| |
Toiseen runoon:
|
|
|
2 |
Pakko raavahan urohon.
|
|
|
3 |
. Kulki kuusissa kuvana.
|
|
|
4 |
. Petäjäissä puumurona.
|
|
|
5 |
Petäjäissä päänalaisna.
|
|
|
6 |
Petäjäissä pehkopuuna.
|
|
|
7 |
Petäjäissä pölkyn päänä.
|
|
|
8 |
Meni männyn säikälennä.
|
|
|
9 |
. Sulkumerkkien välissä.
|
|
|
10 |
a Kului kynnet varpahista,
|
|
|
11 |
Solui sormista nivelet;
|
|
|
12 |
Itse tuon sanoiksi virkk.
|
|
|
13 |
Köyhä tiellä rikkahilla.
|
|
|
14 |
. Itkeä hyryttelev
|
|
|
15 |
J° tansi tuhon tulevan,
|
|
|
16 |
Vuotena kaheksantena.
|
|
|
17 |
Kun ei ole kynttävarpahissa,
|
|
|
18 |
Eikä sormissa niveltä.
|
|
|
19 |
Jouvuin puulle pyörivälle,
|
|
|
20 |
Varvalle vapisevalle.
|
|
|
21 |
. Tähtilöiksitaivahalle.
|
|
|
22 |
. Petäjäissä puumuruna.
|
|
|
23 |
. Itkeä urahtelev
|
|
|
24 |
V. Hätäpäivän päälle saavan.
|
|
|
25 |
Vilu minun on ollakseni,
|
|
|
26 |
Vaiva värjätelläkseni,
|
|
|
27 |
Alla aaltojen asua,
|
|
|
28 |
Päällä pehmien mutien. .
|
|
|
29 |
Vihannalla vartalolla.
|
|
|
30 |
Mihin saan, kuhun tapahun.
|
|
|
31 |
. Tulehenko teen tupani,
|
|
|
32 |
Vai vetehen saunan salvan.
|
|
|
33 |
. Tuli tuiki polttanevi,
|
|
|
34 |
Vesi vienevi iät.
|
|
|
35 |
Vestän pirttini vetelien.
|
|
|
36 |
. Vienevi vesi perät:
|
|
|
37 |
Aina aikoja menevi,
|
|
|
38 |
Vuoet tuota tuonnemmaks
|
|
|
39 |
Jop' on vuonna kuuentena,
|
|
|
40 |
Seitsemäntenä kesänä,
|
|
|
41 |
Niin tuuli itähän viep.
|
|
|
42 |
Nousi tuuli luotehesta. *
|
|
|
43 |
Siitä tuuli tuuvitteli,
|
|
|
44 |
Ilma lieto liikuttel*
|
|
|
45 |
Toisia myöten Väinämöinen:
|
|
|
46 |
Jopa seisottui selälle,
|
|
|
47 |
Siihen kasvoi kaunis saari,
|
|
|
48 |
Saarelle koria nurmi,
|
|
|
49 |
Nurmelle koria kuusi,
|
|
|
50 |
Kukkalehvä; kultalatva.
|
|
|
51 |
Roti näätä kultarinta
|
|
|
52 |
Kukkalatva kuusosehen.
|
|
|
53 |
V. Ukkoa rukoelevi
|
|
|
54 |
. Kaju rannalle ajav.
|
|
|
55 |
Pirun pfitkähän pferähän.
|
|
|
56 |
Pohjan peltojen perille.
|
|
|
57 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
58 |
Ylös kuusehen kohosi,
|
|
|
59 |
Nosti tuulen tuppurihin,
|
|
|
60 |
Toip' on tuuli tuprussahan,
|
|
|
61 |
Raju rannalle ajeli,
|
|
|
62 |
Kopru maalle kollotteli
|
|
|
63 |
Pohjan pitkähän perähän,
|
|
|
64 |
Syvähän Sariolahan,
|
|
|
65 |
Miehen syöjähän kylähän,
|
|
|
66 |
Urohon upottajahan. eo
|
|
|
67 |
. Tuonne viepi Väinämöisen. *
|
|
|
68 |
Ajo vanhan Väinämöisen
|
|
|
69 |
Pahan pitkähän perähän.
|
|
|
70 |
f Lahtehen nimettömähän,
|
|
|
71 |
Nimen tietämättömähän.
|
|
|
72 |
. Paksuhun Palentolahan.
|
|
|
73 |
Tuolla Pohjolan lähellä,
|
|
|
74 |
Kylän kurjan kuuluvilla.
|
|
|
75 |
. Siinä vanha Väinämöinen.
|
|
|
76 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
77 |
Nosti päätänsä merestä,
|
|
|
78 |
Kohottavi kokkoansa.
|
|
|
79 |
Jopa nousevi merestä,
|
|
|
80 |
Jo lapaksen lainehesta,
|
|
|
81 |
Veäksen vesikivelle,
|
|
|
82 |
Itse itkulle hyräyty
|
|
|
83 |
Veäksen vesikivellen,
|
|
|
84 |
Itkeä kujertelev.
|
|
|
85 |
Tuhat tuulen piekselmätä.
|
|
|
86 |
Voi poika polon alainen, so
|
|
|
87 |
. Tulin mailta tuttavilta,
|
|
|
88 |
Siirryin syntymäsijoilta.
|
|
|
89 |
f Vierin maalle vierahille,
|
|
|
90 |
Olkosin omattomalle,
|
|
|
91 |
. Saarehen nimettömähän.
|
|
|
92 |
Tulin tuntemattomalle, ss
|
|
|
93 |
Joka puun pureltavaksf
|
|
|
94 |
Joka sammakko sanov»
|
|
|
95 |
Tulin tuntemattomalle.
|
|
|
96 |
. Jäniksen jälettömille.
|
|
|
97 |
. Joka puu purren panevi,
|
|
|
98 |
Joka vitsanen vih'aapi,
|
|
|
99 |
Joka haapa halkasevi. *
|
|
|
100 |
Kaikki kaatavi minua,
|
|
|
101 |
Ei ylennä yksikänä,
|
|
|
102 |
Joka koivu koittelevi,
|
|
|
103 |
Tammi päätäni takovi,
|
|
|
104 |
Tuomi tukkoa toruv*
|
|
|
105 |
En tieä polonenpoika,
|
|
|
106 |
Miten olla, kuin eleä,
|
|
|
107 |
Näill|lraukoilla rajoilla
|
|
|
108 |
. Joka rietta riivoav
|
|
|
109 |
Yks' on tuuli tuttuani,
|
|
|
110 |
Päivä ennen nähtyän.
|
|
|
111 |
Ojelvoinen ottelev.
|
|
|
112 |
Matkoa osoamahan.
|
|
|
113 |
.Sulkumerkkien välissä.
|
|
|
114 |
. Portto oli Pohjolan emäntä.
|
|
|
115 |
Tuop' oli Pimon emäntä,
|
|
|
116 |
Viluvaimoni tätönen.
|
|
|
117 |
Tuopa musta Pohjan akka,
|
|
|
118 |
Ulappalan umpisilmä. *
|
|
|
119 |
Pohjan piika pikkarainen
|
|
|
120 |
Nousi aivan aikasehen.
|
|
|
121 |
Pohjan eukko :
|
|
|
122 |
harvahammas,
|
|
|
123 |
Nenä vanka Vuojolainen
|
|
|
124 |
Nousi uhkaen unesta,
|
|
|
125 |
. Kaikki sammakot sanov'
|
|
|
126 |
Vaimo valkeanverinen.
|
|
|
127 |
Voivotellen vuotehesta.
|
|
|
128 |
. Nousi aivan aikaisin. *
|
|
|
129 |
Ennen kukon kuulumista,
|
|
|
130 |
Mustan linnun liikkumista,
|
|
|
131 |
Pesi silmät suoriel.
|
|
|
132 |
Pyyhki pienen pirttiscnsä. *
|
|
|
133 |
Pesi pienet pyöräpöyät,
|
|
|
134 |
Laajat lattiat lakasi.
|
|
|
135 |
f Vaskisilla varpasilla,
|
|
|
136 |
Luvalla hopeisella.
|
|
|
137 |
. Vaski lattian lakasi. *
|
|
|
138 |
Lakuoli lattiansa. *
|
|
|
139 |
Vaskilattian lakasi.
|
|
|
140 |
. Vastasella vaskisella.
|
|
|
141 |
. Tinaisilla lehtisillä.
|
|
|
142 |
. Vei ne ulos uksen taaksi. *
|
|
|
143 |
Vei rikat pihan perälle. *
|
|
|
144 |
Viepi rikkansa pihalle,
|
|
|
145 |
Pellolle perimmäiselle.
|
|
|
146 |
f Rikoillansa seisotaikse,
|
|
|
147 |
Siinä korvin kuuntelevi,
|
|
|
148 |
Takimmalla tanhualla,
|
|
|
149 |
Kaijimmallapientarella, no
|
|
|
150 |
Tuosta kuuli kuusialle,
|
|
|
151 |
Tajusi kaheksialle.
|
|
|
152 |
. Pellolle pärettä myöten.
|
|
|
153 |
IVemma takaveräjän,
|
|
|
154 |
Levitteli liinamaille,
|
|
|
155 |
Karisteli kakramaille.
|
|
|
156 |
. Nousi ohkaenunesta.
|
|
|
157 |
. Pyyhki pikku pirttiänsä.
|
|
|
158 |
. Pesi suuret pyöräpöyät.
|
|
|
159 |
. Vaskisilla varpahilla.
|
|
|
160 |
. Luvalla tuhatlehillä.
|
|
|
161 |
. Lakaelilattiansa.
|
|
| | . Paikka :,.. |
|
|
163 |
!.Otti korvosen olalle,
|
|
|
164 |
Lähti rantahan veelle.
|
|
|
165 |
. Rikoillensa seisottihen.
|
|
|
166 |
. Takaisella tanhualla.
|
|
|
167 |
. Kuuluvi mereltä itku. *
|
|
|
168 |
Kuulin kummat, näinimehet
|
|
|
169 |
Ulkoisessa käyessäni. *
|
|
|
170 |
Kuulin miehen itkeväksi,
|
|
|
171 |
Urohon vajuttavaksi.
|
|
|
172 |
Pohjan peltojen perillä,
|
|
|
173 |
Ullapassa aukiassa.
|
|
|
174 |
Kuuli miehen itkeväks
|
|
|
175 |
Urohon urisevaks.
|
|
|
176 |
Poikki joen juorottama.
|
|
|
177 |
Pohjan piika pikkarainen
|
|
|
178 |
Juosten pirttihin menevi,
|
|
|
179 |
Sano tuonne saatuansa:
|
|
|
180 |
,,Kuulin miehen itkeväksi."
|
|
|
181 |
. Eikä itku vaimonitku. i
|
|
|
182 |
. Täm' itku urohon itku.
|
|
|
183 |
f Itku partasuun urohon,
|
|
|
184 |
Jouhileuan jouatanta. *
|
|
|
185 |
Tämä onitkuVäinämöiscn,
|
|
|
186 |
Urajanta Untamoisen,
|
|
|
187 |
Läksi luota katsomahan,
|
|
|
188 |
Likeltä tähyämähän.
|
|
|
189 |
Itku on vanhan Väinämöi
|
|
|
190 |
. Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
191 |
Lähen saamahan sanoja,
|
|
|
192 |
. Urohon urajavaks.
|
|
|
193 |
Pohjan pitkässä perässä.
|
|
|
194 |
. Urohon ujertavaksi.
|
|
|
195 |
Urohon ujeltavaks.
|
|
|
196 |
Pian pirttihin menev.
|
|
|
197 |
Täin' on itku miehen itku.
|
|
|
198 |
IGB. Jouhileuan juorottelu
|
|
|
199 |
Mitä nyt itki Väinämöinen,
|
|
|
200 |
Urisi Umannon sulho."
|
|
|
201 |
Käsin kääri vaattehensa,
|
|
|
202 |
Koprin helmansa kokos*
|
|
|
203 |
Viitis.ek.sen, vaatiseksen, iso
|
|
|
204 |
Siitä sinne juoksemahan.
|
|
|
205 |
. Läksi itkujen perille. *
|
|
|
206 |
Itse loihen soutamahan
|
|
|
207 |
Luokse vanhanVäinämöisen,
|
|
|
208 |
Sekä souti, jotta joutui, iss
|
|
|
209 |
Sanoi tuonne saatuansa.
|
|
|
210 |
Y Kiven kirjavan sivulla,
|
|
|
211 |
Paaen paksun pallehella.
|
|
|
212 |
Sano Pohjolan emäntä,
|
|
|
213 |
Puhutteli, lausutteli:
|
|
|
214 |
Oi sie vanha Väinämöinen.
|
|
|
215 |
Jo oot maalla vierahalla."
|
|
|
216 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
217 |
Jo ma tuon itseki tunnen,
|
|
|
218 |
Olen maalla vierahalla,
|
|
|
219 |
Äkki ouoilla ovilla."
|
|
|
220 |
f Louhi Pohjolan emäntä
|
|
|
221 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
222 |
Nouses miesi pois norosta,
|
|
|
223 |
Uro aallosta ylene,
|
|
|
224 |
Mies on selvä selkiälle,
|
|
|
225 |
Uro uuelle uralle,
|
|
|
226 |
Pahojais pakajamahan,
|
|
|
227 |
Jouhileuan juorottama.
|
|
|
228 |
Jouhileuan juorotusta.
|
|
|
229 |
. Läksi itkua perihin.
|
|
|
230 |
V »Oi sinua ukko utra,
|
|
|
231 |
Kun jouvuitpolonenpoika,
|
|
|
232 |
Jouvuit maille vierahille,
|
|
|
233 |
Paikoille papittomille,
|
|
|
234 |
Maille ristimättömille."
|
|
|
235 |
. Vaka vanha Väinämföinen
|
|
|
236 |
Päätänsä kohottelevi,
|
|
|
237 |
Satuja sanelemahan."
|
|
|
238 |
. Otti miehen kuolemasta.
|
|
|
239 |
Nosti vanhanVäinämöisen,
|
|
|
240 |
Viepi vierahan kotia.
|
|
|
241 |
. Urohon katoamasta.
|
|
|
242 |
'.Siitä saattoi purtehcnsa.
|
|
|
243 |
. Itse istui soutamahan.
|
|
|
244 |
. Siitä saattoi Pohjasehen.
|
|
|
245 |
. Kirjokannenkynnykselle.
|
|
|
246 |
. Syötti miehen syölähäks*
|
|
|
247 |
Syötti miehen syömättömän,
|
|
|
248 |
Kastunehen kuivacli,
|
|
|
249 |
Viluhisen lämmitteli. *
|
|
|
250 |
Syötti miehen syöneheksi,
|
|
|
251 |
Juotti miehen juoneheksi,
|
|
|
252 |
Apatti alanenäksi,
|
|
|
253 |
Sanoi tuonne saatuansa,
|
|
|
254 |
Pohjolahan tultuansa.
|
|
|
255 |
Sanan virkki,noinnimesV
|
|
|
256 |
Nousipa on mies merestä,
|
|
|
257 |
Uros aallosta yleni,
|
|
|
258 |
Meren selvältä selältä,
|
|
|
259 |
Utuisilta lainehilta.
|
|
|
260 |
. Suoritaikse soutamahan.
|
|
|
261 |
. Syöttimiehen nälkäisen.
|
|
|
262 |
. Syöttimiehen syölähäks.
|
|
|
263 |
Juotti miehen juolahak
|
|
|
264 |
. Uriset uvantolainen.
|
|
|
265 |
Laatisiko mieli miehen,
|
|
|
266 |
Palata omille maille,
|
|
|
267 |
Noille maille ristityille,
|
|
|
268 |
Paikoille papillisille?
|
|
|
269 |
Empä syyttä itkekänä,
|
|
|
270 |
Vaivatta valita'kana.
|
|
|
271 |
On mun syytä itkiä'kf
|
|
|
272 |
Kun ei ole kynttä varpahassa,
|
|
|
273 |
Eikä sormissa niveltä,
|
|
|
274 |
Sata haavoa sivulla,
|
|
|
275 |
Tuhat tuulen piekselmätä.
|
|
|
276 |
Louhi Pohjolanemäntä
|
|
|
277 |
Hautelevi, hierelevi,
|
|
|
278 |
Saatti miehen terveheksi,
|
|
|
279 |
Urohon paranneheksi,
|
|
|
280 |
Piti vanhan Väinämöisen
|
|
|
281 |
Pimiässä Pohjolassa
|
|
|
282 |
Kokonaista kolme vuotta.
|
|
|
283 |
. Laatisipa mieli mennä,
|
|
|
284 |
Palata omille maille
|
|
|
285 |
' Jossa harvoin päivät paistoi,
|
|
|
286 |
Harvoin kuuhuet kumott
|
|
|
287 |
Vierin maalle vierahille,
|
|
|
288 |
Olkosin omattomalle.
|
|
|
289 |
.Tätiseni, Pohjan akka,
|
|
|
290 |
Saata ma omalle maalle,
|
|
|
291 |
Pois on maalta vierahalta.
|
|
|
292 |
. Ompa syytä itkiä'k.
|
|
|
293 |
Kun kulen ikäni kaiken
|
|
|
294 |
Noilla väljillä vesillä ~
|
|
|
295 |
Eik' ole kynttä varpfahassa.
|
|
|
296 |
f Kaikk' on partanipahana,
|
|
|
297 |
Tuiki mennyt tukkanik. *
|
|
|
298 |
Mennyttuikitukkaniki.
|
|
|
299 |
. Onpa hyvä ollaksesi,
|
|
|
300 |
Armas aikaellaksesi,
|
|
|
301 |
Pohjan poikajen tuvilla,
|
|
|
302 |
Perinteillä pehmeillä.
|
|
|
303 |
. Syöä luutonta lihoa.
|
|
|
304 |
. Ostamatonta olutta.
|
|
|
305 |
. Kultakupista olutta.
|
|
|
306 |
. Minpä annat palkastan.
|
|
|
307 |
Pois on maalta vierahalta.
|
|
|
308 |
Ehtoisen emosi luoksi,
|
|
|
309 |
Oman vanhemman varahan.
|
|
|
310 |
.Kuta unnalta utelet. *
|
|
|
311 |
Annan kultia kupilla,
|
|
|
312 |
Hopehia puolikolla.
|
|
|
313 |
. Jos vienet omille maille.
|
|
|
314 |
En huoli hopehistasi,
|
|
|
315 |
Enkä kuule kullistasi,
|
|
|
316 |
Kullat on lasten kukkasia,
|
|
|
317 |
Hopiat hevon helyitä,
|
|
|
318 |
Oisit seppo sennäkönen,
|
|
|
319 |
Joka taitaisit takoa,
|
|
|
320 |
Kannen kirja kirjaella.
|
|
|
321 |
. Oletko taitava takoja.
|
|
|
322 |
. Saatatko takoa sammen.
|
|
|
323 |
Taiatko takoa sammun.
|
|
|
324 |
Saatko sämmyn'valmihiksi.Bs *
|
|
|
325 |
Kun sa laait uuen sammon,
|
|
|
326 |
Kirjokannenkirjoittelet,
|
|
|
327 |
Kahesta karitsan luusta,
|
|
|
328 |
Kauvan oon merissä uinut,
|
|
|
329 |
Lapioinnut lainehissa,
|
|
|
330 |
Saoin luonut luotoloita,
|
|
|
331 |
Saoin saaria sanellut.
|
|
|
332 |
Kauvanoonmerissäollut.
|
|
|
333 |
. Teki miehen terveheks.
|
|
|
334 |
Kolmesta jyvästä ohran.
|
|
|
335 |
Yhestä jyvästä ohran,
|
|
|
336 |
Vielä puolesta sitäki.
|
|
|
337 |
. Kirjokannen kirjoitella. *
|
|
|
338 |
Kirjokannen kalkutella.
|
|
|
339 |
. Yhenki karitsan luista,
|
|
|
340 |
Maiosta maherolehmän.
|
|
|
341 |
. Niin saat neion palkakses
|
|
|
342 |
Päivät sampoa takovi
|
|
|
343 |
. Toki mä takoa taian,
|
|
|
344 |
Saatan sämmyn valmihiksi,
|
|
|
345 |
Kun saan neien palkastani,
|
|
|
346 |
Tapoihini, tietoihini,
|
|
|
347 |
Mahtihini,muistoihin
|
|
|
348 |
Sitte vanhaVäinämöinen
|
|
|
349 |
Yöt sämpyä takov: r. V. *
|
|
|
350 |
Ei taattoni takoja,
|
|
|
351 |
Eikä seppänä setäni, j
|
|
|
352 |
Enk' ole opissa ollut,
|
|
|
353 |
Seisnyt seppojen pajassa.
|
|
|
354 |
. On seppo omilla maillaj.
|
|
|
355 |
Oisi veikkoni omani,
|
|
|
356 |
Joka taitaisi takoa j. n. e. *
|
|
|
357 |
Mull' on veli selvä seppä. *
|
|
|
358 |
Ei ole seppää selverapätä,
|
|
|
359 |
Takojata tarkempata.
|
|
|
360 |
. Vielä taitava takoja.
|
|
|
361 |
. Se on taivahat takonut.
|
|
|
362 |
. Ilman kaaret kalkutellut.
|
|
|
363 |
. Eikä pihtien pitimet.
|
|
|
364 |
. Tyttösi lepyttelev.
|
|
|
365 |
Tinarinnat riuoavi.
|
|
|
366 |
. Maiosta mahovan lehmän.
|
|
|
367 |
. Eikä pihtienpielraät.
|
|
|
368 |
. Pani varsan valjahisin,
|
|
|
369 |
Ruskian reen etehen, ';
|
|
|
370 |
Saatti vanhan Väinämöisen,
|
|
|
371 |
Istutti oron rekehen,
|
|
|
372 |
Sanan virkko, noin nimesi:
|
|
|
373 |
Elä päätäsi kohota,
|
|
|
374 |
Ennenkun koti näkyvi,
|
|
|
375 |
Ennenkun oro seisottuvi." *
|
|
|
376 |
Antoi hälle uuen purren,
|
|
|
377 |
Vasta tervatun venehen,
|
|
|
378 |
Lauloi tuulen tuppurihin,
|
|
|
379 |
Ilman raivoihin rakenti,
|
|
|
380 |
Työnti vanhan Väinämöisen
|
|
|
381 |
Pimeästä Pohjolasta.
|
|
|
382 |
Antoi hälle sirkunsiivet,
|
|
|
383 |
Antoi leivon lennättimet.
|
|
|
384 |
Niillä vanha Väinämöincn
|
|
|
385 |
Lenteä lehuttelevi,
|
|
|
386 |
Pian lenti matkat pitkät,
|
|
|
387 |
Välehen välit lyhyet,
|
|
|
388 |
Siitä kylmästä kylästä,
|
|
|
389 |
Pimeästä Pohjolasta.
|
|
|
| |
|