|
|
1 |
Voi kuinka murhe kaivaa sydäntäni
|
|
|
|
2 |
Oli mull' mailmas ennen ystävä
|
|
|
|
3 |
Koko mailmas jo mun mielestäni
|
|
|
|
4 |
Ei ole enää semmoist' yhtäkään
|
|
|
|
5 |
|
|
|
|
6 |
Kuin linnun yöllä visertävän kuulen
|
|
|
|
7 |
Ja kaipailevan kumppaniansa
|
|
|
|
8 |
Niin mä sydämeni sanoovani luulen
|
|
|
|
9 |
Ei sull' ystävät' olekkaan enää
|
|
|
|
10 |
|
|
|
|
11 |
Huusin kultani että mettä kaikaa
|
|
|
|
12 |
Se vastas ei sun kultas kuulukkaan
|
|
|
|
13 |
Niin turhan, turhan sinä häntä kaipaat
|
|
|
|
14 |
Ei se tule, älä luule vaan
|
|
|
|
15 |
|
|
|
|
16 |
Kuin nuoret rakkaudest' antaa suuta
|
|
|
|
17 |
Niin ei sitä tarvitse salata
|
|
|
|
18 |
Vaan mun sydämeni suruisesti huutaa
|
|
|
|
19 |
Kun ei saa kultansa halata
|
|
|
|
20 |
|
|
|
|
21 |
Kuin sydän puserrettu pojan sylis
|
|
|
|
22 |
Ja flikka lempeest' nauraa, hänellen
|
|
|
|
23 |
Niin kyynelet mä kasvoiltani pyhin
|
|
|
|
24 |
Ja aina aina yksin kävelen
|
|
|
|
25 |
|
|
|
|
26 |
Kuin kävelen suruissani järven rannall
|
|
|
|
27 |
Ja kaipailen mun ystävääni siellä
|
|
|
|
28 |
Ne laineet, jotka kierekselee sannall
|
|
|
|
29 |
Ne sano ei ole ystäväsi täällä
|
|
|
|
30 |
Kuin tuulen käsis puiden latvat huiskaa
|
|
|
|
31 |
Ja mettä pitää suurta kohinaa
|
|
|
|
32 |
Niin mun sydämesäni se kuiskaa
|
|
|
|
33 |
Voi ei mull ystävätä olekkaan
|
|
|
|
34 |
|
|
|
|
35 |
Mutta tuolla tuolla toisell puolell haudan
|
|
|
|
36 |
Siellä muiden engelitten seurassa
|
|
|
|
37 |
Sieltä vasta kultaiseni löydän
|
|
|
|
38 |
Jost' ei meit' enää kukaan eroita
|
|
|
|
39 |
|
|
|
|
40 |
Kuin minä olin kerran kovin siukka
|
|
|
|
41 |
Ja kaikki sano kyllä se kuoleepi
|
|
|
|
42 |
Mutta se ihanainen kaunis flikka
|
|
|
|
43 |
Se herätti mun ylös kuolluist
|
|
|
|
44 |
|
|
|
|
45 |
Kyllä tiedän missä flikat liikkuu
|
|
|
|
46 |
Sekä yöllä että päivällä
|
|
|
|
47 |
Tiedän kanssa mikä palkki kiikkuu
|
|
|
|
48 |
En astu sen pahan palkin pääll
|
|
|
| |
|