KR 48:44

kr0004800044
Uusimaa — Helsinki
Korhonen, Paavo
1908

Metadata

COL: Korhonen, Paavo
INF: Paavo Korhosen kirjoittamia runoja ja hänen elämäkertansa
LOC: Helsinki
PUB: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
SGN:
TEOS: Viisikymmentä runoa ja kuusi laulua. Kirj. Paavo Korhonen
TMP: 1908
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Runokokoelma
YOP: 1908

V. Huolirunoja.

35. Keisari Aleksanterin kuolemasta.
     3  Sangen kuuluisat sanomat
     4  Kaupungista kaukaisesta
     5  Tulivat rajalta Turkin,
     6  Jotka joutui joulun alla
     7  Pohjan pitkälle perälle:
     8  Toivat Suomehen surua,
     9  Ehkäpä enemmän vielä
     10  Vanhalle Venäjänmaalle;
     11  Esti Europan ilolla
     12  Alkamasta uutta vuotta.
     13  Kirjat, jotka kiiruhusti
     14  Kulki kaupungin ka'uilla,
     15  Päästi portit Pietarista,
     16  Liikutteli linnan salvat.
     17  Kaikkinaisen kansan lapset
     18  Silloin kirkossa kyseli:
     19  Kellenkä ne kellot soivat,
     20  Mikä semmoinen sanoma
     21  Saarnastuolist' on sanottu,
     22  Että painavat papitkin,
     23  Päänsä piilossa pitävät,
     24  Muutkin herrat heittelevät
     25  Silmävettä silmistänsä?
     26  Vastasivat vanhat siihen:
     27  "Sanomat on sangen suuret,
     28  Siitä arvosta asia,
     29  Että puutumme puheita,
     30  Vaikka vanhatkin olemme."
     31  Tämän vähän vastauksen
     32  Vanhat lausui lapsillensa.
     33  Ehkä puutumme puheita,
     34  Yritämme yhtäkaikki,
     35  Josko saanemme sanoa,
     36  Itkultamme ilmoitella,
     37  Kun on kuollut Keisarimme,
     38  Majesteetti maan isäntä,
     39  Mennyt mailla kaukaisilla
     40  Tuonen tielle tiettävälle,
     41  Kuss' on Taavetti kuningas,
     42  Kuningasta monta muuta,
     43  Monta suurta sankaria,
     44  Monta muuta matkamiestä;
     45  Katselevat kauan siellä
     46  Uutta Taavetin taloa
     47  Jerusalmissa samassa,
     48  Josta Johannes puhuupi,
     49  Ilmestykset ilmoittaapi.
     50  Vaikk' on nyt valitus täällä,
     51  Vaan on ilo enkeleillä
     52  Kanssa kaikkien pyhien
     53  Uu'en ystävän ylitse.
     54  Oppineet nyt ottakate
     55  Avatkaapa almanakka,
     56  Vuosiluku laskekate
     57  Kuinka paljon on kulunut
     58  Kun on tämä tähti tänne
     59  Ilmestynyt ilman alle.
     60  Vuonna kun on kirjoitettu
     61  Ja tullut tuhannen päälle
     62  Selvät seitsemän numerot,
     63  Kokonaista kolme niitä,
     64  Silloin tämä tähti tänne
     65  Tuli ihmisten iloksi,
     66  Vasta valkeni paremmin
     67  Kokonansa koittamahan
     68  Sa'an yh'eksän alussa
     69  Vanhalle Venäjän maalle,
     70  Kussa vuotta kuusitoista
     71  Suomalaiset saivat olla
     72  Suloisessa suojassansa,
     73  Alla alhaisen tilamme
     74  Katsoi päälle kaunihisti,
     75  Antoi aina auki olla
     76  Makasiinit maan sisällä
     77  Kovan köyhyy'en ajalla,
     78  Näl'än katkeran käsistä
     79  Meitä päästi ja pelasti.
     80  Jos nyt vielä viimeiseksi
     81  Saisin suurilta sanoja,
     82  Ojennusta oppineilta
     83  Puhuakseni paremmin,
     84  Vaan on suuretkin surussa,
     85  Oppineetkin alla huolen,
     86  Ovat pannehet pajuihin
     87  Kaikki hei'än kanteleensa.
     88  Nyt soivat surusanomat,
     89  Huoliharput huutelevat,
     90  Tansit kaikki on lau'onnehet,
     91  Pu'onneet puvut punaiset,
     92  Kaikki ruhtinaat ruvennut,
     93  Huoli kauhtanat hakenut,
     94  Valtakunnan valtamiehet
     95  Huolihuivit ottanehet.
     96  Suuret suurella surulla,
     97  Halvemmatkin haikiasti,
     98  Murehella muistelevat
     99  Kertoilevat keskenänsä
     100  Kuinka kulki kuuluisasti
     101  Kuinka hallitsi hyvästi
     102  Aleksanter aikanansa
     103  Valtakuntansa varusti
     104  Kuuluisalla kunnialla,
     105  Avitteli ahkerasti
     106  Koko Europan etuja,
     107  Jonkatäh'en joutumalla
     108  Tahtoi tarkasti katsella
     109  Kaukaisetkin kaupunkinsa,
     110  Unoutti oman leponsa,
     111  E'esauttoi oikeutta,
     112  Toimitti totuu'en teitä.
     113  Vaan ei tuoni tuosta huoli,
     114  Tuo on tuonella tapana:
     115  Ei hän keltänä kysele,
     116  Onko kaukana kotoa,
     117  Ei hän ilmoita e'ellä
     118  Viikon viimeisen olevan,
     119  Virstan viimeisen tulevan.
     120  Vahva on se vanha liitto:
     121  Kuolla kumminkin pitääpi,
     122  Vaikk' on tila tietämätön,
     123  Aika ainakin salattu,
     124  Ihmisiltä ilman alla.
     125  Tuosta tunnemme to'eksi,
     126  Ettei ollut ensimmäinen,
     127  Joka vaihtoi valtikkansa,
     128  Jätti ruununsa jälelle;
     129  Tuon on jo tuhannet tehnyt,
     130  Vielä vastakin tekeepi.
     131  Eikös Pietari pitänyt,
     132  Alekseivits aikanansa
     133  Valtakunnan vahvan kyllä
     134  Tehnyt suuria tekoja,
     135  Vaikkap' on ajasta siitä
     136  Valtakunta vahvistunut,
     137  Polvi polvelta koronnut
     138  Täy'ellisempään tilahan.