| |
Kaheksas laulanto. ELIAS LÖNNROT: Runokokous Väinämöisestä
|
|
|
2 |
Siitä häitä hankittihin,
|
|
|
3 |
Juominkia Pohjolassa,
|
|
|
4 |
Pitoja Pimentolassa.
|
|
|
5 |
Kasvo härkä kaunihisti,
|
|
|
6 |
1. Päivilä pitoja laati,
|
|
|
7 |
Salajoukko juominkia.
|
|
|
8 |
4. Hämehessä härkä synty,
|
|
|
9 |
Sonni Suomessa sikesi,
|
|
|
10 |
Häntä torkku Torniossa, [5]
|
|
|
11 |
Pää keikku Kemijoella.
|
|
|
12 |
Sonni Suomessa liha
|
|
|
13 |
s Liho mulli liiotenki;
|
|
|
14 |
Hämehessä häntä häily,
|
|
|
15 |
Pää on Pohjolan perillä,
|
|
|
16 |
Lapin maassa laukiassa,
|
|
|
17 |
Yks' on jalka Aunuksessa,
|
|
|
18 |
io Toinen Turjan partahalla,
|
|
|
19 |
Kolmas Rutjan kosken päällä,
|
|
|
20 |
Neljäs laajassa Lapissa.
|
|
|
21 |
Selkä pilviä pitääpi,
|
|
|
22 |
Söi se heinät hettehistä;
|
|
|
23 |
is Päiväkauen pääsky lenti
|
|
|
24 |
Häpeheltä hännän päähän,
|
|
|
25 |
Kuukauen orava juoksi
|
|
|
26 |
Härän sarvien väliä.
|
|
|
27 |
Haettiinpa tappajata,
|
|
|
28 |
20 Kaivattihin kaatajata,
|
|
|
29 |
Vienosta Venäjän maasta,
|
|
|
30 |
Kauhiasta Karjalasta,
|
|
|
31 |
Suomen suurilta tiloilta,
|
|
|
32 |
Ruotsin maasta rohkiasta,
|
|
|
33 |
25 Tämän riikin riitamaasta.
|
|
|
34 |
Etsittiinpä Tuonelasta,
|
|
|
35 |
Ei ole härkä suuren suuri,
|
|
|
36 |
Eikä härkä pienenpieni,
|
|
|
37 |
Keskolehmojenvasoja. [10]
|
|
|
38 |
15. [Päivä]n lenti pääskylintu.
|
|
|
39 |
16—18. Muutettu: 18y 17, 16.
|
|
|
40 |
16. Härän selkäluuta myöten. *
|
|
|
41 |
[Härän] häntäluuta myöten].
|
|
|
42 |
17. Kuun juoksi kesäorava. [15]
|
|
|
43 |
187*. Hätäsesti päähän pääsi.
|
|
|
44 |
Eipä vieläpäähän päässyt,
|
|
|
45 |
Ensinkänä ennättänyt,
|
|
|
46 |
Eeskelläpä yönlepäsi.
|
|
|
47 |
Härän hännällä lepäsi; [20]
|
|
|
48 |
Kesän kärppä kääntelihen
|
|
|
49 |
Yhen kytkyen sialla.
|
|
|
50 |
19. Etsittiinpä iskiätä,
|
|
|
51 |
Manalasta maanki alta,
|
|
|
52 |
Etsittiinpä, eipä löytty,
|
|
|
53 |
Haettiinpa, ei havattu.
|
|
|
54 |
30 Pikku mies merestä nousi,
|
|
|
55 |
Uros aallosta yleni,
|
|
|
56 |
Kolmen sormen korkeuinen,
|
|
|
57 |
Pystyn peukalon pituinen:
|
|
|
58 |
Maljan alla maata mahtu,
|
|
|
59 |
35 Seulan alla seisomahan.
|
|
|
60 |
Parta on rinnoilla eessä,
|
|
|
61 |
Hivus kannoilla takana,
|
|
|
62 |
Päässä paasinen kypärä,
|
|
|
63 |
Jaloissa kiviset kengät,
|
|
|
64 |
40 Veitsi kultanen käessä.
|
|
|
65 |
Heti kun näki eränsä,
|
|
|
66 |
Ruhto niskahan rutosti,
|
|
|
67 |
Väänti härän polvillehen,
|
|
|
68 |
Siitä käänti kylellehen,
|
|
|
69 |
45 Tuosta työnti selällehen.
|
|
|
70 |
Jo tapasi tappajansa,
|
|
|
71 |
Härkä kaunis kaatajansa.
|
|
|
72 |
Sai on siitä saalihiksi
|
|
|
73 |
Katsottiinpakaatajata.
|
|
|
74 |
30. Nuori [mies merestä nousi]. [25]
|
|
|
75 |
Tuotu on ukko iskemähek,
|
|
|
76 |
Virokannas viilemähek,
|
|
|
77 |
Päivänen pitelemähek.
|
|
|
78 |
Härkä päänsä häilähytti,
|
|
|
79 |
Mustat silmänsä mulisti: [30]
|
|
|
80 |
Ukko kuusehen kavahti,
|
|
|
81 |
Päivänen pajuille pääsi,
|
|
|
82 |
Virokannas vitsasille.
|
|
|
83 |
Läksi [ukko iskemähek].
|
|
|
84 |
[Mustat] silmät mukautti. [35]
|
|
|
85 |
- Eioo uros suuren suuri,
|
|
|
86 |
Eikä uros pienenpieni.
|
|
|
87 |
- Sai on luoksi saalihinsa.
|
|
|
88 |
Sata saavia lihoa,
|
|
|
89 |
so Verta kymmenin venehin,
|
|
|
90 |
Kuuta kuusi tynnyriä,
|
|
|
91 |
Tuonne Pohjolanpitohin,
|
|
|
92 |
Hyvän joukon juominkihin.
|
|
|
93 |
Siitä pantihin olutta,
|
|
|
94 |
55 Miesten julki juotavata.
|
|
|
95 |
Kuu kiviä kuumettihin,
|
|
|
96 |
Kesä vettä keitettihin,
|
|
|
97 |
Talvi pantihin olutta,
|
|
|
98 |
Salo puita poltettihin,
|
|
|
99 |
co Salo puita, saari maita.
|
|
|
100 |
Savu saarella palaapi,
|
|
|
101 |
Tuli niemen tutkamessa,
|
|
|
102 |
Pienikö soan savuksi,
|
|
|
103 |
Suuri paimosen paloksi.
|
|
|
104 |
65 Osmotar oluen seppä,
|
|
|
105 |
Kapo kaljojen tekiä,
|
|
|
106 |
Sai oluen panneheksi,
|
|
|
107 |
Ei saanut hapanneheksi.
|
|
|
108 |
Liikku sillan liitoksella,
|
|
|
109 |
49. Tuhat puutoa lihoa,
|
|
|
110 |
Sata syltä makkaroa. [40]
|
|
|
111 |
50. [Verta] seitsemän [venettä].
|
|
|
112 |
51. [Kuuta kuusi] leiviskätä.
|
|
|
113 |
58. Vuosi [pantihin olutta].
|
|
|
114 |
6272. Kaikkikansa katseleepi:
|
|
|
115 |
Tuoltapa tulinäkyypi, [45]
|
|
|
116 |
Tuoltapa savuinen saapi.
|
|
|
117 |
Suur ois paimosen j. n. e.
|
|
|
118 |
6672. Sepä kaljoa rakenti
|
|
|
119 |
Puun on uuenuurtehesen
|
|
|
120 |
Kolmesta jyvästä otran j. n. e.
|
|
|
121 |
Puisen [uuen uurtehesen].
|
|
|
122 |
- Mitä tuohon tuotanehe,
|
|
|
123 |
Ja kuta kutsuttanehe,
|
|
|
124 |
Oluelle happameksi,
|
|
|
125 |
Kavon kaljan käyttimeksi? [55]
|
|
|
126 |
70 Laaho keskilattialla ;
|
|
|
127 |
Näki puikon lattialla,
|
|
|
128 |
Otti puikon lattialta,
|
|
|
129 |
Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
130 |
Mikä tuostaki tulisi,
|
|
|
131 |
75 Kun olisi henki saatu?"
|
|
|
132 |
Hierelee, hykerteleepi,
|
|
|
133 |
Hiero kaksin kämmeninsä,
|
|
|
134 |
Hykerti käsin molemmin,
|
|
|
135 |
Molempihin reisihinsä,
|
|
|
136 |
80 Hiero valkian oravan.
|
|
|
137 |
Noin se neuvo poikoansa,
|
|
|
138 |
Oravaistansa opetti:
|
|
|
139 |
Oravainen lintuseni,
|
|
|
140 |
Orpolapseni omani!
|
|
|
141 |
85 Juokse tuonne, kunne käsken,
|
|
|
142 |
Kunne käsken ja kehotan,
|
|
|
143 |
Mäki poikki, toinen pitkin,
|
|
|
144 |
Kolmas on vähän vitahan;
|
|
|
145 |
Nouse puuhun pienosehen,
|
|
|
146 |
90 Taiten tarhalatvasehen,
|
|
|
147 |
Osmotar oluen seppä.
|
|
|
148 |
- Yhtä toista toimitteli.
|
|
|
149 |
* Kahen kattilan keskellä.
|
|
|
150 |
74. Mitä tuosta syntynehe
|
|
|
151 |
Kavon kaunihin käsissä,' [60]
|
|
|
152 |
Hyvän immenhypysissä?
|
|
|
153 |
77. [Hiero] kahta kämmentänsä,
|
|
|
154 |
Hykerti molompiansa.
|
|
|
155 |
79. Reisillään reikutteli.
|
|
|
156 |
80. Synty [valkia orava]. [65|
|
|
|
157 |
81. Sano tuon on saatuansa.
|
|
|
158 |
83. [Orava]ni, [lintuseni]!
|
|
|
159 |
[Oravainen], västäkäinen,
|
|
|
160 |
Puun puriapuhtukainen!
|
|
|
161 |
Kummun kukka [kultaseni]!
|
|
|
162 |
8872. Ompa kolme korpikuusta.
|
|
|
163 |
89. [Nouse] kuusehen noroll
|
|
|
164 |
Jott' ei kokko kopraseisi,
|
|
|
165 |
Eikä iskis ilman lintu.
|
|
|
166 |
Katkaa käpyä kolme,
|
|
|
167 |
Päitä lehvän leikkaele,
|
|
|
168 |
95 Ne kanna kavon kätehen,
|
|
|
169 |
Tuo olalle Osmottaren".
|
|
|
170 |
Osasi orava juosta
|
|
|
171 |
Mäen poikki, toisen pitkin,
|
|
|
172 |
Kolmannen vähän vitahan,
|
|
|
173 |
100 Pian juoksi, matka joutu,
|
|
|
174 |
Väleä välit samosi;
|
|
|
175 |
Nousi puuhun pienosehen,
|
|
|
176 |
Taiten tarhalatvasehen,
|
|
|
177 |
Jottei kokko kopraissunna,
|
|
|
178 |
los Iskenynnä ilman lintu.
|
|
|
179 |
Katkasi käpyä kolme,
|
|
|
180 |
Päitä lehvän leikkaeli,
|
|
|
181 |
Ne kanto kavon kätehen,
|
|
|
182 |
Vei olalle Osmottaren.
|
|
|
183 |
no Osmotar oluehensa,
|
|
|
184 |
Kapo pisti kaljahansa;
|
|
|
185 |
Ei ota olut hapata,
|
|
|
186 |
Eikä kalja käyäksensä,
|
|
|
187 |
Juostaksensa miesten juoma,
|
|
|
188 |
ns Osmotar oluen seppä,
|
|
|
189 |
Kapo kaljojen tekiä,
|
|
|
190 |
Liikku sillan liitoksella,
|
|
|
191 |
Laaho keskilattialla;
|
|
|
192 |
93. [Katk]oas [käpyä kolme].
|
|
|
193 |
* Käpy hiero kynsihisi. *
|
|
|
194 |
Tuo käpönen tullessasi. [75]
|
|
|
195 |
94. [Päitä lehvän leikkaeljlos.
|
|
|
196 |
9472- Ne kääri käpälehesi.
|
|
|
197 |
9572- Hyvän imminhyppysihin.
|
|
|
198 |
[Hyvän] muorin [hyppysihin].
|
|
|
199 |
106. Ottipa [käpyä kolme]. [80]
|
|
|
200 |
10972- Hyvän immin hyppysihin.
|
|
|
201 |
Näki lastun lattialla,
|
|
|
202 |
120 Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
203 |
Mikä tuostaki tulisi,
|
|
|
204 |
Kun olisi henki luotu?"
|
|
|
205 |
Otti lastun lattialta,
|
|
|
206 |
Hiertelee, hykerteleepi,
|
|
|
207 |
125 Hiero kaksin kämmeninsä,
|
|
|
208 |
Hykerti käsin molemmin,
|
|
|
209 |
Molempihin reisihinsä;
|
|
|
210 |
Synty näätä kultarinta.
|
|
|
211 |
Siitä neuvo nääteänsä,
|
|
|
212 |
130 Orpolastansa opasti:
|
|
|
213 |
Näätäseni, lintuseni,
|
|
|
214 |
Orpolapseni omani!
|
|
|
215 |
Mene tuonne, kunne käsken.
|
|
|
216 |
Kunne käsken ja kehotan,
|
|
|
217 |
135 Joki poikki, toinen pitkin,
|
|
|
218 |
Kolmas on vähä vitahan,
|
|
|
219 |
Pohjon peltojen perille,
|
|
|
220 |
Kontion kivikololle,
|
|
|
221 |
Metsän karhun kartanolle,
|
|
|
222 |
140 Jossa tammat tappelevat,
|
|
|
223 |
Orihit tasan panevat;
|
|
|
224 |
Koprin kuonoa kokoa,
|
|
|
225 |
Käsin vaahtea valuta,
|
|
|
226 |
Se kanna kavon kätehen,
|
|
|
227 |
145 Tuo olalle Osmottaren".
|
|
|
228 |
2.Taho taari tyyräellä.
|
|
|
229 |
113. Kahi kultanen kuhata.
|
|
|
230 |
Kasvanut kavesten kalja.
|
|
|
231 |
[Kasv]oa [kavestenkalja]. [85]
|
|
|
232 |
114K.Mitä tuohon tuotanehe j. n. e.
|
|
|
233 |
Oluen on happameksi j. n. e.
|
|
|
234 |
127. Eeikutteli [reisihinsäj.
|
|
|
235 |
13472- Ylitse meren yheksän.
|
|
|
236 |
14372.Se kääri käpälehesi. [9
|
|
|
237 |
Juoksi näätä kultarinta
|
|
|
238 |
Joen poikki, toisen pitkin,
|
|
|
239 |
Kolmannen vähän vitahan.
|
|
|
240 |
Pian juoksi, matka joutu,
|
|
|
241 |
iso Väleä välit samosi,
|
|
|
242 |
Pohjon peltojen perille,
|
|
|
243 |
Kontion kivikololle,
|
|
|
244 |
Metsän karhun kartanolle.
|
|
|
245 |
Siellä tammat tappelevat,
|
|
|
246 |
155 Tasan ottavat orihit,
|
|
|
247 |
Vaahti juoksi varsan suusta,
|
|
|
248 |
Kuona otsasta orihin;
|
|
|
249 |
Koprin kuonoa kokosi,
|
|
|
250 |
Käsin vaahtea valutti,
|
|
|
251 |
160 Sen kanto kavon kätehen,
|
|
|
252 |
Vei olalle Osmottaren.
|
|
|
253 |
Osmotar oluehensa,
|
|
|
254 |
- Ylitse meren yheksän.
|
|
|
255 |
154. Siellä vuoret voita vuoti,
|
|
|
256 |
Kalliot sianlihoa.
|
|
|
257 |
* Siellä karhut tappelevat
|
|
|
258 |
Eautasella kalliolla. [95]
|
|
|
259 |
156. Valu kuona konnan suusta,
|
|
|
260 |
Kino ilkiän kiasta.
|
|
|
261 |
16072- Hyvän immin hyppysihin.
|
|
|
262 |
163. [Kapo] kaato [kaljahansa].
|
|
|
263 |
16372.Mehiläinen [lintuseni] j. n. e.
|
|
| | lisiin. [100] *Sivun yläreunassa: |
|
|
265 |
Vaka vanha Väin[ämöinen]
|
|
|
266 |
Varsin päätään ylenti,
|
|
|
267 |
Keksi mustasen [merellä].
|
|
|
268 |
Siellä kyyt oloa juovat,
|
|
|
269 |
Maot vierettä vetävät; [105]
|
|
|
270 |
Sentähen emäntä rukka
|
|
|
271 |
Vähemmän olutta saapi.
|
|
|
272 |
171. Olut tykki tynnyrissä,
|
|
|
273 |
Mesi keikku kellarissa:
|
|
|
274 |
Kun nyt juojani tulisi, [110]
|
|
|
275 |
Lakkianilainehteisi".
|
|
|
276 |
Kapo pisti kaljahansa,
|
|
|
277 |
Jo otti olut hapata,
|
|
|
278 |
165 Jopa nousi nuorten juoma,
|
|
|
279 |
Yleni kavesten kalja.
|
|
|
280 |
Kuohu korvien tasalle,
|
|
|
281 |
Ärjy päälle äprähien,
|
|
|
282 |
Sammiossa tammisessa,
|
|
|
283 |
170 Tapin vaskisen takana.
|
|
|
284 |
Niin sano olut punanen,
|
|
|
285 |
Noitueli nuorten juoma:
|
|
|
286 |
Kun et laita laulajata,
|
|
|
287 |
Katsone karehtiata,
|
|
|
288 |
175 Potkin poikki vanteheni,
|
|
|
289 |
Ulos pohjani porotan".
|
|
|
290 |
Lapsi tuotiin laulajaksi,
|
|
|
291 |
Kasvakas karehtiaksi.
|
|
|
292 |
Niin sano olut punanen.
|
|
|
293 |
173. [Kun et laita] lakkmta.
|
|
|
294 |
* Kun ei tulle juojoani,
|
|
|
295 |
Juojoani, syöjöäni.
|
|
|
296 |
17472- Laaullista laulajata, [115]
|
|
|
297 |
Kunnollista kukkujata.
|
|
|
298 |
175. Katkon päältä [vanteheni].
|
|
|
299 |
176. [Ulos] tappiin lähetän.
|
|
|
300 |
177. Etsittiinpälaulajata,
|
|
|
301 |
Kunnollista kukkujata, [120]
|
|
|
302 |
Etsittiinpä, eipä löytty.
|
|
|
303 |
Hauki on tuotu laulajaksi;
|
|
|
304 |
Eihauista laulajata,
|
|
|
305 |
Kuonasuusta kukkujata,
|
|
|
306 |
Hauin hampahat hajalla. [125]
|
|
|
307 |
Etsittiinpä j.n. e.
|
|
|
308 |
Tuotu lohi laulajaksi;
|
|
|
309 |
Eilohesta laulajata,
|
|
|
310 |
Kuujasesta kukk[ujata],
|
|
|
311 |
Lohen leuat longallaan. [130]
|
|
|
312 |
Laaullista laulajata.
|
|
|
313 |
* Etsittihin laulajata.
|
|
|
314 |
Susi poika Loiramoise
|
|
|
315 |
iso Noitueli nuorten juoma :
|
|
|
316 |
Ei oo lassa laulajata,
|
|
|
317 |
Kaisussa karehtiata.
|
|
|
318 |
Kun ei tuoa laulajata,
|
|
|
319 |
Katsota karehtiata,
|
|
|
320 |
185 Poikki potkin vanteheni,
|
|
|
321 |
Ulos pohjani porotan".
|
|
|
322 |
Siitä Pohjolan emäntä
|
|
|
323 |
Pani kutsut kulkemahan,
|
|
|
324 |
Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
325 |
190 Ohoh piika pikkarainen,
|
|
|
326 |
Kaataja rahanalanen!
|
|
|
327 |
Kutsu rahvasta kokohon,
|
|
|
328 |
Miesten joukko juominkihin;
|
|
|
329 |
Kutsu köyhät, kutsu kurjat,
|
|
|
330 |
195 Kutsu rujot, kutsu rammat,
|
|
|
331 |
Rammat ratsahin ajaos,
|
|
|
332 |
Rujot rein reutuillos,
|
|
|
333 |
Sep' on laululle rupesi.
|
|
|
334 |
Töillä virren työntelihen; [135]
|
|
|
335 |
Ei suessa laulajata.
|
|
|
336 |
Etsittihin laulajata.
|
|
|
337 |
Tuotu on vanha Väinämöinen,
|
|
|
338 |
Laulaja iänikunen.
|
|
|
339 |
Siilon vanha Väinämöinen [140]
|
|
|
340 |
Laillisena laulajana,
|
|
|
341 |
Kunnollisna kukkujana,
|
|
|
342 |
Heti ottaapi olosta,
|
|
|
343 |
Siitä laululle rupesi,
|
|
|
344 |
Töille virtten työntelihen. [145]
|
|
|
345 |
Laulo päivän, laulo t[oisen],
|
|
|
346 |
Niin päivänä kolmantena
|
|
|
347 |
Bikkohen reki runolta,
|
|
|
348 |
Jalas taittulaulajalta,
|
|
|
349 |
Alla vanhan Väinämöisen [150]
|
|
|
350 |
Noissa Pohjolan pioissa,
|
|
|
351 |
Sariolan juomingissa lisiiny
|
|
|
352 |
Sokiat venehin soua.
|
|
|
353 |
Elä kutsu Lemminkäistä,
|
|
|
354 |
200 Lemminkäinen lieto poika,
|
|
|
355 |
Se on kaikitse torasa."
|
|
|
356 |
Mistä tunnen Kaukomielen.
|
|
|
357 |
Tahi lieto Lemminkäisen?"
|
|
|
358 |
Sano Pohjolan emäntä:
|
|
|
359 |
205 Tuosta tunnet Kaukomielen,
|
|
|
360 |
Tahi lieto Lemminkäisen;
|
|
|
361 |
Kaukomielen silmä karsas,
|
|
|
362 |
Leuka pitkä Lemminkäisen,
|
|
|
363 |
Leuka pitkä, suu leviä,
|
|
|
364 |
2io Nenä veitikan nykärä".
|
|
|
365 |
Tuopa piika pikkarainen,
|
|
|
366 |
Raataja rahanalanen,
|
|
|
367 |
Kutsu rahvahan kokohon,
|
|
|
368 |
Miesten joukon juominkihin ;
|
|
|
369 |
215 Kutsu kurjat, kutsu köyhät,
|
|
|
370 |
[1457a].Siilon vanha Väinämöinen
|
|
|
371 |
Sekä laulo, jotta taito,
|
|
|
372 |
Kuulla noien kultasien, [155]
|
|
|
373 |
Tietä mielitehtosien,
|
|
|
374 |
Nuorisolle nousevalle,
|
|
|
375 |
Kansalle ylenevälle.
|
|
|
376 |
Jalas paasinen pakahtu.
|
|
|
377 |
19172. Kylän paras palkkalainen. [160]
|
|
|
378 |
Kutsu vanha Väinämöinen,
|
|
|
379 |
Laulaja iänikunen.
|
|
|
380 |
201. Kauko [kaikitse torasa].
|
|
|
381 |
* Se on veitikka verevä.
|
|
|
382 |
202. [Mistä tunnen Kauk]a[mielen]?
|
|
|
383 |
Kuss' on veitikka verevä,
|
|
|
384 |
Kussa kaunis K[auko]m[ieli]V
|
|
|
385 |
207. [Kaukomielen silmä] kiero,
|
|
|
386 |
Silmä kiero, toinen karsas.
|
|
|
387 |
209. Abin suu vähiten väärä. [
|
|
|
388 |
Kutsu rujot, kutsu rammat,
|
|
|
389 |
Rujot rein reutueli,
|
|
|
390 |
Rammat ratsahin ajeli,
|
|
|
391 |
Sokiat venehin souti.
|
|
|
392 |
220 Ei kutsunut Kaukomieltä,
|
|
|
393 |
Tahi lieto Lemminkäistä.
|
|
|
394 |
Väki tuleepi tukulla,
|
|
|
395 |
Saoin kaksin kääntelekse.
|
|
|
396 |
Sanoi Pohjolan emäntä:
|
|
|
397 |
225 Luulin tuulen tuulleheksi,
|
|
|
398 |
Pinon pystyn viereväksi,
|
|
|
399 |
Someren karehtivaksi.
|
|
|
400 |
Eipä tuuli tuullutkana,
|
|
|
401 |
Pino pysty vierinynnä,
|
|
|
402 |
230 Someret karehtinunna ;
|
|
|
403 |
Vävyni väki tuleepi,
|
|
|
404 |
Saoin kaksin kääntelekse".
|
|
|
405 |
Kylän pojat kyykkyläiset!
|
|
|
406 |
Ottootes vävyn öronen
|
|
|
407 |
235 Sulkkusista suitsuloista,
|
|
|
408 |
Vaskisista valjahista,
|
|
|
409 |
Vesasista vempelistä,
|
|
|
410 |
Piehtareille pehmeille,
|
|
|
411 |
Tasasella tanhualla,
|
|
|
412 |
240 Kultasella kuomikolla,
|
|
|
413 |
Jotfei karva katkiaisi,
|
|
|
414 |
Puolikaan ei pois tulisi.
|
|
|
415 |
Kylän miehet kyyhkyläiset!
|
|
|
416 |
Juottootes vävyn öronen,
|
|
|
417 |
245 Kultasesta kaivosesta,
|
|
|
418 |
217. [Rujot rein reutu]o[li].
|
|
|
419 |
219K.Kutsu vanhan Väinämöisen j.
|
|
|
420 |
220. Tuo on kaunis Kaukamieli,
|
|
|
421 |
Senp' on heitti kutsumatta.
|
|
|
422 |
222. Pääsi Päivilä pitohin, [175]
|
|
|
423 |
Salajoukko juominkihin.
|
|
|
424 |
Herasesta hettehestä,
|
|
|
425 |
Tulovasta, täytyvästä,
|
|
|
426 |
Lähtehestä läikkyvästä.
|
|
|
427 |
Viekääte vävyn öronen
|
|
|
428 |
250 Tanhuoon takimrnaisehen,
|
|
|
429 |
Ylimmäisen soimen päähän.
|
|
|
430 |
Sitootes vävyn öronen
|
|
|
431 |
Tammisehen patsasehen,
|
|
|
432 |
Rautasehen renkasehen.
|
|
|
433 |
255 Apattootes vävyn öronen
|
|
|
434 |
Pessyin otrin, lestyin kauroin,
|
|
|
435 |
Survotuin suvirukehin.
|
|
|
436 |
Vävy itse istuttoote
|
|
|
437 |
Selin seineä sinistä,
|
|
|
438 |
260 Köhin kullaista rahia.
|
|
|
439 |
Kylän naiset kyyhkyläiset!
|
|
|
440 |
Tuokoo tulta tuohisella,
|
|
|
441 |
Tempoote tervaksilla;
|
|
|
442 |
Tuli on tuohinen rämäkkä,
|
|
|
443 |
265 Savu musta tervaksinen.
|
|
|
444 |
Tuokoo tulta kynttilällä,
|
|
|
445 |
Vahasella valkiata,
|
|
|
446 |
Näkisin vävyni silmät,
|
|
|
447 |
Sinisetkö vai punaset,
|
|
|
448 |
270 Vai on vaatevalkeuiset.
|
|
|
449 |
Ei siniset, ei punaset,
|
|
|
450 |
Eikä vaatevalkeuiset,
|
|
|
451 |
Meren vaahti valkeuiset,
|
|
|
452 |
Meren ruovonruskeuiset,
|
|
|
453 |
275 Meren kaislan kauneuiset.
|
|
|
454 |
Jo kumu kujasta kuulu,
|
|
|
455 |
Tomu toisesta talosta,
|
|
|
456 |
Hannalta reen ratsina,
|
|
|
457 |
Aisan kalke kaivotieltä. [180]
|
|
|
458 |
233. Pois pojat, ulos urohot j. n. e.
|
|
|
459 |
26572- Mustuttaa vävyni silmät
|
|
|
460 |
Sopipa siikanen sivulle,
|
|
|
461 |
Kanamarja kainaloihin.
|
|
|
462 |
Ohoh piika pikkarainen,
|
|
|
463 |
Raataja rahanalanen!
|
|
|
464 |
280 Tuo olutta tuoppisella,
|
|
|
465 |
Kanna kaksikorvasella,
|
|
|
466 |
Noille kutsuvierahille,
|
|
|
467 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
468 |
Anna tuopin totta tehä,
|
|
|
469 |
285 Viisivantehen vikoa,
|
|
|
470 |
Juosta olven orren päästä,
|
|
|
471 |
Siman haarojen sisästä,
|
|
|
472 |
Noille kutsuvierahille,
|
|
|
473 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
474 |
290 Jo on viikon juomat pantu,
|
|
|
475 |
Oluiksi ohrat saatu,
|
|
|
476 |
Noille kutsuvierahille,
|
|
|
477 |
Kutsuloille kunnioiksi".
|
|
|
478 |
Siitä Pohjolan emäntä
|
|
|
479 |
295 Syötti suin sulassa voissa,
|
|
|
480 |
Koprin kuorekukkoloissa,
|
|
|
481 |
Noita kutsuvierahia,
|
|
|
482 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
483 |
Syötti lohta luotaselta,
|
|
|
484 |
300 Luotaselta, luutoselta,
|
|
|
485 |
Sivulta sian lihoa.
|
|
|
486 |
Siitä noin vävylle virkki:
|
|
|
487 |
Mitä issut Ilman poika,
|
|
|
488 |
Veljes vanhin valvastelet?
|
|
|
489 |
305 Istutko ison hyvyyttä,
|
|
|
490 |
Tahi emon armautta,
|
|
|
491 |
Kantajasi kauneutta.
|
|
|
492 |
Et istu ison hyvyyttä,
|
|
|
493 |
Et emosi armautta,
|
|
| | 377—410. Merkitty muutettavaksi. 383—384. Muutettu: 384—383. |
|
|
495 |
3io Kantajasi kauneutta;
|
|
|
496 |
Istut impyen hyvyyttä,
|
|
|
497 |
Valvattisi valkeutta,
|
|
|
498 |
Kanamarjan kauneutta.
|
|
|
499 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
500 |
315 Vuotit viikon, vuota vielä,
|
|
|
501 |
Ei oo valmis valvattisi,
|
|
|
502 |
Valmis valvateltavasi,
|
|
|
503 |
Suorinut ikisopusi;
|
|
|
504 |
Puol' on päätä palmikoittu,
|
|
|
505 |
320 Puoli palmikoitsematta.
|
|
|
506 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
507 |
Vuotit viikon, vuota vielä,
|
|
|
508 |
Vast' on helmat hiemoteltu,
|
|
|
509 |
Puoli hiemoteltavana.
|
|
|
510 |
325 Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
511 |
Vuotit viikon, vuota vielä,
|
|
|
512 |
Vast' on jalka kengitetty,
|
|
|
513 |
Toinen kengitettävänä.
|
|
|
514 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
515 |
330 Vuotit viikon, vuota vielä,
|
|
|
516 |
Vast' on käsi kinnastettu,
|
|
|
517 |
Toinen kinnastettavana.
|
|
|
518 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
519 |
Jp on valmis valvattisi,
|
|
|
520 |
335 Valmis valvateltavasi,
|
|
|
521 |
Suorinut ikisopusi.
|
|
|
522 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
523 |
Ellos sä meiän kanoa
|
|
|
524 |
Vieö vehmahuhmareelle;
|
|
|
525 |
340 Tahi tampputaikinalle.
|
|
|
526 |
Vieös sä meiän kanoa
|
|
|
527 |
Paksun leivän paltehille,
|
|
|
528 |
Vehnäleivän leipojaksi,
|
|
|
529 |
391. [Kun vanki Venäjehellä. [185
|
|
|
530 |
Taikinan taputtajaksi,
|
|
|
531 |
345 Vilja viploin viiliäksi.
|
|
|
532 |
Sulho viljon veljyeni!
|
|
|
533 |
Ellos sa meiän kanoa
|
|
|
534 |
Nahkaruoskin naukuttoo,
|
|
|
535 |
Viisin vitsoin vinguttoo.
|
|
|
536 |
350 Neuvoos meiän kanoa,
|
|
|
537 |
Opastoos orpolasta,
|
|
|
538 |
Neuo neittä vuotehella,
|
|
|
539 |
Opeta oven takana,
|
|
|
540 |
Vuosikausi kummassaki;
|
|
|
541 |
355 Yksi vuosi suusanalla,
|
|
|
542 |
Toinen silmän iskemällä,
|
|
|
543 |
Kolmansi jalan polulla.
|
|
|
544 |
Kun ei sitte siitä huoli,
|
|
|
545 |
Ota ruoska ruovostosta,
|
|
|
546 |
360 Saraheinä kankahalta,
|
|
|
547 |
Vitsa villanen valitse;
|
|
|
548 |
Saran syrjällä syseä,
|
|
|
549 |
Vesiheinällä vetele,
|
|
|
550 |
Korahuta korttehella.
|
|
|
551 |
365 Jos ei tuostakaan totelle,
|
|
|
552 |
Ota vitsa viiakosta,
|
|
|
553 |
Koivu korpinotkelmasta,
|
|
|
554 |
Tuoppa turkin helman alla,
|
|
|
555 |
Jolla hauot hartioita,
|
|
|
556 |
370 Pehmität perälihoja.
|
|
|
557 |
Ellos silmiä sivellö,
|
|
|
558 |
Elä korvia koseta;
|
|
|
559 |
Tuostapa kyty kysyisi,
|
|
|
560 |
Tuosta appi arveleisi:
|
|
|
561 |
375 Onko tuo sven repimä,
|
|
|
562 |
Metsän karhun kaivelema?"
|
|
|
563 |
Mene nyt myöten myöty neiti,
|
|
|
564 |
Kanssa kaupattu kananen,
|
|
|
565 |
Kun olit rakas rahalle,
|
|
|
566 |
380 Käpäs kättä antamahan,
|
|
|
567 |
Kievas kihlan otantahan.
|
|
|
568 |
Etpä äiän nuori neiti
|
|
|
569 |
m Kahen puolisikatellut,
|
|
|
570 |
Yli pääsi ymmärrellyt,
|
|
|
571 |
385 Kun lait kautun kaupan;
|
|
|
572 |
Ikä kaikki itkeminen,
|
|
|
573 |
Vuosi voikerehtaminen.
|
|
|
574 |
Niin tytär emon koissa,
|
|
|
575 |
Kun kuningas linnassansa,,
|
|
|
576 |
390 Niin miniä mieholassa
|
|
|
577 |
Kun on vanki Venäjällä.
|
|
|
578 |
Ja mik' on suitamielen otti,
|
|
|
579 |
Kuka haikian hajotti,
|
|
|
580 |
Mokomalta mielevältä,
|
|
|
581 |
395 Kylän kaiken kaunihilta.
|
|
|
582 |
Kun läksit ison koista,
|
|
|
583 |
Entisen emosi luota,
|
|
|
584 |
Kantajasi kartanolta.
|
|
|
585 |
i Luulit yöksilähteväsi,
|
|
|
586 |
400 Päiväksi käkeäväsi;
|
|
|
587 |
Etpä yöksilähtenytkä,
|
|
|
588 |
Etkä päiväksi käennyt;
|
|
|
589 |
Jopa jouvut viikommaksi,
|
|
|
590 |
Polvemmaksi pois erisit,
|
|
|
591 |
405 läksi ison koista,
|
|
|
592 |
Elinajaksi emosi.
|
|
|
593 |
Askelt' on piha pitempi,
|
|
|
594 |
Kynnys hirttä korkiampi,
|
|
|
595 |
Silta lautoa leveempi,
|
|
|
596 |
4io Kerran toisen kertoessa".
|
|
|
597 |
Neito parka huokaeli,
|
|
|
598 |
Huokaeli, henkäeli,
|
|
|
599 |
Vesi silmihin vetihen,
|
|
|
600 |
Suru syämelle panihen,
|
|
|
601 |
4i5 Itse virkki, noin saneli:
|
|
|
602 |
Noinpa tiesin, noinpa luulin,
|
|
|
603 |
Arvelin ikäni kaiken,
|
|
|
604 |
Noinpa polonen pakisin:
|
|
|
605 |
Et sä neito ollekkana
|
|
|
606 |
420 Oman vanhemman varoissa,
|
|
|
607 |
Kantajasi kainaloissa ;
|
|
|
608 |
Äskenpä olisit neito,
|
|
|
609 |
Luot' emosi lähtiessä,
|
|
|
610 |
Mieholahan mennessäsi,
|
|
|
611 |
425 Jalka toinen kynnyksellä,
|
|
|
612 |
Toinen korjassa kosian;
|
|
|
613 |
Oisit päätäsi pitempi,
|
|
|
614 |
Korvallista korkiampi.
|
|
|
615 |
Jo nyt on lähtöni lähemmä,
|
|
|
616 |
«o Toivoni toeksi saanut,
|
|
|
617 |
Jalka toinen kynnyksellä,
|
|
|
618 |
Toinen korjassa kosian.
|
|
|
619 |
Emp' ilollalähtenekkää,
|
|
|
620 |
Enkä riemulla erinne,
|
|
|
621 |
435 Tästä kullasta koista,
|
|
|
622 |
län nuoren istumasta.
|
|
|
623 |
Lähen hoikka huolissani,
|
|
|
624 |
Ikävissäni eriän,
|
|
|
625 |
Sykysyisen yön sylihin,
|
|
|
626 |
440 Keväisen kierän päälle,
|
|
|
627 |
Jott' ei jälki jäällä tunnu,
|
|
|
628 |
Jalan isku iljankolla,
|
|
|
629 |
Hangella hamosen toimi;
|
|
|
630 |
Eikä äiti ääntä kuule,
|
|
|
631 |
445 Eikä iso itkuani.
|
|
|
632 |
Ja mitä liekkään mieli naisten,
|
|
|
633 |
Mieli muien morsianten?
|
|
|
634 |
Niin on mieli miekkosien,
|
|
|
635 |
Kun keväinen päivän nousu.
|
|
|
636 |
458 Minun on mieleni polosen,
|
|
|
637 |
Kun on myötävän hevosen,
|
|
|
638 |
Tahi tamman kaupittavan,
|
|
|
639 |
Tahi ostetun orihin.
|
|
|
640 |
Niin on mieleni polosen,
|
|
|
641 |
455 Kun syksynen yö pimiä,
|
|
|
642 |
Talvinen on päivä musta".
|
|
|
643 |
Niin sano emo tytölle,
|
|
|
644 |
Lausu vanha lapsellensa:
|
|
|
645 |
Elä o'o neiti milläkänä,
|
|
|
646 |
460 Emon tuoma tuollakana;
|
|
|
647 |
Sait miehen mitä paraimman,
|
|
|
648 |
Uroita uhkeimman.
|
|
|
649 |
Seppo syöpi selvän leivän,
|
|
|
650 |
Selvemmän sepon emäntä.
|
|
|
651 |
465 Sait miehen metsän käviän,
|
|
|
652 |
Uron korven kolkuttajan,
|
|
|
653 |
Ei sen koirat koissa maata,
|
|
|
654 |
Pennut pehkussa levätä.
|
|
|
655 |
Kolmatsi tänä keväänä
|
|
|
656 |
470 Nossut nuotiotulelta,
|
|
|
657 |
Havannut havusialta;
|
|
|
658 |
Kolmatsi tänä keväänä
|
|
|
659 |
Havu pään on harjaillut,.
|
|
|
660 |
Varpa vartalon sukaillut.
|
|
|
661 |
475 El' oo neiti milläkänä,
|
|
|
662 |
Emon tuoma tuollakana;
|
|
|
663 |
Ompa meiän sulhollamme
|
|
|
664 |
Sata sarven kantajata,
|
|
|
665 |
Tuhat tuojata utaren.
|
|
|
666 |
480 Ompa meiän sulhollamme
|
|
|
667 |
Purnonen joka purolla,
|
|
|
668 |
Aumanen joka aholla,
|
|
|
669 |
Lepikköisetleipämaana,
|
|
|
670 |
Vesakkoiset vehnämaina,
|
|
|
671 |
485 Kaikki rauniot rahana,
|
|
|
672 |
483. [Lepikköisetleipäma]i[na
|
|
|
673 |
Kivet pienet penninkinä,
|
|
|
674 |
Telat on täynnä tynnyriä,
|
|
|
675 |
Tynnyrit olutta täynnä.
|
|
|
676 |
Ja elä oo neiti milläkänä,
|
|
|
677 |
490 Emon tuoma tuollakana;
|
|
|
678 |
Ompa meiän sulhollamme
|
|
|
679 |
Pyyhyöt pyräjämässä,
|
|
|
680 |
Vempeleellävieremässä,
|
|
|
681 |
Kuusi kullaista käkeä,
|
|
|
682 |
495 Lekkumassa länkilöillä,
|
|
|
683 |
Rahkehella laulamassa.
|
|
|
684 |
Vielä neuon neitoani,
|
|
|
685 |
Orpolastani opastan:
|
|
|
686 |
Morsian sisarueni,
|
|
|
687 |
500 Kapolehti kantamani:
|
|
|
688 |
Kuulestamma kun sanelen,
|
|
|
689 |
Vaimo vanha lausuelen.
|
|
|
690 |
Tulet toisehen talohon,
|
|
|
691 |
Pereheseen vierahaseen,
|
|
|
692 |
505 Toisehen emän alahan;
|
|
|
693 |
Toisin toisessa talossa,
|
|
|
694 |
Toisessa emän alassa,
|
|
|
695 |
Muiten muissa vierahissa,
|
|
|
696 |
Ei niinkun emon koissa,
|
|
|
697 |
sio Oman vanhemman varassa.
|
|
|
698 |
Jos talo epätapanen,
|
|
|
699 |
Talo tapoja kysyypi;
|
|
|
700 |
Jos mies epäpätönen,
|
|
|
701 |
487 jälkeen sivun alareunassa:
|
|
|
702 |
Ompa kuusi kultavyötä,
|
|
|
703 |
Viisi villaista hametta.
|
|
|
704 |
488y2.Juoa jouten ollessasi,
|
|
|
705 |
Kielinmittaellaksesi. [190]
|
|
|
706 |
ÖIO7 2. Ellos sie sinä ikänä
|
|
|
707 |
Männö tavotta talohon.
|
|
| | Parannettu: Tavoton taloho männö, |
|
|
709 |
Mies on mieltä koitteleepi.
|
|
|
710 |
515 Kuule neiti kun sanelen,
|
|
|
711 |
Vaimo vanha lausuelen.
|
|
|
712 |
Jos ukko susi supussa,
|
|
|
713 |
Akka karhu karsinassa,
|
|
|
714 |
Sama armo antaminen,
|
|
|
715 |
520 Alemma kumartaminen,
|
|
|
716 |
Kun ennen emon koissa,
|
|
|
717 |
Vanhemmallesi omalle;
|
|
|
718 |
Kytypä kyinä kynnyksellä,
|
|
|
719 |
Nato nakloina ovella,
|
|
|
720 |
525 Sama arvo antaminen,
|
|
|
721 |
Alemma kumartaminen,
|
|
|
722 |
Kun ennen emon koissa,
|
|
|
723 |
Veljellesi vanhemmalle,
|
|
|
724 |
Sisarellesi omalle.
|
|
|
725 |
530 Kuule neiti kun sanelen,
|
|
|
726 |
Vaimo vanha lausuelen;
|
|
|
727 |
Nisät nuoret notkuttele,
|
|
|
728 |
Kaula pesty kaarruttele,
|
|
|
729 |
Niinkun tuores tuomen latva,
|
|
|
730 |
535 Vasta kasvava kataja.
|
|
|
731 |
Kuule vielä kun sanelen,
|
|
|
732 |
Vaimo vanha lausuelen;
|
|
|
733 |
Elä suihka sutsunatta,
|
|
|
734 |
Eläkä räämä rätsinättä,
|
|
|
735 |
540 Elä kengättä kehäjä.
|
|
|
736 |
Pese penkit illon, aamun,
|
|
|
737 |
Miehueton mieholahan.
|
|
|
738 |
Talo tapo[ja] kysyypi, [195]
|
|
|
739 |
Tapoja talo pahaki;
|
|
|
740 |
Mies onmieltäkoitteleepi,
|
|
|
741 |
Mies mieltä epäpätöki.
|
|
|
742 |
54072- Laai villaisethamuet
|
|
|
743 |
Yhen villan kylkyestä, [200]
|
|
|
744 |
Keitä otraiset oluet
|
|
|
745 |
Yhen otraisen jyvästä,
|
|
|
746 |
Pöyät keskipäivälläki,
|
|
|
747 |
Lattia joka pyhäksi.
|
|
|
748 |
Pia lusikat luvussa,
|
|
|
749 |
545 Astiasi arvelussa,
|
|
|
750 |
Jott' ei kasit kanneltaisi,
|
|
|
751 |
Linnut liiat peiteltäisi;
|
|
|
752 |
Pyhät on pihlajat pihalla,
|
|
|
753 |
Pyhät oksat pihlajassa,
|
|
|
754 |
550 Marjaiset sitäin pyhemmät".
|
|
|
755 |
Neito parka huokaeli,
|
|
|
756 |
Huokaeli, henkäeli,
|
|
|
757 |
Suru syämelle panihen,
|
|
|
758 |
Vesi silmihin vetihen,
|
|
|
759 |
555 Itse virkki, noin saneli:
|
|
|
760 |
Lähen nyt tästä kun lähenki,
|
|
|
761 |
Tästä kullasta koista,
|
|
|
762 |
Ison saamasta salista,
|
|
|
763 |
Aitin tanssitanterelta.
|
|
|
764 |
560 Kiitänpä iso sinua
|
|
|
765 |
Entisestäni elosta,
|
|
|
766 |
Muinosista murkkinoista,
|
|
|
767 |
Parahimmista paloista. i
|
|
|
768 |
Kolmenpuisen poltakselta.
|
|
|
769 |
Kuule vielä kun sanelen;
|
|
|
770 |
Ei joua talonen vaimo [205]
|
|
|
771 |
Aina tuolilla asua j. n. e.
|
|
|
772 |
Käyös kujat kuurull[asi],
|
|
|
773 |
Läävät länkämöisilläsi,
|
|
|
774 |
Sieltä toimetos tupahan,
|
|
|
775 |
Siell' on lapsi kätk[yessä], [210]
|
|
|
776 |
Pieni peitetten sisässä.
|
|
|
777 |
Etkä tieä huonon päivän,
|
|
|
778 |
Onko vilu taikka nälkä.
|
|
|
779 |
Eipä tieä lapsi rukka,
|
|
|
780 |
Ei saar kieletönsanoa, [215]
|
|
|
781 |
Ennen kun tulevi tuttu,
|
|
|
782 |
Elikk' äitin ääni saapi.
|
|
|
783 |
Lähe nyt myöten [myöty neiti].
|
|
|
784 |
Anna luoja, suo Jumala,
|
|
|
785 |
Kiitänpä emo sinua
|
|
|
786 |
565 Nuorra tuuvittamistasi,
|
|
|
787 |
Aina pään pesemistäsi,
|
|
|
788 |
Enemmin imettämistä,
|
|
|
789 |
Makeista maioistasi.
|
|
|
790 |
Kiitänpä koko perehen,
|
|
|
791 |
570 Kaikki kasvinkumppalini.
|
|
|
792 |
Jää nyt pirtti terveheksi,
|
|
|
793 |
Pirtti lautakattoinesi;
|
|
|
794 |
Hyvä on toiste tullakseni,
|
|
|
795 |
Kaunis kaaputellakseni.
|
|
|
796 |
575 Jää nyt sintsi terveheksi,
|
|
|
797 |
Sintsi lautasiltoinesi.
|
|
|
798 |
Jääppä piha terveheksi,
|
|
|
799 |
Piha pihlajaisinesi.
|
|
|
800 |
Kaikki jätän terveheksi,
|
|
|
801 |
580 Maat ja metsät marjoinensa,
|
|
|
802 |
Järvet saoin saarinensa".
|
|
|
803 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
804 |
Otti neion rekehensä,
|
|
|
805 |
Kopsahutti korjahansa,
|
|
|
806 |
585 Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
807 |
Oluessa tuopit olla [220]
|
|
|
808 |
Maljat maiossa mahia,
|
|
|
809 |
Viisin piikoja piteä,
|
|
|
810 |
Kuusin käskyn kuulioiftaj.
|
|
|
811 |
55772- En minään ennen ollut
|
|
|
812 |
Mustin muita neitosia, [225]
|
|
|
813 |
Kalpeampi veen kaloja;
|
|
|
814 |
Tulin muita mustemmaksi,
|
|
|
815 |
Kalpeammaksikaloja.
|
|
|
816 |
Jos oisi käeltä kieli.
|
|
|
817 |
Millämaksan maammon maion,
|
|
|
818 |
Millä isoni hyvyyen?
|
|
|
819 |
576. [Sintsi] tuohikattoinesi.
|
|
|
820 |
Kankahat kanarvinensa.
|
|
|
821 |
583. Koppi neien korjahansa
|
|
|
822 |
Jää nyt Pohjola hyvästi,
|
|
|
823 |
Kylä kylmä terveheksi,
|
|
|
824 |
Kaikki mäntyset mäjellä,
|
|
|
825 |
Katajatki kankahilla,
|
|
|
826 |
590 Kaikki maassa marjan varret,
|
|
|
827 |
Kuusen juuret, tervaskannot,
|
|
|
828 |
Pajun vesat veen sisässä".
|
|
|
829 |
Ajoa karitteleepi
|
|
|
830 |
Simosalmien sivutse,
|
|
|
831 |
595 Hietaharjun harteitse;
|
|
|
832 |
Käsi ohjassa orosen,
|
|
|
833 |
Toinen neitosen nisissä,
|
|
|
834 |
Jalka toinen jalaksella,
|
|
|
835 |
Toinen neion reitosilla.
|
|
|
836 |
600 Neiti parka huokasekse,
|
|
|
837 |
Huokasekse, henkäsekse:
|
|
|
838 |
Vilu on olla viltin alla,
|
|
|
839 |
Kolkko korjassa eleä;
|
|
|
840 |
Parempi jänön jälillä,
|
|
|
841 |
605 Kontion kivikolossa,
|
|
|
842 |
Kun tämän kosian reessä".
|
|
|
843 |
Sano seppo Ilmarinen:
|
|
|
844 |
Elä huoli neito parka,
|
|
|
845 |
Kun saat kosian kotihin,
|
|
|
846 |
6io Syöt sä liemettä lihoa,
|
|
|
847 |
Juot olutta kauhasetta".
|
|
|
848 |
593. [Ajoa] kahatteleepi. [235]
|
|
|
849 |
- Noita Pohjan kankahia,
|
|
|
850 |
Ammon raattuja ahoja.
|
|
|
851 |
- Käkyet kukahteleepi
|
|
|
852 |
Korjankirjavan kokilta,
|
|
|
853 |
Oravaiset juokseuteli [240]
|
|
|
854 |
Aisoilla vaahterisilla,
|
|
|
855 |
Tetryet kukerteleepi
|
|
|
856 |
Päällä luokinkynnäppäisen.
|
|
|
857 |
596. [Kasi] on kirjokintahissa.
|
|
|
858 |
598. [Jalka] on saksan saappuessa.
|
|
|
859 |
Ei virkku vitsatta juokse,
|
|
|
860 |
Helmin lyömättä hevonen;
|
|
|
861 |
Laski virkkua vitsalla,
|
|
|
862 |
615 Helähytti helmisvyöllä,
|
|
|
863 |
Nahkasiimalla sivautti.
|
|
|
864 |
Virkku juoksi, matka joutu,
|
|
|
865 |
Reki vieri, tie lyheni,
|
|
|
866 |
Jalas koivunen kalisi.
|
|
|
867 |
620 Pääty Ilmolan pihalle.
|
|
|
868 |
Siell' on äiti Ilmarisen,
|
|
|
869 |
Itse noin sanoiksi virkki:
|
|
|
870 |
Kylä vuotti uutta kuuta,
|
|
|
871 |
Miero nuorta morsianta,
|
|
|
872 |
625 Telat tervaista venettä,
|
|
|
873 |
Minä vuotin poikoani,
|
|
|
874 |
Poikoani, miniöäni.
|
|
|
875 |
Sulhoseni, poikoseni!
|
|
|
876 |
Kävitkö tiesi tervehenä,
|
|
|
877 |
630 Matkasi imantehena,
|
|
|
878 |
Itketitkö linnan immet,
|
|
|
879 |
Nauratitko linnan naisen,
|
|
|
880 |
Levititkö niien lemmen,
|
|
|
881 |
Sorritko sotiveräjän?
|
|
|
882 |
635 Jo tuon nään kyselemättä,
|
|
|
883 |
Arvelen sanelematta.
|
|
|
884 |
599. [Toinen] reisien välissä.
|
|
|
885 |
«Mi on tästä poikki juossut?"
|
|
|
886 |
nJänö [on tästä poikkijuossut]".
|
|
|
887 |
619. [Jalas] patvinenpatsasi,
|
|
|
888 |
Aisa koivunen kolahti, [250]
|
|
|
889 |
Kapia tuominenkalahti.
|
|
|
890 |
Jo kumu kujasta kuulu,
|
|
|
891 |
Tomu toisesta talosta j. n
|
|
|
892 |
Ken tämän toen valehti,
|
|
|
893 |
Sulhon tyhjin tulleheksi,
|
|
|
894 |
Ratsun jouten juosseheksi?
|
|
|
895 |
««o Eipä sulho tyhjin tullut,
|
|
|
896 |
Eikä ratsu jouten juossut;
|
|
|
897 |
On mitä oron veteä,
|
|
|
898 |
Liinaharjan liikutella.
|
|
|
899 |
Nouse nyt korjasta koria,
|
|
|
900 |
«45 Hyvä lahja laitiosta.
|
|
|
901 |
Nouse ilman nostamatta,
|
|
|
902 |
Ylene ylenemättä;
|
|
|
903 |
Jos on nuori nostajasi,
|
|
|
904 |
Ylpiä ylentäjäsi.
|
|
|
905 |
«So Pole jalka jalaksilla,
|
|
|
906 |
Toinen poikkipuolisella ;
|
|
|
907 |
Astu hanhen askelilla,
|
|
|
908 |
Taputa tavin jaloilla,
|
|
|
909 |
Noilla pestyillä pihoilla,
|
|
|
910 |
«55 Kartanoilla kaunihilla,
|
|
|
911 |
Apin saamilla pihoilla,
|
|
|
912 |
Anopin asettamilla,
|
|
|
913 |
Kyyn kyllä polkemilla,
|
|
|
914 |
Naon aina astumilla.
|
|
|
915 |
660 Astu sintsiä sileetä,
|
|
|
916 |
Sorsanluista sotkuttele;
|
|
|
917 |
Jo täällä tänä kesänä,
|
|
|
918 |
Tänä suurena suvena,
|
|
|
919 |
Kynnys kyllä kääntelihin,
|
|
|
920 |
665 Ovet aina aukesivat,
|
|
|
921 |
Sormuskättä sulkemahan,
|
|
|
922 |
Hienohelman hersajohon.
|
|
|
923 |
Jo täällä tänä kesänä,
|
|
|
924 |
Tänä suurena suvena,
|
|
|
925 |
«70 Silta soitti sorsanluinen,
|
|
|
926 |
Laki kultanen kulisi,
|
|
|
927 |
Saavaksi tukun tupahan,
|
|
|
928 |
Tulevaksi tukkulaisen,
|
|
|
929 |
Aimollisen astuvaksi.
|
|
|
930 |
675 Terve nyt piha täysinesi,
|
|
|
931 |
Piha vierahaisinesi,
|
|
|
932 |
Ulkonen urohinesi!
|
|
|
933 |
Terve sintsi täysinesi,
|
|
|
934 |
Sintsi vierahaisinesi!
|
|
|
935 |
680 Terve tupa täysinesi,
|
|
|
936 |
Tupa vierahaisinesi,
|
|
|
937 |
Lautakatto kansoinesi!
|
|
|
938 |
Terve kuu, terve kuningas,
|
|
|
939 |
Terve kaikki naimakansa!
|
|
|
940 |
685 Eipä täss' oo ennen ollut,
|
|
|
941 |
Eikä varsin vasta liene,
|
|
|
942 |
Tämän joukon juoleutta,
|
|
|
943 |
Naimakansan kauneutta.
|
|
|
944 |
Sulhoseni, poikoseni!
|
|
|
945 |
690 Osotteles ostettusi,
|
|
|
946 |
Saoin markoin maksettusi,
|
|
|
947 |
Tuhansin lunastettusi.
|
|
|
948 |
Toitko sen, jonkas käkesit?
|
|
|
949 |
Käkesit käkösen tuoa,
|
|
|
950 |
695 Maalta valkian valita,
|
|
|
951 |
Kuletella kukkulaisen.
|
|
|
952 |
Jo tuon nään kyselemättä,
|
|
|
953 |
Arvelen sanelematta,
|
|
|
954 |
Toit käkösen tullessasi,
|
|
|
955 |
700 Maalta valkian valitsit,
|
|
|
956 |
Kulettelit kukkulaisen.
|
|
|
957 |
Hyvä mutso, kaunis mutso,
|
|
|
958 |
Mutso valkian verevä!
|
|
|
959 |
Hyvinpä koissa kuuluit,
|
|
|
960 |
705 Tyttönä ison tykönä,
|
|
|
961 |
Neitona emosi luona;
|
|
|
962 |
Hyvin kuulu kuunikänä,
|
|
|
963 |
Miniänä mieholassa,
|
|
|
964 |
Naisena anopin luona.
|
|
|
| |
|