kanssa kaipasivat
|
|
|
|
107 |
Tulla kanssansa tutuiksi.
|
|
|
|
108 |
Mitä laulat Rautalampi?
|
|
|
|
109 |
Onko summalta surua,
|
|
|
|
110 |
Onko huolta, huokausta,
|
|
|
|
111 |
Onko itku ja ikävä?
|
|
|
|
112 |
Suista kuitenkin surusi,
|
|
|
|
113 |
Murehesi muunne heitä:
|
|
|
|
114 |
Ei hän ollut ensimmäinen,
|
|
|
|
115 |
Joka joukosta erosi,
|
|
|
|
116 |
Vielä viimeinen vähemmin;
|
|
|
|
117 |
Nukkuvatpa nuoremmatkin,
|
|
|
|
118 |
Saavuttaa se sankaritkin.
|
|
|
|
119 |
Hän oli vaivoissa väsynyt,
|
|
|
|
120 |
Taistellut jo tau'in kanssa,
|
|
|
|
121 |
Sai jo huolella havata,
|
|
|
|
122 |
Näh'ä suurella surulla,
|
|
|
|
123 |
Sanan siemenen makaavan
|
|
|
|
124 |
Kauan kyllä kalliolla,
|
|
|
|
125 |
Kun jo vuotta kuusitoista
|
|
|
|
126 |
Julisti Jumalan neuvon,
|
|
|
|
127 |
Oikean ojennus-nuoran,
|
|
|
|
128 |
Antoi kaikille kätensä,
|
|
|
|
129 |
Jonka laski laskiaissa
|
|
|
|
130 |
Vielä viimeiksi etehen.
|
|
|
|
131 |
Vaan ei nyt enämpi kuulla
|
|
|
|
132 |
Sitä miestä milloinkana
|
|
|
|
133 |
Siinä paikassa pyhässä;
|
|
|
|
134 |
Niin soivat sanoma-kellot,
|
|
|
|
135 |
Huoliharput huutelevat.
|
|
|
|
136 |
Laula vielä Rautalampi,
|
|
|
|
137 |
Vaan elä sitä valita,
|
|
|
|
138 |
Puhu puolella sanalla,
|
|
|
|
139 |
Että oppi on vähennyt,
|
|
|
|
140 |
Sana kaiketi ka'onnut;
|
|
|
|
141 |
Ei tai'a elävät miehet
|
|
|
|
142 |
Ennen aikansa eritä,
|
|
|
|
143 |
Mennä mennehen jälessä.
|
|
|
|
144 |
Meill' on miehet merkilliset,
|
|
|
|
145 |
Jotk' on jäänynnä jälelle,
|
|
|
|
146 |
Täyttämään tätä vajoota,
|
|
|
|
147 |
Jotka vanhoja varovat,
|
|
|
|
148 |
Neuvovatpa nuoriakin,
|
|
|
|
149 |
Julkisen Jumalan kanssa
|
|
|
|
150 |
Sopimahan syntejänsä;
|
|
|
|
151 |
Toki tähän tyytykämme!
|
|
|
|
152 |
Vaikka nyt valitetahan,
|
|
|
|
153 |
Kaivatahan kappalaista,
|
|
|
|
154 |
Ehkä vielä esivalta
|
|
|
|
155 |
Toisen toimittaa siahan.
|
|
|
| |
|