| |
Viiestoistalaulanto. ELIAS LÖNNROT: Runokokous Väinämöisestä
|
|
|
2 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
3 |
Alahaiset maat yleni.
|
|
|
4 |
- Someret sovittelevat.
|
|
|
5 |
99. Virkatti visaista puuta,. [75J;
|
|
|
6 |
Käen kultoa kukutti,
|
|
|
7 |
Itketti hivusta immen.
|
|
|
8 |
113. Joukahaisesta:
|
|
|
9 |
Kulta suusta kum[ottavi],
|
|
|
10 |
Hopia hurahtelevi,
|
|
|
11 |
Vaski leuoilta valuvi, [80|
|
|
|
12 |
Kultaselle kunnahalle,,
|
|
|
13 |
Hopiaisellemäelle.
|
|
|
14 |
119K.Lintuja liki tuhatta.
|
|
|
15 |
1. Tuopa nuori Joukahainen
|
|
|
16 |
Ajo tiellä vassatuksin
|
|
|
17 |
Matkoansa mitteleepi,
|
|
|
18 |
Toinen nuori Joukahainen
|
|
|
19 |
Se on tietänsä käveli.
|
|
|
20 |
s Tulit tiellä vastakkahan,
|
|
|
21 |
Aisa aisahan takeltu,
|
|
|
22 |
Rahis puuttu rahkeheseen,
|
|
|
23 |
Vemmel vempelen nenähän,
|
|
|
24 |
Vesi tippu vempeleestä,
|
|
|
25 |
io Rasva rahkehen nenästä.
|
|
|
26 |
Siinä seiso Väinämöinen.
|
|
|
27 |
Sano nuori Joukahainen :
|
|
|
28 |
Kenpä tieolta enämpi,
|
|
|
29 |
Sen on tiellä seisominen ;
|
|
|
30 |
is Ken on tieolta vähempi,
|
|
|
31 |
Senpä tieltä siirtyminen".
|
|
|
32 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
33 |
Kun ollet tieolta parempi,
|
|
|
34 |
Sano korvin kuullakseni,
|
|
|
35 |
Kansa vanhan V[äinämöi]s[e]n.
|
|
|
36 |
3. [Toinen] seppo Ilmarinen.
|
|
|
37 |
KullervoKalevan poika. [5]
|
|
|
38 |
5. [Tulit tiellä vastakjsutta.
|
|
|
39 |
* Sopi tiellä vastatusta.
|
|
|
40 |
6—7. Muutettu: 7—6.
|
|
|
41 |
6. [Aisa aisahan takjistu.
|
|
|
42 |
8. [VemmelJ tarttu [vempelehen].
|
|
|
43 |
* Puuttu vemmel vempe[le]hen.
|
|
|
44 |
- Luokki luokkihin takeltv.
|
|
|
45 |
9. Rasva vuotirahkehesta,
|
|
|
46 |
Vesi vemp[ele]n nenästä
|
|
|
47 |
Vesi kasvo vempelehen, [15]
|
|
|
48 |
Haapa aisohin yleni,
|
|
|
49 |
Kaita suuri rahkehisiin.
|
|
|
50 |
[Vesi kasvo vempel]eestä.
|
|
|
51 |
1172. ftse von sanoiksi virkki:
|
|
|
52 |
«Siirry tieltä Joukahainen". [20]
|
|
|
53 |
13. [Kenpä tieolta] parempi. *
|
|
|
54 |
[K]umpi [tieolta enämpi].
|
|
|
55 |
20 Sano tarkkoja tosia,
|
|
|
56 |
Muinosia inuistelmoita".
|
|
|
57 |
Sano nuori Joukahai[n]en:
|
|
|
58 |
Tieänpä toki vähäsen,
|
|
|
59 |
Enimmäiset arvaelen:
|
|
|
60 |
25 Tieän linnuksi tiaisen,
|
|
|
61 |
Kiiskisen veen kaloiksi".
|
|
|
62 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
63 |
Lapsen mieli, naisen tunti,.
|
|
|
64 |
Ei oo partasuun urohon".
|
|
|
65 |
30 Sano nuori Joukahainen:
|
|
|
66 |
Tieän siitäki vähäsen,
|
|
|
67 |
Enimmäiset arvaelen:
|
|
|
68 |
Puut pitkät Pisan mäellä,
|
|
|
69 |
Hongat Hornan kalliolla.
|
|
|
70 |
35 Paju ensin puita synty,
|
|
|
71 |
Paju puita, mätäs maita,
|
|
|
72 |
Kyy viherä käärmehiä.
|
|
|
73 |
Kumpi tiennehe enämmin.
|
|
|
74 |
* Kumpi tiiolta parempi,
|
|
|
75 |
[Kumpi tiiolta] pahempi. [25]
|
|
|
76 |
Joka tiennevi enämmin.
|
|
|
77 |
14. Sempi tiellä seisuohon. *
|
|
|
78 |
Se nyt tielläolluohon.
|
|
|
79 |
15. Kumpi tiennehe vähemmin.
|
|
|
80 |
16. [Semp]i [tieltä] välttyöhön. [80]
|
|
|
81 |
Se tieltä pois poiketkohon.
|
|
|
82 |
19K. Mitäpä enimmän tieät.
|
|
|
83 |
21. Valehia muinosia.
|
|
|
84 |
2. Murti suuta, murti päätä j.n. e.
|
|
|
85 |
». Kyytöläisen käärmeheksi. [35]:
|
|
|
86 |
- Urpiaisen ukkoseksi,
|
|
|
87 |
Lipiän vihove'eksi.
|
|
|
88 |
Suksi on jalkoa sukua,
|
|
|
89 |
Kättä jousi joukioa;
|
|
|
90 |
Tieän tervan karkiaksi, [40];
|
|
|
91 |
Maan on mullat muikiaksi.
|
|
|
92 |
* Mullan muistan [muikiaksi].
|
|
|
93 |
35. [Paju] on puita ensimmä
|
|
|
94 |
Vuorest' on vesi siennyt,
|
|
|
95 |
Tuli tuima taivosesta".
|
|
|
96 |
40 Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
97 |
Lapsen tieto, vaimon muisto,
|
|
|
98 |
Ei oo partasuun urohon".
|
|
|
99 |
Sano nuori Joukahainen :
|
|
|
100 |
Tieän kuitenki vähäsen,
|
|
|
101 |
45 Muistan ajan muutamanki:
|
|
|
102 |
Muistan meret kynnetyksi,
|
|
|
103 |
Kalahauat kaivetuksi,
|
|
|
104 |
Siverret syvennetyksi,
|
|
|
105 |
Tieän kolkot kuokituksi,
|
|
|
106 |
so Sarkajaot sauvotuksi,
|
|
|
107 |
Mäet mulleroitetuksi,
|
|
|
108 |
Kivet luovuksi kokohon,
|
|
|
109 |
Ilman pielet pistetyksi,
|
|
|
110 |
Taivon kaaret kannetuksi,
|
|
|
111 |
39. [Tuli tu]llut [taivosesta].
|
|
|
112 |
- Vesi vanhin veljeksistä, [45]
|
|
|
113 |
Kiukua merikivistä,
|
|
|
114 |
Patsas puista päähkeistä,
|
|
|
115 |
Kattila pataranista. *
|
|
|
116 |
Tieän siitäki vähäsen:
|
|
|
117 |
Puut pitkät Pisan mäellä, [50]
|
|
|
118 |
Hongat Hornan kalliolla.
|
|
|
119 |
Tulen synty on taivosesta,
|
|
|
120 |
Vuoresta vetosen synty,
|
|
|
121 |
Eauan synty ruostehesta.
|
|
|
122 |
BMuistan suuret vainovuoet,
|
|
|
123 |
Vainovuoet vaikeimmat.
|
|
|
124 |
Sano vanha Väin[ämöinen]:
|
|
|
125 |
Mitäpäs enemmän tieät?"
|
|
|
126 |
Sano nuori Joukahainen:
|
|
|
127 |
„Kuulin nuorra käyessäni, [60]
|
|
|
128 |
Vaeltaissani varahin,
|
|
|
129 |
Kemuavan vaskivuoret,
|
|
|
130 |
Kalliot kajahtelevan,
|
|
|
131 |
Puutki pitävän pitrinan,
|
|
|
132 |
55 Taivoset tähytetyksi,
|
|
|
133 |
Kuun uuen ylennetyksi,
|
|
|
134 |
Auringon asetetuksi,
|
|
|
135 |
Otavan ojennetuksi".
|
|
|
136 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
137 |
60 Ei ole siinä miehen muisto,
|
|
|
138 |
Eikä partasuun urohon.
|
|
|
139 |
Omat on meret kyntämäni,
|
|
|
140 |
Kalahauat kaivamani,
|
|
|
141 |
Siverret syventämäni,
|
|
|
142 |
es Omatpa kolkot kuokkimani,
|
|
|
143 |
Sarkajaot sauomani,
|
|
|
144 |
Mäet mulleroittamani,
|
|
|
145 |
Kivet luomani kokohon,
|
|
|
146 |
Ilman pielet pistämäni,
|
|
|
147 |
70 Taivon kaaret kantamani,
|
|
|
148 |
Taivoset tähyttämäni,
|
|
|
149 |
Korven ukon koirinensa [65]
|
|
|
150 |
Tanssivan tasajalassa.
|
|
|
151 |
Koska ennen uljas ukko,
|
|
|
152 |
Liikuttilyhintä kieltä,
|
|
|
153 |
Eli soittoa sovitti,
|
|
|
154 |
Kajahutti kanteletta, [70]
|
|
|
155 |
Kun hän kulki kuusikossa" j.
|
|
|
156 |
51. [MäetJ myllermöitetyksi.
|
|
|
157 |
52. Vuoret luovuksi kokohon.
|
|
|
158 |
60. Lapsen mieli-, vaimon tunti,
|
|
|
159 |
Eiurohon partasuisen. [75]
|
|
|
160 |
[Lapsen] tieto, naisen muisti.
|
|
|
161 |
- Syvät järvet sylkkimäni.
|
|
|
162 |
65. [Omatpa] kuopat [kuokkimani].
|
|
|
163 |
66K. Repimäni lainperöiset.
|
|
|
164 |
67. [Mäet] mykkylöittämäni. [80]
|
|
|
165 |
6772- Pellervoisetpieksämäni,
|
|
|
166 |
Repimäni lamperoiset.
|
|
|
167 |
68y2. Olin ma miessä kolmantena
|
|
|
168 |
Ilman pieltä pistamassa j. n
|
|
|
169 |
Kuut uuet ylentämäni, .
|
|
|
170 |
Auringot asettamani,
|
|
|
171 |
Ojentamani otavat".
|
|
|
172 |
75 Sano nuori Joukahainen:
|
|
|
173 |
Mi sie lienet miehiäsi,
|
|
|
174 |
Ja kuka urohiasi?
|
|
|
175 |
Laulan sun veitsiksi vesille,
|
|
|
176 |
Lastumiksi lainehille".
|
|
|
177 |
80 Siitä suuttu Väinämöinen,
|
|
|
178 |
Siitä suuttu ja häpesi.
|
|
|
179 |
Itse loise laulamahan,
|
|
|
180 |
Sai itse sanelemahan;
|
|
|
181 |
Ei oo laulut lasten laulut,
|
|
|
182 |
85 Eikä kalsun kaksikarvan,
|
|
|
183 |
Vaan on partasuun urohon,
|
|
|
184 |
Joit' ei laula kaikki lapset,
|
|
|
185 |
Eikä pojat puoletkana,
|
|
|
186 |
Kolmannetka kosioista,
|
|
|
187 |
90 Ymmärrä 33rhet urohot,
|
|
|
188 |
Nykysestä nuorisosta,
|
|
|
189 |
Polvesta ylenevästä.
|
|
|
190 |
Laulo vanha Väinämöinen,
|
|
|
191 |
Leuat liikku, pää tutisi,
|
|
|
192 |
95 Järvet läikky, maa järisi,
|
|
|
193 |
Vuoret vaskiset vapisi,
|
|
|
194 |
Paaet vahvat paukahteli,
|
|
|
195 |
76. Tieän vieläki vähäsen. [85]
|
|
|
196 |
97. Paaet paukku kalliolla,
|
|
|
197 |
Linnat liikku, hongat huoju.
|
|
|
198 |
101. [Ilman] kannet [katkieli].
|
|
|
199 |
103. [Laulo suohon suo]l[ivöistä].
|
|
|
200 |
* Sorkin suohon sortuvaksi. [90]
|
|
| | 104-105. Muutettu: 105—104. |
|
|
202 |
104. [Niittyhyn] nivuslihoista].
|
|
|
203 |
105. [Kainaloista][kankahaseen].
|
|
|
204 |
106. [Laulo koira]t [Joukahaisen].
|
|
|
205 |
109. [Laulo jouse]t [Joukahaisen].
|
|
|
206 |
Liikku linnatki kiviset,
|
|
|
207 |
Tornit linnan torkahteli,
|
|
|
208 |
100 Portit Pohjolan repesi,
|
|
|
209 |
Ilman kaaret katkieli.
|
|
|
210 |
Laulo nuoren Joukahaisen,
|
|
|
211 |
Laulo suohon suonivöistä,
|
|
|
212 |
Niittyhyn nisälihoista,
|
|
|
213 |
los Kankahaseen kainaloista.
|
|
|
214 |
Laulo koiran Joukahaisen
|
|
|
215 |
Kynsin kylmähän kivehen,
|
|
|
216 |
Hampahin vesihakohon ;
|
|
|
217 |
Laulo jousen Joukahaisen
|
|
|
218 |
vo Kaariksi vesien päälle;
|
|
|
219 |
Laulo nuolen Joukahaisen
|
|
|
220 |
Havukaksi kiitäväksi;
|
|
|
221 |
Laulo pystysen kypärän
|
|
|
222 |
Otavaisten olkapäille;
|
|
|
223 |
ns Laulo haljakan sinisen
|
|
|
224 |
Hattaroiksi taivahalle;
|
|
|
225 |
Laulo ussakan utusen
|
|
|
226 |
Tähtiloiksi halki taivon.
|
|
|
227 |
Tuopa nuori Joukahainen
|
|
|
228 |
120 Itse on suossa suonivöistä,
|
|
|
229 |
Niityssä nisälihoista,
|
|
|
230 |
Kankahassa kainaloista.
|
|
|
231 |
Kovin tuskiksi tuleepi,
|
|
|
232 |
10972.Ylähäfei taivosella,
|
|
|
233 |
Pilviä pitelemähän,
|
|
|
234 |
Vesikaariksi vetihen.
|
|
|
235 |
111. [Laulo nuolejt [Joukahaisen].
|
|
|
236 |
112. [Havuk]oi[ksikiitäv]i[ksi]. [100]
|
|
|
237 |
116K- Halki taivahan sinisen.
|
|
|
238 |
[Halki taivahan] tasasen.
|
|
|
239 |
123. Jopa [tuskiksi tuleepi].
|
|
|
240 |
[Kovin] tuosta tuskautu.
|
|
|
241 |
* Se siitä hyvin pahastu. ,
|
|
|
242 |
Pahon huoleksi panihen,
|
|
|
243 |
125 Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
244 |
Oi sie viisas Väinämöinen,
|
|
|
245 |
Tietäjä iänikunen!
|
|
|
246 |
Pyörrytäpyhät sanasi,
|
|
|
247 |
Luovutappa luottehesi,
|
|
|
248 |
130 Päästä tästä pälkähästä,
|
|
|
249 |
Tästä seikasta selitä.
|
|
|
250 |
Annan kultia kypärän,
|
|
|
251 |
Hopehia huovan täyen,
|
|
|
252 |
Oman pääni päästimeksi,
|
|
|
253 |
135 Itseni lunastimeksi".
|
|
|
254 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
255 |
En huoli hopehistasi,
|
|
|
256 |
Kysy kurja kultiasi;
|
|
|
257 |
On kultia koissani,
|
|
|
258 |
vo Hopehia huone täynnä,
|
|
|
259 |
Ilman kurja kultiasi,
|
|
|
260 |
Hopehittasi hävytön.
|
|
|
261 |
Mitä annat lunnahiksi?"
|
|
|
262 |
Sano nuori Joukahainen:
|
|
|
263 |
li.-, Annan ainoan orihin,
|
|
|
264 |
124. Painuvi pakolliseksi.
|
|
|
265 |
127',.Virren ponsi polvuhinen.
|
|
|
266 |
128. Myössytä [pyhät sanasi].
|
|
|
267 |
129. Peräytä [pyhät sanasi].
|
|
|
268 |
Peruhuta lausehesi. [110]
|
|
|
269 |
[Per]äy[tälausehesi]. *
|
|
|
270 |
[Peruhuta] lausiesi.
|
|
|
271 |
133. [Hopehia] helman [täyen].
|
|
|
272 |
135. Henkeni [lunastimeksi].
|
|
|
273 |
138. [Kysy kurja kuljlistfasij. [115]
|
|
|
274 |
139. [On kultia] itselläni.
|
|
|
275 |
139'..2.Kahta mointa kaunihhnmat,
|
|
|
276 |
Kahta kolmia paremmat.
|
|
|
277 |
140. [Hopehia] huostassani.
|
|
|
278 |
U-2. Ilkiä[hopehittasi]. [120]
|
|
|
279 |
143' . Annan ainoan venehen,
|
|
|
280 |
Itsekseen sotia käypi,
|
|
|
281 |
Juosten juomahan menevän,
|
|
|
282 |
Juosten juomasta tulevan;
|
|
|
283 |
Lampi sill' on lautasilla,
|
|
|
284 |
Vesi selvä selkäluilla,
|
|
|
285 |
iso Lähe lankien siassa".
|
|
|
286 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
287 |
En huoli hevosestasi,
|
|
|
288 |
Ilkiä orisestasi;
|
|
|
289 |
On ori itellaniki,
|
|
|
290 |
155 Kahta kolmia parempi.
|
|
|
291 |
Viittä kuutta virkiämpi,
|
|
|
292 |
Pääss' on päivä paistamassa,
|
|
|
293 |
Olkaluillansa otava,
|
|
|
294 |
Syö se heinät hettehistä.
|
|
|
295 |
160 Mitä annat lunnahiksi?"
|
|
|
296 |
Sano nuori Joukahainen :
|
|
|
297 |
Päästä tästä pälkähästä,
|
|
|
298 |
Tästä seikasta selitä.
|
|
|
299 |
Annan ainoan sisaren,
|
|
|
300 |
ies Lainajan emoni lapsen,
|
|
|
301 |
Ikipuolén istujalle,
|
|
|
302 |
Suojaksi sopunkululle".
|
|
|
303 |
Tuopi täytensä rahoja,
|
|
|
304 |
Aluksensa aartehia.
|
|
|
305 |
Itsekseen sotia käypi, [125]
|
|
|
306 |
Tappeloita tallustaapi.
|
|
|
307 |
146. [Juosten juoniahanmenejepi.
|
|
|
308 |
147. [Juosten juomasta tule]epi.
|
|
|
309 |
Yesipilviävetävi.
|
|
|
310 |
Syö se heinät hettehistä. [130]
|
|
|
311 |
Josta velhot vettä juovat j.
|
|
|
312 |
154VVKahta mointa kaunihinipi.
|
|
|
313 |
- Sill' on rautaset kapiot j. n. e.
|
|
|
314 |
158. [Otavainen] [olkaluilla].
|
|
|
315 |
15972. Pilvistä veen vetääpi. [135]
|
|
| | 166. Vrt. säe 188. |
|
|
317 |
1677a.Mesileivän leipo
|
|
|
318 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
319 |
Pyörrytti pyhät sanansa,
|
|
|
320 |
170 Perähytti luottehensa.
|
|
|
321 |
Itse nuori Joukahainen
|
|
|
322 |
Alla päin, pahoilla mielin,
|
|
|
323 |
Kaiken kallella kypärän,
|
|
|
324 |
Itkiä vetisteleepi.
|
|
|
325 |
175 Tuli itkein kotihin.
|
|
|
326 |
Isä pääty ikkunassa,
|
|
|
327 |
Emo aittojen vajolla,
|
|
|
328 |
Emo ennätti kysyä:
|
|
|
329 |
Mitä itket poikuoni,
|
|
|
330 |
iso Nuorra saatuni valitat?"
|
|
|
331 |
Sano nuori Joukahainen :
|
|
|
332 |
Oi on maammo kantajani,
|
|
|
333 |
Oi emo ylentämäni!
|
|
|
334 |
Ompa syytä itkiäki,
|
|
|
335 |
185 Vaivoja valittoaki.
|
|
|
336 |
Annon ainoan sisaren,
|
|
|
337 |
Lainasin emoni lapsen,
|
|
|
338 |
Ikipuolen istujalle,
|
|
|
339 |
Suojaksi sopunkululle".
|
|
|
340 |
168. Siilon [vanha Väinämöinen].
|
|
|
341 |
171. Siitä [nuori Joukahainen].
|
|
|
342 |
173. Kahta [kallellakypärän].
|
|
|
343 |
- Kotihinsa tullessahek. [140]
|
|
|
344 |
- Kalloteilenkartanohon.
|
|
|
345 |
..- Vaimo vanha tutkaella.
|
|
|
346 |
Sanan virkko, noin nimesi.
|
|
|
347 |
179. Poikueni iraoremmainen,
|
|
|
348 |
Lapseni vakavuteni! [145]
|
|
|
349 |
Mit olet pahoilla mielin j. n. e.
|
|
|
350 |
180. Vaivan nähtyni [valitat].
|
|
|
351 |
1801,,,.Ei ole syytä itkeääk j. n. e.
|
|
|
352 |
184. Tuota itken tuon ikäni,
|
|
|
353 |
Puhki polveni murehin. [150]
|
|
|
354 |
». Vanhalle Väinämöiselle,
|
|
|
355 |
Ikuselle tietäjälle,
|
|
|
356 |
Polvuhuisellerunolle,
|
|
|
357 |
Ikusekse puolisokse,
|
|
|
358 |
i9o Tuostapa emo ihastu,
|
|
|
359 |
Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
360 |
Elä itke poikuoni,
|
|
|
361 |
Ei ole itkettäviä;
|
|
|
362 |
Tuota toivoin tuon ikäni,
|
|
|
363 |
195 Puhki polveni halasin,
|
|
|
364 |
Suvukseni suurta miestä,
|
|
|
365 |
Vävykseni Väinämöistä,
|
|
|
366 |
Laulajata langokseni".
|
|
|
367 |
Tuopa sisar Joukahaisen
|
|
|
368 |
I200 Itkiä tihutteleepi.
|
|
|
369 |
i Emo ennätti kysyä:
|
|
|
370 |
Mitä itket piikuoni,
|
|
|
371 |
Nuorra saatuni valitat?"
|
|
|
372 |
Neito nuori vastoapi:
|
|
|
373 |
205 Itkenpä ilman aikojani,
|
|
|
374 |
Itken yksin ilokseni,
|
|
|
375 |
Huvikseni huokaelen".
|
|
|
376 |
Niin emo enemmän tiesi,
|
|
|
377 |
Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
378 |
2io Mitä itket piikuoni,
|
|
|
379 |
Nuorra saatuni valitat?"
|
|
|
380 |
Kainaloisekse kanakse, [155]
|
|
|
381 |
Sian levfittäjäkse],
|
|
|
382 |
Panfijakse] päänal[asen],
|
|
|
383 |
Jalkain jaksajakse.
|
|
|
384 |
190. Emo kahta kämmentähän,
|
|
|
385 |
Hyrehti molompiahan. [160]
|
|
|
386 |
192. Ellos olio millehkänä.
|
|
|
387 |
*Ei ole syytä itkeääk.
|
|
|
388 |
Vaivoja valittoaak.
|
|
|
389 |
* Oi on poikani polonen,
|
|
|
390 |
Ellos itke suottakana. [165]
|
|
|
391 |
196. [Suvukseni] [miestä] [suurta].
|
|
|
392 |
2.Ikävissäni iloitsen, .
|
|
|
393 |
Panen pakkopäivissäni.:
|
|
|
394 |
En minääk ennen ollut
|
|
|
395 |
Mustin muita neitosia, [170]
|
|
|
396 |
Kalpeampi veenk
|
|
|
397 |
Neito nuori vastoapi:
|
|
|
398 |
Emma vanhalle menisi,
|
|
|
399 |
Ikipuolen istujalle,
|
|
|
400 |
215 Turvaksi tutisevalle;
|
|
|
401 |
Menisin minä merehen,
|
|
|
402 |
Alle aaltojen syvien,
|
|
|
403 |
Sisareksi Siikasille,
|
|
|
404 |
Veikoksi veen kaloille.
|
|
|
405 |
220 Hyv' ompi meressä olla,
|
|
|
406 |
Alla aaltojen asua;
|
|
|
407 |
Siika silmäni peseepi,
|
|
|
408 |
Ahven suuta suikkoapi,
|
|
|
409 |
Hauki pääni harjoapi".
|
|
|
410 |
225 Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
411 |
Oli ongella olia
|
|
|
412 |
Nenässä utusen niemen.
|
|
|
413 |
Päässä saaren terhennisen,
|
|
|
414 |
Tuossa Väinölän veessä.
|
|
|
415 |
230 Vapa vaskinen vapisi,
|
|
|
416 |
Hopehinen siima siuku,
|
|
|
417 |
Nuora kultanen kulisi,
|
|
|
418 |
Onkiessa Väinämöisen.
|
|
|
419 |
Otti kala onkehensa,
|
|
|
420 |
Tulin muita mustemmaksi,
|
|
|
421 |
Kalpeammaksikaloja.
|
|
|
422 |
209. Siitä noin sanoiksi virkki:
|
|
|
423 |
„Anni tytti, aino tytti! [175]
|
|
|
424 |
Menes aittahan mäellä j. n. e.
|
|
|
425 |
j.Käeksellä käänteliä.
|
|
|
426 |
[Käeksellä] kääriävä.
|
|
|
427 |
Kalan pyyössäkäviä.
|
|
|
428 |
229V-2- Laski ongensa vetehen. [180]
|
|
|
429 |
231. [Hopehinen siima siu]ki.
|
|
|
430 |
[Hopehinen siima] vinku.
|
|
|
431 |
234. Lohi puuttu [onkehensa].
|
|
|
432 |
235. [Tarttu] tanka[rautahansa].
|
|
|
433 |
Taimen[tartturautanansa].[185]
|
|
|
434 |
3.Kumo kuusikaarehensa.
|
|
|
435 |
239. Eipä tuota tuhma tunne.
|
|
|
436 |
235 Tarttu takrarautahansa.
|
|
|
437 |
Sen veti venosehensa,
|
|
|
438 |
Talu talkapohjahansa.
|
|
|
439 |
Katseleepi, käänteleepi.
|
|
|
440 |
Ei tunne kaloa tuota.
|
|
|
441 |
240 Siliähk' on siikaseksi,
|
|
|
442 |
Kuliahka kuujaseksi,
|
|
|
443 |
Haliahka haukiseksi,
|
|
|
444 |
Ihala imehiseksi,
|
|
|
445 |
Päärivaton neitoseksi,
|
|
|
446 |
245 Vyötön Väinön tyttöseksi,
|
|
|
447 |
Korviton kotiomaksi,
|
|
|
448 |
Luonnon on lohikalaksi.
|
|
|
449 |
Vyöll' on veitsi Väinämöisen,
|
|
|
450 |
Kattila sepon pajassa,
|
|
|
451 |
250 Lohi leikkoallaksensa,
|
|
|
452 |
Kala palstoin pannaksensa,
|
|
|
453 |
Murkkinaisiksi muruiksi,
|
|
|
454 |
Aamusiksi atrioiksi,
|
|
|
455 |
Paaston ajaksi paloiksi.
|
|
|
456 |
255 Alko lohta leikkailla,
|
|
|
457 |
Veitsin viilteä kaloa;
|
|
|
458 |
Sanan virkko, noin nimesi:
|
|
|
459 |
Mip' on kummasen kuvannut?
|
|
|
460 |
Sileähk' j. n. e. [190]
|
|
|
461 |
2.Äkki outonen osoa.
|
|
|
462 |
242. [Hali]e[hka haukiseksi].
|
|
|
463 |
243. [Ihala] imehnoksiki.
|
|
|
464 |
244. [Pää ri]hm[aton neitoseksi.]
|
|
|
465 |
,-Räpylätön hylkeheksi. [195]
|
|
|
466 |
247. Luopusa [lohikalaksi].
|
|
|
467 |
Evätönemäkalaksi.
|
|
|
468 |
[Evätön]lohikalaksi].
|
|
|
469 |
Eääpylätön hylkeheksi.
|
|
|
470 |
2531.,. Lohisikse lounahikse. [200]
|
|
|
471 |
254K- Satrinaisikse saroikse.
|
|
|
472 |
[Satr]o[naisikse saroikse].
|
|
|
473 |
256V-2- Kalanpalstoin pannaksens
|
|
|
474 |
Lohi loiskahti merehen,
|
|
|
475 |
Kala kirjo kammertihin,
|
|
|
476 |
Äsken päätänsä kohotti,
|
|
|
477 |
260 Oikiata olkapäätä,
|
|
|
478 |
Vasempia varpaita,
|
|
|
479 |
Sormia nimittömiä,
|
|
|
480 |
Kupehella kuuennella,
|
|
|
481 |
Seitsemännellä selällä,
|
|
|
482 |
265 Aallolla yheksännellä.
|
|
|
483 |
Sieltäpä sanoiksi virkki:
|
|
|
484 |
Ohoh vanha Väinämöinen!
|
|
|
485 |
.Kun et tuntenut piteä
|
|
|
486 |
Veen viimmeistä tytärtä,
|
|
|
487 |
270 Ahin lasta ainoata,
|
|
|
488 |
Vellamon vetistä neittä.
|
|
|
489 |
En ollut lohi punanen;
|
|
|
490 |
Olin sisar Joukahaisen,
|
|
|
491 |
Kuta pyyit kuun ikäsi,
|
|
|
492 |
275 Puhki polvesi halasit.
|
|
|
493 |
Emp' on sulle siksi tullut
|
|
|
494 |
Lohi leikkoallaksesi,
|
|
|
495 |
Kala palstoin pannaksesi,
|
|
|
496 |
257. [Lohi] loimahti [merehen].
|
|
|
497 |
2.Venehestä Väinämöisen, [205]
|
|
|
498 |
Pohjasta punasen purren,
|
|
|
499 |
Emästä on erivenehen.
|
|
|
500 |
259 [Äsken päätänsä] ylenti.
|
|
|
501 |
25972.Tuolta pulmansa pujotti.
|
|
|
502 |
.Nosti kättä oikiata. [210]
|
|
|
503 |
2.Vihurilla viiei.nellä.
|
|
|
504 |
263. Kupajalta [kuuennelta].
|
|
|
505 |
266. [Sieltäpä sanoiksi virkk]o.
|
|
|
506 |
267. Ohoh sinua ukko utran.
|
|
|
507 |
27J. Vellolan [vetistä neittä]. [215]
|
|
|
508 |
276. En mie siulle tullukkana, * Enk' ollut minä tuleva.
|
|
|
509 |
2 Tahi viploin viilläksesi.
|
|
|
510 |
281K.Satrinaisiksi saroiksi.
|
|
|
511 |
Murkkinaisiksi muruiksi,
|
|
|
512 |
j 280 Aamusiksi atrioiksi,
|
|
|
513 |
Paaston ajaksi paloiksi".
|
|
|
514 |
j Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
515 |
Miksi sie tulit minulle'*.
|
|
|
516 |
,,Olinpa minä tuleva
|
|
|
517 |
285 Vanhan päiväsi varaksi,,
|
|
|
518 |
Turvaksi tutisevalle,
|
|
|
519 |
Suojaksi sopunkululle
|
|
|
520 |
Sun sian levittäjäksi,
|
|
|
521 |
Päänalasen laskiaksi,
|
|
|
522 |
290 Tulin tuopin kantajaksi,
|
|
|
523 |
Atrian asettajaksi,
|
|
|
524 |
Tulen tuojaksi tupahan,
|
|
|
525 |
Valkian virittäjäksi".
|
|
|
526 |
Sano vanha Väinämöinen:
|
|
|
527 |
295 Ohoh sisar Joukahaisen!
|
|
|
528 |
Voi sie tulla toinen kerta".
|
|
|
529 |
Eipä tullutkaan enämpi,
|
|
|
530 |
Tuonne vaipu vastikänä,
|
|
|
531 |
Veen kalvosta katosi,
|
|
|
532 |
2841,.Ikusekse puolisokse. [220]
|
|
|
533 |
285. Tulin vanhalle varaksi.
|
|
|
534 |
289. Päänalan asettajaksi.
|
|
|
535 |
-«Taikojen on jaksajakse.
|
|
|
536 |
290. Tuopin tuojaksi tupahan,
|
|
|
537 |
Olutkannun kantajaksi. [225]
|
|
|
538 |
* Polvisekse puolisokse,
|
|
|
539 |
Ikusekse istujakse,
|
|
|
540 |
Kainaloisekse kanakse.
|
|
|
541 |
292. [Tulen] viejäksi kotiin.
|
|
|
542 |
2.Tulen viejäksi kotihin. [230]
|
|
|
543 |
Pirtinpienen pyhkiäksi,
|
|
|
544 |
Lattianlakasiaksi.
|
|
|
545 |
* Mesileivän leipojaksi.
|
|
|
546 |
297. [Ei] eneä tullukkana.
|
|
|
547 |
2981,.Itse aaltohin aleni. [cj
|
|
|
548 |
300 Kirjavan kiven sisähän,
|
|
|
549 |
Maksan karvasen malohon.
|
|
|
550 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
551 |
Alla päin, pahoilla mielin,
|
|
|
552 |
Kaiken kallella kypärin,
|
|
|
553 |
305 Itse noin sanoiksi saatti:
|
|
|
554 |
Ohoh minua ukko utran!
|
|
|
555 |
Olipa minullain mieltä,
|
|
|
556 |
Ajatusta annettuna,
|
|
|
557 |
Syäntä suurta survottuna;
|
|
|
558 |
3io Nyt on mieli melkiässä,
|
|
|
559 |
Ajatukseni alalla,
|
|
|
560 |
Toimi toisessa talossa.
|
|
|
561 |
Kuta pyyin kuun ikäni,
|
|
|
562 |
Puhki polveni halasin,
|
|
|
563 |
315 Äsken tuli onkeheni,
|
|
|
564 |
Tarttu takrarautahani,
|
|
|
565 |
Vaan en tuntenut piteä,
|
|
|
566 |
Veen viimmeistä tytärtä.
|
|
|
567 |
Ahin lasta ainoata,
|
|
|
568 |
320 Vellamon vetistä neittä".
|
|
|
569 |
30072. Paaen paksun palliohon.
|
|
|
570 |
304. Kahta [kallella kypärin].
|
|
|
571 |
304K.Kotikisa tullesahe.
|
|
|
572 |
309. [Syäntä suurta] sylvättynä.
|
|
|
573 |
311. Ajatukset arvosessa. [240]
|
|
|
574 |
312. [Toimi] kaikki toisialla.
|
|
|
575 |
313K. Jota toivoin tuonikäni.
|
|
|
576 |
317. Ei ollut kuntoa piteä.
|
|
|
577 |
319. [Ahin lasta aino]kaista.
|
|
|
578 |
320y2.Siitä vanha Väinämöinen, [245]
|
|
|
579 |
Paino sepponsa pajahan,
|
|
|
580 |
Naista kullastakuvasi.
|
|
|
| |
|