| | Ettei onnesa olla röykkiä ja suuri päältään , ei ole wähempi hywä awu , kuin sekään , että wastoinkäymisesä olla miehullinen ja kärsiwällinen , sen todistaa tämä seuraawainen Satu : Yxi mies oli melkein warallinen ja äweriäs , yhen ison ajan , niin että kaikki ison ajan näkyi ikänänsä kuin kaswawan hänen käsisään , mutta jongun ajan perästi käänty onnen tuuli wastaisexi , niin ettei mitään tahtonut menestyä , Mies köyhty , ystäwät hyljäisit hänen , ja kaikki muuttu hänelle murhellisexi hän meni siis kerran murhettansa pois ajamaan , ja itsiänsä huwittelemaan yhteen metsään , josa yxi joki juoxi , istui sen rannalle eli törmälle , ja huokaillen päiwitteli itsiään mutta paraikaa kuin hän istu siinä , ylösnousi myrsky ja wäkewä tuuli , taiwas käwi pilween , koko mailma mustui , ja erinommattain hänen päänsä päällä , juuri siinä kuin hän istui , näkyi ilmasa rippuwan , yxi paxu , suuri , pimiä pilwi josta hän niin peljästyi , että hän epäilyxisään nakkauis jokeen ja hukutti itsensä . Mutta mikä se oli joka pilwesä hääly ja rippui ? se oli yxi suuri Arkku , täynnäns kultaa ja hopiata joka wähän ajan perästä putois juuri liki sitä paikkaa jossa Mies istui , jonga hän olis saanut , ja oli hänelle aiwottu , joss hän olis ollut miehullinen , ja wähä odottanut . Oppi . Murheesa ja wastoin-käymisesä ei pidä ihmisen waiwata itsiänsä omilla turhilla ja rasittawaisilla ajatuxilla waan toiwoman parempata ja odottaman awun hetkeä -Si nunc male , non semper sic erit Suomalainen Sananlasku sanoo : |
|