kr0003700000
UusimaaHelsinki
Niemi, A. R.
1895

Metadata

COL: Niemi, A. R.
INF: Lisäyksiä Vanhaan Kalevalaan, runot koonnut ja toimittanut Elias Lönnrot, julkaistu Suomi-kirjassa vuonna 1895 osana Julius Krohnin ja Aksel Boreniuksen Kalevalan esitöitä
LOC: Helsinki
PUB: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
SGN:
TEOS: Elias Lönnrot : Lisiä Vanhaan Kalevalaan
TMP: 1895
TOP: Esipuhe
TOS: Lisäyksiä runoeepokseen
YOP: 1895

ELIAS LÖNNROT : Lisiä Vanhaan Kalevalaan. Alkulause.

Vanhan Kalevalan Lisät on Lönnrotkirjoittanut välilehdillävarustettuun VanhaanKalevalaan, joka säilytetään SuomalaisenKirjallisuudenSeuran arkistossa. Kirjan teetti Lönnrot itselleen vuosien 1836—7 matkaa varten1. Kansakoulujen tarkastaja, maisteri A. A.Borenius onminullehyväntahtoisesti ilmoittanut, että Lönnrot v. 1873 hänelle sanoi sen olleen joka matkallaVenäjän Karjalassa mukana, mutta että tätä tiedonantoa, niinkuin muitakin samanlaisia Lönnrotinloppuiällä annettujatietoja,onvarovaisuudellakäytettävä, koska muisti luonnollisestipitkienaikojen kuluttua helpostipettää. Janähtävästi onkin kirjassa sangen vähän lisiä, jotka ovat matkoillamuistiinpannut. Enin osa niistäonkirjoitettuUutta Kalevalaa toimitettaessa2. Lisäykset ovat kirjoitetut sekä välilehdille että kirjan sivuille. Ne noudattavat Vanhan Kalevalan tekstin järjestystä ja ovat sen mukaan painetut. Kaksi kertaa on käsikirjoituksestakuitenkin poikettu. Esipuheen lisien viisi viimeistä kappaletta ovat painetut samaan jaksoon muiden kanssa, vaikka ne ovat kirjanviimeisellä välilehdellä,ja 13:nen sivun välilehdellekirjoitettukilpalaulannonkappale on painettu XXX:nen runon lisiin, jonne se kuuluu. Lisien suhde tekstiin on useimmitenollutmäärätty. Missä niinei ole ollut laita,on julkaisija, huomioon ottaen niiden asemaa ja sisällystä, paikan määrännyt. Silloinkun ei aivan tarkoin ole voitu paikasta päättää, onviittausnumerohakasiin pantu. Ensimmäisessärunossa on säkeiden 23— 41, 73—6, 112—259 aseman merkitsemisessä täytynyt tyytyä ainoastaan sivun ilmoittamiseen. Toisintojenlisäysten paikkaa on osotettu merkitsemällä toisintojen paikkaa ilmoittavatnumerot sekä monesko säe toisinnoissa on kysymyksessä. Julkaisussa on yleensä noudatettu samoja periaatteita kuin Kalevalan esitöidenedellisten osienkin painoon valmistuksessa: rivin alaiseen on pantu kaikki alkutekstissälöytyvätlisäykset ja korjaukset, selvätkirjoitusvirheet on oikaistu ja oikaisuhakasiin pantu, välimerkit, joitakäsikirjoituksessa on aniharvoin, on lisätty ja säkeet numeroittu. Suurimpia lisäyksiä ei ole kuiten- ' Kts. E. Lönnrotinkirjettä K. N. Keckmanille 1836 '--3. - Kts. E. Lönnrotin kirjeitä F. Collanille 1847 '7127I2 jaF.J. Rabbelle 1847 '",„. kaan rivin alaiseen pantu, sillä se olisipaisunut liian laajaksi. Ne ovat painetut teksti-osaan ja on siitä kulloinkin erittäin huomautettu. Jos lisäys on ollut tekstin suoranaista jatkoa, on f käytetty ilmoittamaan, mistä se alkaa. Tämä sama merkki myös osottaa, että säe, jonka edessä se on, ynnäsitä seuraavat säkeet eroavat jokokäsialan taimusteen puolestamuidenyhteenjaksoon kuuluvien säkeiden paperillepanosta.
Mitä käsialaan tulee, huomaa sitä käsikirjoituksessa helposti kaksi eri lajia: aikaisemman ja myöhemmän. Edellisessä, joka on suurempaakin kuin jälkimmäinen, on i-äänteen merkkinä käytetty kauttaaltaan saksalaista i:tä, ä-äänteen merkkinä ae.tä ja usein h-äänteen merkkinäsaksalaistah:ta, jälkimmäisessä taas ovat nämä äänteet merkityt niinkuin nykyään on meillä tavallista. Kun painetussa tekstissä ei käsialojen laatua ole osotettu, luettelemme tuolla aikaisemmalla käsialalla kirjoitetut säkeet tässä. Sellaisia ovat I:ssä runossa ss. 310-16, 333, 377-80, 392—3, 424-5, 427-39, 441, 460, 467-9, 509—10, 552-8, 599—601, 608, [86], 611—20, 629-31, 647-9, 660-4, 668— 9, 677, 680, 700—2, 704—5, [100—1], 728-30, 735—6, 742—3, 747— 8, 775, 780—95, [116—20], 801—2, 811—13, 820—3, 826, 838-42; ILssa runossa ss. 62—3, 104, 112—13, 129, 143, 154—5, 161—4, 166, 182, 189—94, [3.8—40], 239, 272—3, 275-81, 310—11, 321—8: ssa runossa ss. 13, [7— B],76, 78— 84, 86, 88-91. 95- 6, 122, 146—51, 154—8, [36], 168-81, [39—40], 185—7, 190—200, 202—5, 209—19, 221—3, 229—30; IV:ssä runossa ss. 280-3; V:ssä runossa ss. 3—5, [1—2], 23—35, 101; VLssa runossass. 81— 3; VlLsaärunossa ss. 70, 93-4, 98—9, 102—5, 151, 153, 170, 193—4; Vssarunossass.B— ll, 47—8, 102, 108—20, 126—8, 131—3, 135—8, 140, 146, 149, 179—82, 188-90, 208—14; IX:ssä runossa ss. 10—12, 16—68, [39-47], 71— 3, 85-8,90— 3, [68], 111—12, 123, 137, 141—7, 156—60, 167—9, 172—7, 187—9, 209-47; X:ssä runossa ss. 14—15, 18, 33, 66-9, 82—4, 96, 106-10, 112—13, 259, [75], 609 —12, 623—5, 682-3; XLssä runossa ss. 30, 36—7, 56—7, 71—2, 87—8, 94, 97, 100—1, 109, 112, 154—5, 158, 162, 174-5, 180, 197, [41], 200—1, 206, 222, 237-8, 251, 279, 283, 312—14, 335-44, [90-I], 358-63, 382—3, 405—7, 482 —90, 499, 507, 526, 556, 572, 581, 623—4, 720—2; Xll:ssa runossa ss. 26—7, 30 — 1, 46—7, 90—1, 120—1, 129—31, 136—40; Xssa runossa ss. 1-7, 140, 163, 170—2, 201—42, 249—50, 252—6, 283, 286, 291, 309, 340, 361—5, 380— 7, 396-7, 402; XlV:ssä runossa ss. 202, 215—17, 298, 301—4, 350-1, [71], 449; XVrssä runossa ss. 214, 222, 308-9, 347-53, 389-97, 462-8,[150], 527, 570, 679, 753, 755, 766-9; XVLssa runossa ss. 61—2, 121, 279—81, 303-4, 581—2, 599—600, 622, 637-8, 651; XVlLssä runossa ss. I—3, 12, 61—3, 78, 83-6, 90-2, 103, 111—16, 123—7, 131—2, J45—6, 166-89, 194-6, 201—4, 207-8, [64], 209-10, 254-8, 261-2, 269, 295—7, 307, 335-6, 341-3,387- 91, 408—9, 412-16. 418—19, 423! 457—65, 479-91, 499—500', 502, 530, 536, 618-22, 672, 678-81, [245], 686—9, 764, 776-80, 782, 796, 798-802, 806, 810—11, 818—21, 827-8, 830, 843-6, 864, 869-72, 889-96, [336], 921—35, 950, 956-V7, 977-8, 985—7, 994-5, 1002—3, 1007, 1014-21, 1026—8, 1041— 2, 1046—9, 1053, 1056—7, 1076—7, 1085—93; XVIII:ssa runossa ss. 5—21, 25 —6, 30—3, [3], 85-90, 98—111, 113—24. 131—40, 160—9, 171—9, 216—20, 242-4, 251—71, 276, 279-82, 284, 286, 291—4, [29], 312—22, 329-34, 356, 363-81, 396—400, 412—13, 422-4, 434—6, 450—72, 505, 519—21, 537, 541— 50, 552, 611—16, 641, 759—90, [126], 809—16; XlX:ssä runossa ss. 166, 171, 185—7, 198, 213, 235—6, 242—3, 249—54, 263, 266,1050,1089—90,1101,1114 —15, 1121—2, 1134—6, 1141-4; XX:ssä runossa ss. 26— 7, 37— 41, 43-4,[16], 56—7, [20], 63—4, 75-6, 78—81, 86—7, 96-8, 100, 106-7, 110-11, 125—6, 130—1, 136-53, 161—8, 171—2, 179, 185-6, 189; XXl:ssä runossa ss. 1, 24, 36, 43-4, [s], 60, 80, 100-1, 109, 121—4, 134, 148, 153, 159, 188—9, 224, 284, 288-90, 299-303; XXlLssa runossa ss. 82—3, 110—17, 123—8, 139-63, 236-8, [75], 260-4, 298—305, [93], 327—37, 353—9, 362—4, 374, 376-91, [102], 416, 419-21, 425, 452-6, 460-4, 476-7, 479—83, 501—05, 508, 516 —20, 539-40, 544, 563—4, 568-9; XXrssa runossa ss. 145—8, 159, 166— 72, 195-7, 278-83, 285—8, 398—9, 415—16, 443—7, 529; XXlV:ssä runossass. 59-63; XXV:ssä runossa ss. 292—3; XXVlrssa runossa ss. 330-8; XXVILssä runossa ss. 155—7; XXVIII:ssa runossa s. 236; XXlX:ssä runossa ss. 9—ll, 29-31, 34-89, [6-12], [20], 94, 96—101, 172—4, 228-33; XXX:ssä runossa ss. 95, 161, 189-90, 233—5, 275-7, 288, 364-6, 398—400, 406—7, 426-7, 433, 485-6, 497—8, 515-16, 534-52, 632—4, 637, 644-5, 664—5; XXXl.ssä runossa ss. 488, 499—501, 508—9, 522, 542—9, 605-6; XXXII:ssa runossass. 104, 517—21, [155].
Liite Iosottaa, missä painetunVanhan Kalevalan esipuhe ja teksti eroavat alkuperäisestäkäsikirjoituksesta,joka säilytetään SuomalaisenKirjallisuuden Seuran arkistossa. Käsikirjoitus on Lönnrotinkädelläkirjoitettukolmeen vihkoon, joissa yhteensä on 351puolenarkin suuruistasivua. Ensimmäinen vihko sisältää esipuheen ja runot I — XII, jotkapainetussa Kalevalassa vastaavat runoja I— XI, toinen ulottuu XXlLsen runon 201:een elipainetun tekstin XXLsen runon 196:een säkeeseen, kolmas sisältää loput. Ensimmäisen vihkon kantaen on kirjoitettu n Väinämöisestä",n Väinölä",joistaLönnrotsiis on ensin aikonut — sitä todistaa hänen päiväkirjansakinJ— jommankumman panna runoelman nimeksi. Mutta esipuheessa,joka on kirjoitettumyöhemmin kuin teksti, on nimi »Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja Suomen entisistä ajoista". Muiden vihkojen kansissa on Kalevala v. Kunkin vihkon loppuun on Lönnrotkirjoittanut, missä ja milloin hän sen päätti. Ensimmäinen vihko on valmistunut Kajaanissa 29 p. syysk. v. 1834, toinen samassa paikassa 20 p.lokak. v. 1834 ja kolmas Kuhmossa 11 p. marrask. v.,1834. Käsikirjoituksessa ovat ne sivut, mihin runot ovatkirjoitetut, pystysuorilla viivoilla jaetut kahteen palstaan, joista toisessa on itse teksti, toisessa lisäykset. Viimemainituista on Lönnrot käyttänyt osan painetunVanhanKalevalan tekstiin, mutta suurin osa on toisintoina liitetty sen loppuun. Mitä vertaukseen tulee, on ensiksikin mainittava, että esipuheessa on merkitty ainoastaan tärkeimmät eroavaisuudet. Muunlainen vertaus ei ollut 'Kts. E. Lönnrotinpäiväkirjaa 1835 7i mahdollinen, sillä käsikirjoituksessalöytyvä ja painettuesipuhe eroavat muodoltaan niin suuresti. Kaksi esimerkiksi pantua vaillinaista runoa, joita ei painetussa esipuheessa ole, on jätetty pois. Paikan, missäeroavaisuus löytyy, olemme osottaneet merkitsemällä sivun ja rivin ylhäältä lukien. Lisäksi on se painetun esipuheen sana ulospantu, jonka jalessa lisäys käsikirjoituksessa on. Käsikirjoituksessa' löytymättömistäkohdista on ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen sana ilmipantu. Kunojensisällysilmoitukset,joistarunojenI ovat vastaavien runojen alkuun kirjoitetut, muut ensimmäisen ja toisen vihkon loppuun XXXILsenrunon sisällysilmoitus puuttuu, ovat kokonaan jätetyt vertaamatta, koska niissä ei ole mitään tärkeämpiä eroavaisuuksia. Tekstin vertauksen selitykseksi, siitä kun ei näe,mitenkä runot painetussa Kalevalassa ja käsikirjoituksessa vastaavat toisiansa,mainittakoon, että painetunKalevalan I:sen runon ss. 1—72 muodostavat käsikirjoituksessa I:sen ja ss. 73—315 ILsen runon. Painetussa Kalevalassa on tämän tähden yksi runo vähemmän kuin käsikirjoituksessa,jotenrunoja lI— XXXIIsiinävastaavat käsikirjoituksessa runot lII— XXXIII. Käsikirjoituksenjakaantumisesta runoihin on lisäksi huomattava, että sen VII, VIIIja IX runo ovat alkuaan olleet yksi runo, josta, kuitenkaan säetystä muuttamatta, on tehty nuo kolme runoa, niin että VII sisältää ss. 1—249, VIIIss. 250—870 ja IXlofiut eli ss. 871—1155. Kunot X ja XI ovat niin ikään olleet yhtenä runona, joka on jaettu siten, että ss. 1—221 muodostavat edellisen, ss. 222—683 jälkimmäisen runon. Sama on myösrunojen XXIIjaXXIIIlaita. Nekinovat säetetytyhteen jaksoon. XXlLsen runon tekevät alkuperäisen runon ss. 1—347, XXIII:nen ss. 348—738.
Liite IIon luettelo säkeistä, joita Vanhan Kalevalantekstiin onotettu niistä lisäyksistä, joitaalkuperäisessäkäsikirjoituksessa mainitsimmelöytyvän. Toisinnot ovat julkaistut aina täydellisinä, silloinkun eipainettuun tekstiin ole kaikkia säkeitä käytetty tai muuta eroavaisuutta on ollut. Liite 111on vertaus painetun Vanhan Kalevalan ja puhtaaksikirjoitetun käsikirjoituksen välillä, joka on tehty samaan tapaankuin LiiteI.Käsikirjoitus, joka sekin säilytetään SuomalaisenKirjallisuudenSeuranarkistossa, on Lönnrotin kädellä kirjoitettu 313 neljännes-arkinsuuruista sivua sisältävään vihkoon. Lopuksi pyydän saada lausua vilpittömätkiitokseni arvoisalleopettajalleni, tohtori Kaarle Krohnille siitä suuresta ja tärkeästä avusta, jotahäneltä olen saanut. Ne perusteet, joitajulkaisussa on noudatettu, ovat hänen ehdottamansa, ja kohtaavissa vaikeuksissa on hän aina suosiollisesti neuvoillansa auttanut. Hän on myös lukenut viimeisen korrehtuurin neljään ensimmäiseen arkkiin, jonkakautta teos on tullut yhdenmukaisemmaksi kuin muuten olisi ollut mahdollista. Myöskinolen kiitollisuuden velassa ylioppilasK. A. Junneliukselle. joka korjausluvussa ja vertausten tekemisessä on minuaHelsingissä, maaliskuulla 1895. A. R. Niemi.