|
|
1 |
1.
|
|
|
|
2 |
Kerran minä maatessain unta näin,
|
|
|
|
3 |
että varpunen rykäsi oltta munan kuorest'
|
|
|
|
4 |
häll' kuoru (kuurna)
|
|
|
|
5 |
Ja tuohta hän ruukasi polttaa.
|
|
|
|
6 |
Ja kosk' hän oluens valmiiks sai
|
|
|
|
7 |
Hän itsens sillon humalaan joi
|
|
|
|
8 |
Ja pani sitt räystään all' maata
|
|
|
|
9 |
|
|
|
|
10 |
2.
|
|
|
|
11 |
Sitt kuin hän räystään all' makasi
|
|
|
|
12 |
Langeis hän synkiään uneen
|
|
|
|
13 |
Katti hänt' sieltä kohtasi
|
|
|
|
14 |
Ja otti hänen kovasti kiini
|
|
|
|
15 |
Hän häntä niin repei ja raateli
|
|
|
|
16 |
Ett varpunen unestansa havatti
|
|
|
|
17 |
Sill' kuolema ahdisti häntä
|
|
|
|
18 |
|
|
|
|
19 |
3.
|
|
|
|
20 |
Katti nyt käpäläns ylös nost
|
|
|
|
21 |
Sill' varpunen rukoili häntä
|
|
|
|
22 |
Kuule mitä minä sanon nyt sull'
|
|
|
|
23 |
Jos vielä vähä elää saisin
|
|
|
|
24 |
Mutt' nyt sinun pitää kuoleman näin
|
|
|
|
25 |
Sill' ei sinun suinkan hyvin käy
|
|
|
|
26 |
Muist' ett' mä sen sanonut olen
|
|
|
|
27 |
|
|
|
|
28 |
4.
|
|
|
|
29 |
Katti toisen käpäläns ylös nost
|
|
|
|
30 |
Jos varpunen pääsi tuuleen
|
|
|
|
31 |
Kerran minä olven rykänyt olen
|
|
|
|
32 |
Sen sanon minä kaikkein kuullen
|
|
|
|
33 |
Vaan kosk' ei se paremmin luonistanut
|
|
|
|
34 |
Ett henkiä minulta raadellaan
|
|
|
|
35 |
Niin jääköön se minulta tuuleen
|
|
|
|
36 |
|
|
|
|
37 |
5.
|
|
|
|
38 |
Katti män' korkian vuoren pääll
|
|
|
|
39 |
Ja pudotti itsens sielt' alas
|
|
|
|
40 |
Sen kaltaisella pauhinall
|
|
|
|
41 |
Pa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pauhinall
|
|
|
|
42 |
Pa-pa-pappppp pauhinall
|
|
|
|
43 |
Paa-pa-pa--- pauhinall
|
|
|
|
44 |
Lopetan minä elämän tämän
|
|
|
|
45 |
Loppu
|
|
|
| |
|