| |
11. Keskikievari Lyytiselle.
|
|
|
2 |
Ahkeruus on lapsen arvo,
|
|
|
3 |
Työ ja toimi vanhan turma,
|
|
|
4 |
jota Jaakoppi Juteini
|
|
|
5 |
Herra sihteeri sanoopi.
|
|
|
6 |
ylpeys on yksi niistä
|
|
|
7 |
Vihattavista vioista;
|
|
|
8 |
Nöyryys on näkynyt aina
|
|
|
9 |
Joka sää'yssä sopivan.
|
|
|
10 |
Kenpä arvosta alainen
|
|
|
11 |
Ilman itse-mielestänsä,
|
|
|
12 |
Sill' on ymmärrys yläinen
|
|
|
13 |
Muien kaikkien katsellen.
|
|
|
14 |
Viisaus on vielä sitten
|
|
|
15 |
Kaikitekkin kallis lahja,
|
|
|
16 |
Toimi on jalo toveri,
|
|
|
17 |
Joka leivänkin lisääpi,
|
|
|
18 |
Arvon kanssa ansaitseepi.
|
|
|
19 |
Katso miestä kauan ensin,
|
|
|
20 |
Jos tahdot tapoja tietä;
|
|
|
21 |
Elä miestä ennen kiitä
|
|
|
22 |
Kun tarkoin tapansa tie'ät.
|
|
|
23 |
Moni lassa lastattuna
|
|
|
24 |
Ompi toiste mielen miesi,
|
|
|
25 |
Moni piennä pilkattuna
|
|
|
26 |
Toiste toimella elääpi.
|
|
|
27 |
Kerran kulki Kainulainen,
|
|
|
28 |
Talonpoika pohjalainen,
|
|
|
29 |
Savon maata matkusteli;
|
|
|
30 |
Kauan katseli kylässä,
|
|
|
31 |
Talossa Toholah'essa,
|
|
|
32 |
Kuinka on pytinnit py'ätty,
|
|
|
33 |
Käsityöllä kaunistettu,
|
|
|
34 |
Tuvat tehty miesten tulla,
|
|
|
35 |
Talli tarpeeksi hevoisten;
|
|
|
36 |
Kuinka kellari kehätty,
|
|
|
37 |
Valvin kanssa valmistettu,
|
|
|
38 |
Seinämuurit seisovaksi,
|
|
|
39 |
Laki laskettu lujaksi.
|
|
|
40 |
Katseltua Kainulainen
|
|
|
41 |
Puhkesi tähän puheesen:
|
|
|
42 |
"Ei ole maata miehetöntä,
|
|
|
43 |
Onkos puuta oksatonta;
|
|
|
44 |
Talo on talon näköinen,
|
|
|
45 |
Kylä on kylän kokoinen,
|
|
|
46 |
Kyllä kaikelta koh'alta;
|
|
|
47 |
Minä en milloinkaan kysyne
|
|
|
48 |
Kuinka kauan tuot' on tehty,
|
|
|
49 |
Vaan tah'on paremmin tietä,
|
|
|
50 |
Mitkä miehet näit' on tehnyt;
|
|
|
51 |
Täss' on kaikki täy'ellistä,
|
|
|
52 |
Ei ole pilattu puita,
|
|
|
53 |
Eikä turmeltu tupa'a."
|
|
|
54 |
Sattuipa Savon isäntä
|
|
|
55 |
Kanssa silloin kartanollen,
|
|
|
56 |
Joka vastasi vapaasti
|
|
|
57 |
Pohjalaista porstuassa:
|
|
|
58 |
"Tietähän nämät tekiät,
|
|
|
59 |
Kosk' ovat kotikylistä —
|
|
|
60 |
Itse on isäntä tässä;
|
|
|
61 |
Vaikk'on varrelta vähäinen,
|
|
|
62 |
Mutt' on muutoin miestä kaikki;
|
|
|
63 |
Ehkä on matala ääni,
|
|
|
64 |
Viisas sillä vastatahan.
|
|
|
65 |
Ei se käännä kaikin aioin
|
|
|
66 |
Sinne tänne silmiänsä,
|
|
|
67 |
Vaan sill'on sisällä silmät
|
|
|
68 |
Joilla kauas katseleepi."
|
|
|
69 |
Oli se lykky Lyytisellä,
|
|
|
70 |
Onni Pentillä peräti,
|
|
|
71 |
Tulla siihen sillan päähän,
|
|
|
72 |
Päästä tällen penkerellen,
|
|
|
73 |
Kosk' on mies joka koh'alta
|
|
|
74 |
Missä miestä tarvitahan,
|
|
|
75 |
Ehk' on emännän perintö,
|
|
|
76 |
Laitokset on lautamiehen,
|
|
|
77 |
Jok' on tuttu tuomarilta,
|
|
|
78 |
Vasta virkahan valittu.
|
|
|
79 |
Ehkä on jo ennen ollut
|
|
|
80 |
Asessorin arviossa,
|
|
|
81 |
Niitä patsaita paraita
|
|
|
82 |
Talonpoikain lavoilta,
|
|
|
83 |
Ain' on pännäkin apuna
|
|
|
84 |
Kestikievarin kylissä,
|
|
|
85 |
Vaikka pilkkana pitävät
|
|
|
86 |
Vihamiehet vielä nytkin.
|
|
|
87 |
Mutta yksi ystävistä
|
|
|
88 |
Sanoopi samalla lailla:
|
|
|
89 |
"Olipa onni Lyytisellä
|
|
|
90 |
Tulla siihen sillan päähän,
|
|
|
91 |
Päästä sillen penkerellen,
|
|
|
92 |
Saaha se valittu vaimo,
|
|
|
93 |
Erinomainen emäntä,
|
|
|
94 |
Jok' ei säiköitä sävyllä,
|
|
|
95 |
Eikä äänellä peloita,
|
|
|
96 |
Vaikk' on toimi toimellinen,
|
|
|
97 |
Vaikka vastaapi asiat,
|
|
|
98 |
Hyvälle ja huonollenkin,
|
|
|
99 |
Hiljaisilla huulillansa
|
|
|
100 |
Lauhkialla luonnollansa.
|
|
|
101 |
Vielä se vihanta kasvo,
|
|
|
102 |
Silmän luonti siivollinen,
|
|
|
103 |
Kaunis katsanto suloinen —
|
|
|
104 |
Sepä kaikki kaunistaapi,
|
|
|
105 |
Itsekkin talon isännät,
|
|
|
106 |
Emännät enemmin vielä."
|
|
|
107 |
Vielä vanha Vihta Paavo,
|
|
|
108 |
yksi toinen ystävistä,
|
|
|
109 |
Sanoopi sanalla tällä,
|
|
|
110 |
Jolla muka muutkin miehet:
|
|
|
111 |
"Oli se lykky Lyytisellä,
|
|
|
112 |
Onni Pentillä peräti,
|
|
|
113 |
Tulla siihen sillan suuhun,
|
|
|
114 |
Kohota sillen koh'alle,
|
|
|
115 |
Missä miestä tarvitaankin,
|
|
|
116 |
Vakaista vaa'itaankin;
|
|
|
117 |
Eipä siinä sillan päässä
|
|
|
118 |
Tuhma aikahan tulisi.
|
|
|
119 |
Eikös ollut Eljaksella,
|
|
|
120 |
Isännällä entisellä,
|
|
|
121 |
Onnen ohjakset olalla,
|
|
|
122 |
Saaha semmoista vävyä;
|
|
|
123 |
Kukas vanhan appivaarin
|
|
|
124 |
Oisi palvellut paremmin,
|
|
|
125 |
Muistaisiko muoriakin
|
|
|
126 |
Joka tolvana totella,
|
|
|
127 |
Siinä siivossa pitä'ä?
|
|
|
128 |
Eikös se emäntä kiitä
|
|
|
129 |
Lykkyänsä Lyytisestä;
|
|
|
130 |
Nytpä näkyypi näköisä,
|
|
|
131 |
Salmen rannalta rakennus,
|
|
|
132 |
Komia joka koh'alta,
|
|
|
133 |
Siivo käytökset sisällä,
|
|
|
134 |
Tavaroita tarpeheksi,
|
|
|
135 |
Yhtä toista kaikenlaista,
|
|
|
136 |
Kunniata kummallakin."
|
|
|
137 |
En pannut paperin päälle
|
|
|
138 |
Toisten vanhoja valeita;
|
|
|
139 |
Nämät puustavit puhuvat
|
|
|
140 |
Sitä kun on silmä nähnyt,
|
|
|
141 |
Korva kuullut kunnon miesten
|
|
|
142 |
Sanovan samalla lailla.
|
|
|
143 |
Kynnys vääriä kylähän:
|
|
|
144 |
Käyppä kerran katsomassa,
|
|
|
145 |
Onko liikoja lisätty,
|
|
|
146 |
Onko viskottu valeita. —
|
|
|
147 |
Jos menet sisälle siitä
|
|
|
148 |
Puhuttele puhtahasti
|
|
|
149 |
Isäntätä itseänsä,
|
|
|
150 |
Lautamiestä miehen lailla;
|
|
|
151 |
Eli jos emännän löy'ät,
|
|
|
152 |
Tokko tointa puuttuneepi,
|
|
|
153 |
Eli ryhtää'kö rätinki?
|
|
|
154 |
Ei vanha aletta lausu,
|
|
|
155 |
Vihamies sitä sanoopi.
|
|
|
156 |
Koska kerran kelpo herra,
|
|
|
157 |
Miesi oppinut osasi
|
|
|
158 |
Tämän kehnon kirjoituksen
|
|
|
159 |
Luonnon toimella lukea,
|
|
|
160 |
Sanoi suulla julkisella:
|
|
|
161 |
"Eipä oikein osannut
|
|
|
162 |
Vihta Paavo viisahasti,
|
|
|
163 |
Ruveta runon tekohon,
|
|
|
164 |
Kun ei arvannut alusta
|
|
|
165 |
Panna paraita sanoja;
|
|
|
166 |
Kosk' ei kohtuutta ylistä,
|
|
|
167 |
Kyllin kiitä raittiuutta.
|
|
|
168 |
Raittiuus on rauhan kanta,
|
|
|
169 |
Juopuminen julma synti
|
|
|
170 |
Joka kansat kaa'uttaapi
|
|
|
171 |
Kyllä Suomenki kylässä,
|
|
|
172 |
Perin pohjin turmeleepi.
|
|
|
173 |
Vaan ei Penttiä petetty,
|
|
|
174 |
Viinan kanssa viivytetty,
|
|
|
175 |
Ei ole löytty Lyytistämme
|
|
|
176 |
Rouvissa rotisemassa,
|
|
|
177 |
Eipä saanut Saksan viina,
|
|
|
178 |
Eikä emännän tekemä,
|
|
|
179 |
Oma Suomen suorittama,
|
|
|
180 |
Miestä mielellen pahalle;
|
|
|
181 |
Eipä ryypyt reissuvaisten,
|
|
|
182 |
Ei käsky keräjämiesten,
|
|
|
183 |
Tehnyt tunnon turmiota."
|
|
|
184 |
Vähä väärin muuan herra
|
|
|
185 |
Aivan aatelis-sukua
|
|
|
186 |
Arvasi tämän asian:
|
|
|
187 |
Sanoi viinan viettelevän,
|
|
|
188 |
Norrin narriksi tekevän,
|
|
|
189 |
Väkisekkin viimein vievän
|
|
|
190 |
Lukkarin ja lautamiehen,
|
|
|
191 |
Siihen virkahan vetävän,
|
|
|
192 |
Jota joukot juopuneitten
|
|
|
193 |
Toimittelevat todella.
|
|
|
194 |
Kuitenkin on korva kuullut,
|
|
|
195 |
Sitä myös on silmä nähnyt,
|
|
|
196 |
Vielä niissäkin viroissa
|
|
|
197 |
Istuvan koko ikänsä
|
|
|
198 |
Päällä pettämättömällä —
|
|
|
199 |
Ei virka vi'oille veisi,
|
|
|
200 |
Jolla mieltä muutoin oisi.
|
|
|
| |
|