KR 48:20

kr0004800020
Uusimaa — Helsinki
Korhonen, Paavo
1908

Metadata

COL: Korhonen, Paavo
INF: Paavo Korhosen kirjoittamia runoja ja hänen elämäkertansa
LOC: Helsinki
PUB: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
SGN:
TEOS: Viisikymmentä runoa ja kuusi laulua. Kirj. Paavo Korhonen
TMP: 1908
TOP: Kirjalliset runot
TOS: Runokokoelma
YOP: 1908

11. Keskikievari Lyytiselle.
     2  Ahkeruus on lapsen arvo,
     3  Työ ja toimi vanhan turma,
     4  jota Jaakoppi Juteini
     5  Herra sihteeri sanoopi.
     6  ylpeys on yksi niistä
     7  Vihattavista vioista;
     8  Nöyryys on näkynyt aina
     9  Joka sää'yssä sopivan.
     10  Kenpä arvosta alainen
     11  Ilman itse-mielestänsä,
     12  Sill' on ymmärrys yläinen
     13  Muien kaikkien katsellen.
     14  Viisaus on vielä sitten
     15  Kaikitekkin kallis lahja,
     16  Toimi on jalo toveri,
     17  Joka leivänkin lisääpi,
     18  Arvon kanssa ansaitseepi.
     19  Katso miestä kauan ensin,
     20  Jos tahdot tapoja tietä;
     21  Elä miestä ennen kiitä
     22  Kun tarkoin tapansa tie'ät.
     23  Moni lassa lastattuna
     24  Ompi toiste mielen miesi,
     25  Moni piennä pilkattuna
     26  Toiste toimella elääpi.
     27  Kerran kulki Kainulainen,
     28  Talonpoika pohjalainen,
     29  Savon maata matkusteli;
     30  Kauan katseli kylässä,
     31  Talossa Toholah'essa,
     32  Kuinka on pytinnit py'ätty,
     33  Käsityöllä kaunistettu,
     34  Tuvat tehty miesten tulla,
     35  Talli tarpeeksi hevoisten;
     36  Kuinka kellari kehätty,
     37  Valvin kanssa valmistettu,
     38  Seinämuurit seisovaksi,
     39  Laki laskettu lujaksi.
     40  Katseltua Kainulainen
     41  Puhkesi tähän puheesen:
     42  "Ei ole maata miehetöntä,
     43  Onkos puuta oksatonta;
     44  Talo on talon näköinen,
     45  Kylä on kylän kokoinen,
     46  Kyllä kaikelta koh'alta;
     47  Minä en milloinkaan kysyne
     48  Kuinka kauan tuot' on tehty,
     49  Vaan tah'on paremmin tietä,
     50  Mitkä miehet näit' on tehnyt;
     51  Täss' on kaikki täy'ellistä,
     52  Ei ole pilattu puita,
     53  Eikä turmeltu tupa'a."
     54  Sattuipa Savon isäntä
     55  Kanssa silloin kartanollen,
     56  Joka vastasi vapaasti
     57  Pohjalaista porstuassa:
     58  "Tietähän nämät tekiät,
     59  Kosk' ovat kotikylistä —
     60  Itse on isäntä tässä;
     61  Vaikk'on varrelta vähäinen,
     62  Mutt' on muutoin miestä kaikki;
     63  Ehkä on matala ääni,
     64  Viisas sillä vastatahan.
     65  Ei se käännä kaikin aioin
     66  Sinne tänne silmiänsä,
     67  Vaan sill'on sisällä silmät
     68  Joilla kauas katseleepi."
     69  Oli se lykky Lyytisellä,
     70  Onni Pentillä peräti,
     71  Tulla siihen sillan päähän,
     72  Päästä tällen penkerellen,
     73  Kosk' on mies joka koh'alta
     74  Missä miestä tarvitahan,
     75  Ehk' on emännän perintö,
     76  Laitokset on lautamiehen,
     77  Jok' on tuttu tuomarilta,
     78  Vasta virkahan valittu.
     79  Ehkä on jo ennen ollut
     80  Asessorin arviossa,
     81  Niitä patsaita paraita
     82  Talonpoikain lavoilta,
     83  Ain' on pännäkin apuna
     84  Kestikievarin kylissä,
     85  Vaikka pilkkana pitävät
     86  Vihamiehet vielä nytkin.
     87  Mutta yksi ystävistä
     88  Sanoopi samalla lailla:
     89  "Olipa onni Lyytisellä
     90  Tulla siihen sillan päähän,
     91  Päästä sillen penkerellen,
     92  Saaha se valittu vaimo,
     93  Erinomainen emäntä,
     94  Jok' ei säiköitä sävyllä,
     95  Eikä äänellä peloita,
     96  Vaikk' on toimi toimellinen,
     97  Vaikka vastaapi asiat,
     98  Hyvälle ja huonollenkin,
     99  Hiljaisilla huulillansa
     100  Lauhkialla luonnollansa.
     101  Vielä se vihanta kasvo,
     102  Silmän luonti siivollinen,
     103  Kaunis katsanto suloinen —
     104  Sepä kaikki kaunistaapi,
     105  Itsekkin talon isännät,
     106  Emännät enemmin vielä."
     107  Vielä vanha Vihta Paavo,
     108  yksi toinen ystävistä,
     109  Sanoopi sanalla tällä,
     110  Jolla muka muutkin miehet:
     111  "Oli se lykky Lyytisellä,
     112  Onni Pentillä peräti,
     113  Tulla siihen sillan suuhun,
     114  Kohota sillen koh'alle,
     115  Missä miestä tarvitaankin,
     116  Vakaista vaa'itaankin;
     117  Eipä siinä sillan päässä
     118  Tuhma aikahan tulisi.
     119  Eikös ollut Eljaksella,
     120  Isännällä entisellä,
     121  Onnen ohjakset olalla,
     122  Saaha semmoista vävyä;
     123  Kukas vanhan appivaarin
     124  Oisi palvellut paremmin,
     125  Muistaisiko muoriakin
     126  Joka tolvana totella,
     127  Siinä siivossa pitä'ä?
     128  Eikös se emäntä kiitä
     129  Lykkyänsä Lyytisestä;
     130  Nytpä näkyypi näköisä,
     131  Salmen rannalta rakennus,
     132  Komia joka koh'alta,
     133  Siivo käytökset sisällä,
     134  Tavaroita tarpeheksi,
     135  Yhtä toista kaikenlaista,
     136  Kunniata kummallakin."
     137  En pannut paperin päälle
     138  Toisten vanhoja valeita;
     139  Nämät puustavit puhuvat
     140  Sitä kun on silmä nähnyt,
     141  Korva kuullut kunnon miesten
     142  Sanovan samalla lailla.
     143  Kynnys vääriä kylähän:
     144  Käyppä kerran katsomassa,
     145  Onko liikoja lisätty,
     146  Onko viskottu valeita. —
     147  Jos menet sisälle siitä
     148  Puhuttele puhtahasti
     149  Isäntätä itseänsä,
     150  Lautamiestä miehen lailla;
     151  Eli jos emännän löy'ät,
     152  Tokko tointa puuttuneepi,
     153  Eli ryhtää'kö rätinki?
     154  Ei vanha aletta lausu,
     155  Vihamies sitä sanoopi.
     156  Koska kerran kelpo herra,
     157  Miesi oppinut osasi
     158  Tämän kehnon kirjoituksen
     159  Luonnon toimella lukea,
     160  Sanoi suulla julkisella:
     161  "Eipä oikein osannut
     162  Vihta Paavo viisahasti,
     163  Ruveta runon tekohon,
     164  Kun ei arvannut alusta
     165  Panna paraita sanoja;
     166  Kosk' ei kohtuutta ylistä,
     167  Kyllin kiitä raittiuutta.
     168  Raittiuus on rauhan kanta,
     169  Juopuminen julma synti
     170  Joka kansat kaa'uttaapi
     171  Kyllä Suomenki kylässä,
     172  Perin pohjin turmeleepi.
     173  Vaan ei Penttiä petetty,
     174  Viinan kanssa viivytetty,
     175  Ei ole löytty Lyytistämme
     176  Rouvissa rotisemassa,
     177  Eipä saanut Saksan viina,
     178  Eikä emännän tekemä,
     179  Oma Suomen suorittama,
     180  Miestä mielellen pahalle;
     181  Eipä ryypyt reissuvaisten,
     182  Ei käsky keräjämiesten,
     183  Tehnyt tunnon turmiota."
     184  Vähä väärin muuan herra
     185  Aivan aatelis-sukua
     186  Arvasi tämän asian:
     187  Sanoi viinan viettelevän,
     188  Norrin narriksi tekevän,
     189  Väkisekkin viimein vievän
     190  Lukkarin ja lautamiehen,
     191  Siihen virkahan vetävän,
     192  Jota joukot juopuneitten
     193  Toimittelevat todella.
     194  Kuitenkin on korva kuullut,
     195  Sitä myös on silmä nähnyt,
     196  Vielä niissäkin viroissa
     197  Istuvan koko ikänsä
     198  Päällä pettämättömällä —
     199  Ei virka vi'oille veisi,
     200  Jolla mieltä muutoin oisi.