| |
Syntyjä 29. Pistoksen synty.
|
|
|
|
2 |
Kasvoi muinoin kaunis tammi,
|
|
|
|
3 |
Yleni vihanta virpi,
|
|
|
|
4 |
Hietaharjun hartehilla,
|
|
|
|
5 |
Kultakunnahan kukuilla;
|
|
|
|
6 |
Olovahka oksiltansa,
|
|
|
|
7 |
Leveähkä lehviltänsä,
|
|
|
|
8 |
Latva täytti taivahalle,
|
|
|
|
9 |
Lehvät ilmoille levesi,
|
|
|
|
10 |
Peitti päivän paistamasta,
|
|
|
|
11 |
10 Kaihti kuun kumottamasta,
|
|
|
|
12 |
Otavat ojentumasta,
|
|
|
|
13 |
Tähet taivon kulkemasta.
|
|
|
|
14 |
Vilu viljalle tulevi,
|
|
|
|
15 |
Kamala ve'en kaloille,
|
|
|
|
16 |
Outo ilman lintusille,
|
|
|
|
17 |
Ikävä imehnosille,
|
|
|
|
18 |
Kun ei päivyt paistakkana,
|
|
|
|
19 |
Eikä kuutamet kumota,
|
|
|
|
20 |
Vasten noita vaivaisia,
|
|
|
|
21 |
20 Kohti koitopäiväisiä.
|
|
|
|
22 |
Etsittihin tuota miestä,
|
|
|
|
23 |
Haettihin miestä mointa,
|
|
|
|
24 |
Ku tuon tammen taitteleisi,
|
|
|
|
25 |
Puun sorean sorteleisi,
|
|
|
|
26 |
Vierottaisi puun vireän,
|
|
|
|
27 |
Raataisi rutimon raian.
|
|
|
|
28 |
Eipä löytty raatajata,
|
|
|
|
29 |
Puun murskan murentajata;
|
|
|
|
30 |
Ei ollut sitä urosta,
|
|
|
|
31 |
30 Ei niin miestä urheata,
|
|
|
|
32 |
Ollut ei omassa maassa,
|
|
|
|
33 |
Suloisessa Suomenmaassa,
|
|
|
|
34 |
Kaunihissa Karjalassa,
|
|
|
|
35 |
Eikä tullut tuonnempata
|
|
|
|
36 |
Ruotsinmaasta rohkeasta,
|
|
|
|
37 |
Vienosta Venäjänmaasta,
|
|
|
|
38 |
Tämän riikin riitamaasta,
|
|
|
|
39 |
Joka taisi tammen kaata,
|
|
|
|
40 |
Ruhtoa rutimon raian,
|
|
|
|
41 |
40 Satalatvan langettoa.
|
|
|
|
42 |
Nousipa merestä miesi,
|
|
|
|
43 |
Uros aalloista yleni,
|
|
|
|
44 |
Ei tuo ollut suuren suuri,
|
|
|
|
45 |
Eikä aivan pienen pieni:
|
|
|
|
46 |
Koko korttelin pituinen,
|
|
|
|
47 |
Vaimon vaaksan korkeuinen,
|
|
|
|
48 |
Maljan alle maata mahtui,
|
|
|
|
49 |
Seulan alle seisomahan.
|
|
|
|
50 |
Tukka oli kannoilla takana,
|
|
|
|
51 |
50 Parta polvilla e'essä,
|
|
|
|
52 |
Rautahattu hartioilla,
|
|
|
|
53 |
Rautasaappahat jalassa,
|
|
|
|
54 |
Rautarukkaset käessä,
|
|
|
|
55 |
Rautakirjat kintahisssa,
|
|
|
|
56 |
Rautavyöhyt vyölle vyötty,
|
|
|
|
57 |
Rautakirves vyön takana,
|
|
|
|
58 |
Rautavarsi kirvehessä,
|
|
|
|
59 |
Rautaponsi varren päässä.
|
|
|
|
60 |
Hivelevi kirvestänsä,
|
|
|
|
61 |
60 Tahkaisi tasatereä,
|
|
|
|
62 |
Rautaisella kalliolla,
|
|
|
|
63 |
Vuorella teräsperällä,
|
|
|
|
64 |
Viitehen vironkivehen,
|
|
|
|
65 |
Kuutehen kovaisimehen,
|
|
|
|
66 |
Seitsemähän sieranpäähän,
|
|
|
|
67 |
Kaheksahan kanturahan;
|
|
|
|
68 |
Yöt ou kirvestä hiovi,
|
|
|
|
69 |
Päivät vartta valmistavi.
|
|
|
|
70 |
Sai kirves hivelleheksi,
|
|
|
|
71 |
70 Varsi valmistelleheksi,
|
|
|
|
72 |
Jo uros uroksi pääsi,
|
|
|
|
73 |
Mies on mieheksi rupesi:
|
|
|
|
74 |
Jalka maassa teutaroipi,
|
|
|
|
75 |
Päähyt pilviä pitävi,
|
|
|
|
76 |
Niin on paistoi partakarvat
|
|
|
|
77 |
Kuin on lehto liepehellä,
|
|
|
|
78 |
Niin on tukka tuuhottavi
|
|
|
|
79 |
Kuin on männikkö mäellä.
|
|
|
|
80 |
Astua lykyttelevi,
|
|
|
|
81 |
80 Käyä kuukahuttelevi,
|
|
|
|
82 |
Leveillä liehumilla,
|
|
|
|
83 |
Syltä on housut lahkehista,
|
|
|
|
84 |
Puoltatoista polven päästä,
|
|
|
|
85 |
Kahta kaatehen rajasta.
|
|
|
|
86 |
Astui kerran, astui toisen,
|
|
|
|
87 |
Tavottavi tammen luoksi,
|
|
|
|
88 |
Yhen polki jalkojansa
|
|
|
|
89 |
Hienoiselle hietikolle,
|
|
|
|
90 |
Toisen polki jalkojansa
|
|
|
|
91 |
90 Maalle maksankarvaiselle,
|
|
|
|
92 |
Jo kerralla kolmannella
|
|
|
|
93 |
Tuli tammen juuruelle,
|
|
|
|
94 |
Väkähille puun punaisen,
|
|
|
|
95 |
Ikuisille ailahille.
|
|
|
|
96 |
Iski kiinni kirvehensä,
|
|
|
|
97 |
Tammehen tasateränsä,
|
|
|
|
98 |
Läksi lastu puun kylestä,
|
|
|
|
99 |
Pirastihen pintalastu,
|
|
|
|
100 |
Senpä tuuli tuonne kantoi
|
|
|
|
101 |
100 Suurelle meren selälle
|
|
|
|
102 |
Väinämöiselle venoksi,
|
|
|
|
103 |
Purren puuksi laulajalle.
|
|
|
|
104 |
Iski vielä kerran, toisen,
|
|
|
|
105 |
Eipä ollut aikoana,
|
|
|
|
106 |
Taittoi tammen, maahan kaatoi,
|
|
|
|
107 |
Latvoin suurehen suvehen,
|
|
|
|
108 |
Tyvin kohti koillisehen,
|
|
|
|
109 |
Kaiten kaarnapohjosehen.
|
|
|
|
110 |
Katselevi lastuloita
|
|
|
|
111 |
110 Vieremillä puun punaisen,
|
|
|
|
112 |
Tammen laajan tanterella,
|
|
|
|
113 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
114 |
"Saisipa tästä tarvespuita
|
|
|
|
115 |
Oksista tasaisen tammen;
|
|
|
|
116 |
Kenpä oksan ottanevi,
|
|
|
|
117 |
Se otti ikuisen onnen,
|
|
|
|
118 |
Kenpä lehvän leikannevi,
|
|
|
|
119 |
Leikkasi ikuisen lemmen,
|
|
|
|
120 |
Ken se latvan taittanevi,
|
|
|
|
121 |
120 Se taittoi ikuisen taian."
|
|
|
|
122 |
Mi oli lastuja pironnut,
|
|
|
|
123 |
Mikä pääsnyt pälkäreitä,
|
|
|
|
124 |
Aaltojen ajeltavaksi
|
|
|
|
125 |
Meren selvällä selällä,
|
|
|
|
126 |
Niitä aaltonen ajeli,
|
|
|
|
127 |
Meren läikkä läikytteli,
|
|
|
|
128 |
Tuulen henki heilutteli,
|
|
|
|
129 |
Vesi rannalle vetävi,
|
|
|
|
130 |
Pitkän niemosen nenähän,
|
|
|
|
131 |
130 Rantahan pahan pakanan.
|
|
|
|
132 |
Hiien piika pikkarainen,
|
|
|
|
133 |
Vaimo valkean verevä,
|
|
|
|
134 |
Se oli poukkujen pesiä,
|
|
|
|
135 |
Räpähien räiskyttäjä,
|
|
|
|
136 |
Pitkän portahan nenässä,
|
|
|
|
137 |
Suuren laiturin laella.
|
|
|
|
138 |
Tuopa lastuset tapasi,
|
|
|
|
139 |
Pilkkoi ne pilastehiksi,
|
|
|
|
140 |
Leikkoi lehmän lastusiksi,
|
|
|
|
141 |
140 Kokoeli konttihinsa,
|
|
|
|
142 |
Kantoi kontilla kotihin,
|
|
|
|
143 |
Pitkäkielellä piha'an;
|
|
|
|
144 |
Koppoi lastut kontistansa,
|
|
|
|
145 |
Kaatavi ne kartanolle.
|
|
|
|
146 |
Kolme on veljestä ko'issa,
|
|
|
|
147 |
Ne tuosta kyselemähän:
|
|
|
|
148 |
"Mitä noista noita saisi,
|
|
|
|
149 |
Kuta keito kallitseisi?"
|
|
|
|
150 |
Kapo tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
151 |
150 "Jonki noista saaja saapi,
|
|
|
|
152 |
Miesi taitava takovi,
|
|
|
|
153 |
Saapi noita nuoleksia,
|
|
|
|
154 |
Lempo lehtikeihäitä,
|
|
|
|
155 |
Pikatuoni pistoksia."
|
|
|
|
156 |
Päätyi Hiisi kuulemassa,
|
|
|
|
157 |
Sai paha tähyämässä,
|
|
|
|
158 |
Pani poikansa pajahan
|
|
|
|
159 |
Vanumahan nuolen päitä,
|
|
|
|
160 |
Takomahan keihäitä.
|
|
|
|
161 |
160 Läksi poikanen pajahan,
|
|
|
|
162 |
Poika nuolia tekevi,
|
|
|
|
163 |
Vanuvi vasaman päitä,
|
|
|
|
164 |
Laati piiliä pinosen,
|
|
|
|
165 |
Ko'on nuolia kovia,
|
|
|
|
166 |
Takoi tuuria tusinan,
|
|
|
|
167 |
Teki kimpun keihäitä,
|
|
|
|
168 |
Oksista tulisen tammen,
|
|
|
|
169 |
196;kähistä puun punaisen;
|
|
|
|
170 |
Tehnyt ei suurta eikä pientä,
|
|
|
|
171 |
170 Teki kesko keihäitä,
|
|
|
|
172 |
Joilla pisti mies-satoja,
|
|
|
|
173 |
Tuhansia tuikutteli.
|
|
|
|
174 |
Otti piru pistimensä,
|
|
|
|
175 |
Keito keihä'ät tapasi,
|
|
|
|
176 |
Keikutteli keinojansa,
|
|
|
|
177 |
196;ijytti äkähiänsä,
|
|
|
|
178 |
Pistokseksi ihmisille,
|
|
|
|
179 |
Ammukseksi raavahille:
|
|
|
|
180 |
Ei hän Hiisi tuosta huoli,
|
|
|
|
181 |
180 Kunne nuolensa lähetti,
|
|
|
|
182 |
Saiko sarviraavahasen,
|
|
|
|
183 |
Hevosehen hirvisehen,
|
|
|
|
184 |
Vaiko ihmisen iho'on,
|
|
|
|
185 |
Karvahan kavon tekemän.
|
|
| | Toisin: |
|
|
|
187 |
Y. v. virvi, 5, 6. Olovampi o., Leveämpi l. 7, 8. L. tirppoi t. (tarttui taivosehen), L. pilvihin ylettyi, Latvan taivolle levitti, Oksat ilmoille ojenti, 9, 10. Esti p. p., Kuu raukan k. 10. Kuun kätki (Luojan) k. Kuutosen (kuutamot) k. 14. Kavelo (kavela) v. k. 15. Ilman linnuille ikävä, 17, 18. Kun ei konsa (armas) päivyt paista, Kuuhut kultainen (eikä kuutamet) k. 25. V. p. vihannan, 37. Kahen r. r. 41, 42. Mies pieni (musta) merestä nousi, Ukko a. y. Ukkonen (pikku mies) merestä nousi, U. aaltojen kes'estä, Nousi rautamies merestä, Rautasuinen, rautapäinen, 43, 44. Eikä uro aivan s. E. uro aivan p. Eikä aivin suurimpia, E. aivin pienimpiä: 45-50. Ukko yhtä kyynärätä, Parta kahta kyynärätä, Vähän kuollutta parempi, Kaonnutta kaunosampi, 49. Hivus k. t 51. Ve'en hattu (vaskihattu) h. 52, 53. Ve'en saappahat j., Ve'en kintahat k. 54, 55. Ve'en k. k., Ve'en v. v. v. 56-58. Ve'en k. v. t, Ve'en v. k., Ve'en p. v. p. 63, 64. Viiellä virosimella, Kuuella kuluttimella, 65, 66. Seitsemällä sieran päällä, Kaheksalla kannikalla; 71, 72. J. u. u. muuttui (urosta läksi), Mies on miehelle pätevi: 79, 80. A. on keikotteli, K. kulleroittelevi, 82, 83. S. suusta housun lahke, Puolentoista p. p. 86. Tallustavi t.l. 87. Y. astui j. 89. T. astui j. 91, 92. Astui kerran kolmannenki Juurelle tulisen tammen, 98. Pirastaikse (jo pirahti) p. 105-108. Taisi (tahtoi) tammi kallistua, Lysmyä rytimön raita; Tyven työnti pohjosehen, Latvan suurelle suvelle. 115. K. tuosta oksan otti, 117. K. tuosta lehvän leikkoi, 119, 120. K. tuosta lastun lappoi, Se lappoi i. t. 121-124. Mikä l. pirosi, M. pääsi p. Nepä tuuli tuonne tuopi Keskelle (aalloille) Aluejärven, 129. Tuonen mustahan jokehen, Saattavi sarajokehen, Kahen kallion välihin, Vuoren kolmen koukkehesen, 135. Tuonen mustassa joessa, 143, 144. Loi ne kontista pihalle, Kaatoi lastut k. 147, 148. "M. n. n. teetät, K. k. kallihtutat?" 152. S. n. nuolipuita, 154. Pirulainen pistosneuvot. 155, 156. P. piru k., Perkele t. 160, 161. Poika läksi Pohjan maalle Nuolia te'ettämähän, 163. Nuolen päitä nuljuttavi, 179, 180. E. h. H. tuota tieä, Kunne nuoli mennytkänä,
|
|
|
| |
|