| |
MAAILMAN ALKU MUNASTA
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
l, 137. Lappalainen kyyttöselkä
|
|
|
|
4 |
P[iti] v[iikoista] v[ihoa] [?Alkuperäisessä ei ole ko. riviä.]
|
|
|
|
5 |
140. Päälle vanhan Väinämöisen.
|
|
|
|
6 |
187. Keksi mustasen mereltä
|
|
|
|
7 |
Sinervöisen lainehilta.
|
|
|
|
8 |
[2 säettä]
|
|
|
|
9 |
217. Ampu kerran nuolellasa
|
|
|
|
10 |
till 226. Niin meni kovin alatschi,
|
|
|
|
11 |
Ampu toisen nuolellasa
|
|
|
|
12 |
Niin meni kovin ylitsche.
|
|
|
|
13 |
Koki kerran kolmannengin
|
|
|
|
14 |
Siitä viimen käypi kohten
|
|
|
|
15 |
Sapsohon etc.
|
|
|
|
16 |
234-235. Sormin sortu vetehen
|
|
|
|
17 |
Käsin käänty lainehisen.
|
|
|
|
18 |
298. Siellä kulki kuusi vuotta
|
|
|
|
19 |
Siuru 7 keseä.
|
|
|
|
20 |
Kussa maat on maata vassa
|
|
|
|
21 |
Siihi siunasi apajat
|
|
|
|
22 |
Kalahauat kaivatteli,
|
|
|
|
23 |
Kuhu seisattu merelle
|
|
|
|
24 |
Siihe luoti luotoloja
|
|
|
|
25 |
Karip. kasv.
|
|
|
|
26 |
Niihin laivat l.
|
|
|
|
27 |
p.m.k.
|
|
|
|
28 |
270. Hanhonen ilman lintunen
|
|
|
|
29 |
Lentää lekutteloo
|
|
|
|
30 |
Etschii pesän sioo.
|
|
|
|
31 |
Siitä vanha Väin.
|
|
|
|
32 |
Lykkäs polvesa merestä
|
|
|
|
33 |
Vihannaksi mättähäksi
|
|
|
|
34 |
Kulos. turp.
|
|
|
|
35 |
Hanhonen ilman lintu
|
|
|
|
36 |
Hieroo pesän sioo
|
|
|
|
37 |
Hiero heinästä pesää
|
|
|
|
38 |
Kunervoista kutkutteli
|
|
|
|
39 |
Päähän polven Väinämöisen.
|
|
|
|
40 |
Munisi munosta kuusi
|
|
|
|
41 |
Seitsemännen rautamunan
|
|
|
|
42 |
Hanhonen ilman lintu
|
|
|
|
43 |
Hi[eve]löövi hauteloovi
|
|
|
|
44 |
Päässä polven Väinämöisen.
|
|
|
|
45 |
Siitä tunsi Väinämöinen
|
|
|
|
46 |
Tunsi polvensa palavan
|
|
|
|
47 |
Jäsenesä lämpiävän.
|
|
|
|
48 |
Liikahutti polviasa
|
|
|
|
49 |
Munat vierövät veteh
|
|
|
|
50 |
Karsk. m. karih.
|
|
|
|
51 |
Sanoi vanha Väin.
|
|
|
|
52 |
Mi munassa alanen puoli
|
|
|
|
53 |
Se on alaiseksi maan emäksi
|
|
|
|
54 |
Mi munassa on ylinen puoli
|
|
|
|
55 |
Yliseksi taivoseksi.
|
|
|
|
56 |
Mi on munassa luun muruja 66 ff.
|
|
|
|
57 |
Ne tähiksi taivoselle.
|
|
|
|
58 |
Mi munassa on ruskiesta
|
|
|
|
59 |
Se päiväksi paistamah.
|
|
|
|
60 |
Mi munassa valkiesta
|
|
|
|
61 |
Se kuuksi kumottamah
|
|
|
|
62 |
Yliseksi taivoselle.
|
|
|
|
63 |
11, 1-19. Siitä kulki Väin.
|
|
|
|
64 |
Kulki kuusissa hakona
|
|
|
|
65 |
Petäjässä päänä pölkyn 91 ff.
|
|
|
|
66 |
10 ff. Itsche nuin sanoksi virkko
|
|
|
|
67 |
Haittan on hako vesillä
|
|
|
|
68 |
Köyhät eellä rikkahalla
|
|
|
|
69 |
Jo tunsi tuhon tulevan
|
|
|
|
70 |
Vuotena kaheksantena
|
|
|
|
71 |
Jo jouun poloinen poika
|
|
|
|
72 |
Jouun puulle pyörivälle
|
|
|
|
73 |
Varvalle vapisevalle
|
|
|
|
74 |
Tuos tytti venonen tänne
|
|
|
|
75 |
Poikki pohjolan joesta
|
|
|
|
76 |
Manalan alantehesta.
|
|
|
|
77 |
Port' oli Pohjolän emäntä
|
|
|
|
78 |
Pyyhki pikku pirttisesä,
|
|
|
|
79 |
Vaski lattian lakasi
|
|
|
|
80 |
Vei rikkasa pihalle
|
|
|
|
81 |
Pellolle peri[m]äiselle.
|
|
|
|
82 |
Takaiselle tanhualle.
|
|
|
|
83 |
Seiso itsche kuulemahan.
|
|
|
|
84 |
Kuuluu mereltä itku.
|
|
|
|
85 |
Ei ol' itku lapsen itku
|
|
|
|
86 |
Eikä itku naisen itku
|
|
|
|
87 |
------
|
|
|
|
88 |
Se on itku partasuun urohon.
|
|
|
|
89 |
Siitä portto Pohjolan emäntä
|
|
|
|
90 |
Itse löihi soutamahan
|
|
|
|
91 |
Luokse vanhan Väin. -sen.
|
|
|
|
92 |
Sekä mäni, jotta joutu.
|
|
|
|
93 |
Sano tuonne saatuhuso
|
|
|
|
94 |
(sinua)
|
|
|
|
95 |
Oi silma ukko utra
|
|
|
|
96 |
Jo kuin jouvut polonen poika
|
|
|
|
97 |
Jouvut maille vierahille
|
|
|
|
98 |
Paikoille papittomille.
|
|
|
|
99 |
Muille ristimättömille
|
|
|
|
100 |
Siitä saatto purtehesa
|
|
|
|
101 |
Sat' oli haavaa sivulla
|
|
|
|
102 |
Tuhat tuulen pieksemätä.
|
|
|
|
103 |
Syötti miehen syölähäksi
|
|
|
|
104 |
Issutti venon peräh.
|
|
|
|
105 |
Siitä saatto Pohjaseh
|
|
|
|
106 |
Sano tuonne saatuosa
|
|
|
|
107 |
Oho vanha Väin. -nen
|
|
|
|
108 |
Saatatko sampoa takuo
|
|
|
|
109 |
Kirjokantta kirjotella
|
|
|
|
110 |
Kahesta karitschan luusta
|
|
|
|
111 |
Kolmesta jyvästä osran
|
|
|
|
112 |
Vielä puolesta sitäki.
|
|
|
|
113 |
Sanoi vanha Väin-nen:
|
|
|
|
114 |
En saata sampoa takoo
|
|
|
|
115 |
Kirjakantta kirjotella.
|
|
|
|
116 |
Olis seppä omilla mailla
|
|
|
|
117 |
Ei olis seppää selvempää
|
|
|
|
118 |
Takojaa tarkempaa,
|
|
|
|
119 |
Kuin on seppo Ilmarinen.
|
|
|
|
120 |
Se on taivoista takonut
|
|
|
|
121 |
Kantta ilman kalkutellut.
|
|
|
|
122 |
Ei tunnu vasaran jälki
|
|
|
|
123 |
Eikä pihtien pitimet.
|
|
|
|
124 |
Siitä porttoli Pohjolan emäntä
|
|
|
|
125 |
- saatto Väinämöisen
|
|
|
|
126 |
Entisen emonsa luoksi
|
|
|
|
127 |
Oman vanhemman varah.
|
|
|
|
128 |
–
|
|
|
|
129 |
Siitä laulo Väin-nen
|
|
|
|
130 |
Päästyo omille maille
|
|
|
|
131 |
Laulo kuusen kulta latvan
|
|
|
|
132 |
Laulo Nään kulta rinnan
|
|
|
|
133 |
Kuuseh kultalatvah.
|
|
|
|
134 |
Sanoi tuonne saatuosa
|
|
|
|
135 |
Sepolle Ilmariselle:
|
|
|
|
136 |
Oho Seppo Ilmarinen!
|
|
|
|
137 |
Kuin on Neiti Pohjolassa
|
|
|
|
138 |
Impy kylmässä kylässä
|
|
|
|
139 |
Maan kuulu, veen vaalivo
|
|
|
|
140 |
Kiitti puoli pohjan maata.
|
|
|
|
141 |
Lihan läpi luu näkyy
|
|
|
|
142 |
Luun - yin - .
|
|
|
|
143 |
Sano seppo Ilmorinen:
|
|
|
|
144 |
Oho vanha Väin-nen!
|
|
|
|
145 |
Jopa sie miun lupasit
|
|
|
|
146 |
Oman pääsi päästimeksi
|
|
|
|
147 |
Itschesi lunastimeksi.
|
|
|
|
148 |
Sanoi siitä Väin-nen:
|
|
|
|
149 |
Oho seppo Ilmarinen!
|
|
|
|
150 |
Kuin on kuusi kultalatva
|
|
|
|
151 |
- - näätä - -rinta
|
|
|
|
152 |
Kuusessa kultalatvassa
|
|
|
|
153 |
Läkkä Näätää katschomah!
|
|
|
|
154 |
Siit' on seppo Ilmorinen
|
|
|
|
155 |
Läksi näätää katschomah.
|
|
|
|
156 |
Sanoi vanha Väin-nen:
|
|
|
|
157 |
Oho Seppo Ilmarinen!
|
|
|
|
158 |
Lähes näätän nousentah
|
|
|
|
159 |
Oravoa ottamah
|
|
|
|
160 |
Kuusesta kultalatvasta!
|
|
|
|
161 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
|
162 |
Läksi näätän nousentah
|
|
|
|
163 |
Oravoa ottamah
|
|
|
|
164 |
Kuusesta kultalatvasta.
|
|
|
|
165 |
Sanoi siitä Väin-nen:
|
|
|
|
166 |
Otas tuuli purtehesi
|
|
|
|
167 |
Ahava venosehesi
|
|
|
|
168 |
Nouses tuuli tuppurih
|
|
|
|
169 |
Ilma raivohon rakennuk!
|
|
|
|
170 |
Nousi tuuli tuppurih
|
|
|
|
171 |
Ilma raivohon rakentu.
|
|
|
|
172 |
Siitä saatto Pohjoseh.
|
|
|
|
173 |
Sekä mäni, jotta joutu
|
|
|
|
174 |
Luokse Pohjolan emännän.
|
|
|
|
175 |
Sanoi - emäntä:
|
|
|
|
176 |
Oletkos seppo Ilmarinen?
|
|
|
|
177 |
Olen seppo Ilmarinen.
|
|
|
|
178 |
Ei ole seppoa selvempää
|
|
|
|
179 |
Takojaa tarkempaa.
|
|
|
|
180 |
Saatatkos sampoa takuo
|
|
|
|
181 |
Kirjokantta kirjotella?
|
|
|
|
182 |
Saatan sampoa t.
|
|
|
|
183 |
K. kirjotella.
|
|
|
|
184 |
Kahesta karitschan luusta
|
|
|
|
185 |
$ såsom förut till sitäki.
|
|
|
|
186 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
|
187 |
Paivät sampoa takoo
|
|
|
|
188 |
Kirjakantta kirjottaa
|
|
|
|
189 |
Yöt neittä lepyttelöö.
|
|
|
|
190 |
Sai jo sammon valmehekse
|
|
|
|
191 |
Kirjokannan kirjatuksi.
|
|
|
|
192 |
Siitä Pohjolan emäntä
|
|
|
|
193 |
Saatteli omille maille
|
|
|
|
194 |
Tuonon seppo Ilmorisen,
|
|
|
|
195 |
Sano tuone saatuonsa:
|
|
|
|
196 |
Oho vanha Väin-nen!
|
|
|
|
197 |
Kuin on sampo pohjosessa
|
|
|
|
198 |
Kirjokansi kirjoeltu,
|
|
|
|
199 |
Siin' on kyntö, siinä kylvö XXIII.
|
|
|
|
200 |
Siinä vilja kaikenlainen.
|
|
|
|
201 |
Läkkä sammon nouantah
|
|
|
|
202 |
Kirjakannan kannantah
|
|
|
|
203 |
Pimiestä pohjosesta!
|
|
|
|
204 |
Sanoi siitä Väinämöinen
|
|
|
|
205 |
Läksi sammon nouantah
|
|
|
|
206 |
Kirjakannan kannantah.
|
|
|
|
207 |
Sekä mäni, jotta joutu,
|
|
|
|
208 |
Niemi matkalla tuloo.
|
|
|
|
209 |
Ves oli liito laito poika.
|
|
|
|
210 |
Se on niemestä sanoo:
|
|
|
|
211 |
Oho vanha Väin. -nen!
|
|
|
|
212 |
Otas milma matkahasi
|
|
|
|
213 |
Olen miekin miessä siellä,
|
|
|
|
214 |
Urohona kolmantena.
|
|
|
|
215 |
Kuin saat sammon nossantah
|
|
|
|
216 |
Sata sarven kannantah.
|
|
|
|
217 |
Siit' on vanha Väin-nen,
|
|
|
|
218 |
Siitä otti purtehesa.
|
|
|
|
219 |
Sekä mäni, jotta joutu
|
|
|
|
220 |
Pimiehen pohjoseh.
|
|
|
|
221 |
Nukutti pakanan kansan
|
|
|
|
222 |
Pahan vallan raukaeli.
|
|
|
|
223 |
Tuonn oli sampo salvattuna
|
|
|
|
224 |
Yheksän lukun taakse
|
|
|
|
225 |
Lukut voilla luikutteli
|
|
|
|
226 |
Liuutti sian lihalla.
|
|
|
|
227 |
Tuonn on juuret juuruteltu
|
|
|
|
228 |
Yheksän sylen syvyyh.
|
|
|
|
229 |
Eipä sampo liikukkana
|
|
|
|
230 |
Sata sarvi kallukkana.
|
|
|
|
231 |
Vesi liito laito poika
|
|
|
|
232 |
Härän suustasa sukesi,
|
|
|
|
233 |
Sillä kynti sammon juuret
|
|
|
|
234 |
Sai jo sammon liikkehelle
|
|
|
|
235 |
Sata sarven kallumah.
|
|
|
|
236 |
Siitä vanha Väin-nen
|
|
|
|
237 |
Kanto sammon purtehesa
|
|
|
|
238 |
Saatteli venesesä,
|
|
|
|
239 |
Laski päivän suovesiä.
|
|
|
|
240 |
Muurahainen musta lintu
|
|
|
|
241 |
Kaksijatkonen kaleva
|
|
|
|
242 |
Se kusi kuren jalolla
|
|
|
|
243 |
Kurki laski kumman äänen
|
|
|
|
244 |
Parkasi pahan sävelen.
|
|
|
|
245 |
Siitä Pohjola havatschi
|
|
|
|
246 |
Toivo Lempo lehmäkseh
|
|
|
|
247 |
Piru pitkä hännakseh.
|
|
|
|
248 |
Siitä Pohjolan emäntä.
|
|
|
|
249 |
Samp' oli viety pohjosesta
|
|
|
|
250 |
Otettu omin lupisin.
|
|
|
|
251 |
Siitä Pohjolan emäntä.
|
|
|
|
252 |
Pani sata miestä soutamah
|
|
|
|
253 |
Tuhat airon pyyrömille
|
|
|
|
254 |
Vatschan vanoot siiviksesi
|
|
|
|
255 |
Kynsiksesä viisi viikatehta.
|
|
|
|
256 |
Siitä läksi soutamah.
|
|
|
|
257 |
Sanoi seppo Ilmarinen
|
|
|
|
258 |
Vanhalle Väinämöisell:
|
|
|
|
259 |
Miks et laula Väinämöinen
|
|
|
|
260 |
hyrehi hyvä sukuinen?
|
|
|
|
261 |
Hyvän sammon saatuasi
|
|
|
|
262 |
Sanoi vanha Väin. -nen:
|
|
|
|
263 |
Aikanen on ilon teoksi
|
|
|
|
264 |
Varahainen laulannaksi.
|
|
|
|
265 |
Oho seppä Ilmarinen!
|
|
|
|
266 |
Nouse purjeh puun nenäh
|
|
|
|
267 |
Vaate Varpahan napaak [?]
|
|
|
|
268 |
Katscho itä, katscho länsi
|
|
|
|
269 |
- pitin pohjon ranta.
|
|
|
|
270 |
Siitä seppo Ilmarinen,
|
|
|
|
271 |
Nousi purjeh puun nenih
|
|
|
|
272 |
v.v.v.
|
|
|
|
273 |
Katschoi ijän, k.l.
|
|
|
|
274 |
- p.p.r.
|
|
|
|
275 |
Havukkoi on haavat täyet
|
|
|
|
276 |
Korvet korjakokkoloi.
|
|
|
|
277 |
Jo tunnen valehtelian.
|
|
|
|
278 |
Katscho itä, katscho länsi
|
|
|
|
279 |
- p.p. ranta!
|
|
|
|
280 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
|
281 |
Katschoi i.k.l.
|
|
|
|
282 |
- p.p.r.
|
|
|
|
283 |
Jo tuloo pursi pohjon
|
|
|
|
284 |
Satahanka hakkoaapi
|
|
|
|
285 |
Sat' on miestä soutamassa
|
|
|
|
286 |
Tuhat airon pyyrymillä.
|
|
|
|
287 |
Sano vanha Väin-nen:
|
|
|
|
288 |
Keksin kummoo vähäsen
|
|
|
|
289 |
Luon luotosen mereh
|
|
|
|
290 |
Karhipeään kasvattelen.
|
|
|
|
291 |
Siitä vanha Väin. -nen
|
|
|
|
292 |
Otti piitä pikkaraisen
|
|
|
|
293 |
Taklaa taki vähäsen
|
|
|
|
294 |
Luopi luotosen mereh
|
|
|
|
295 |
Yli olkasa vasemen.
|
|
|
|
296 |
Siihi puuttu Pohjan pursi
|
|
|
|
297 |
Satahanka halkieli.
|
|
|
|
298 |
Porttoli Pohjolan emäntä
|
|
|
|
299 |
Nousi leivon lentimillä
|
|
|
|
300 |
Sirkun siivillä yleni.
|
|
|
|
301 |
Lenti purjeh puun nenäh
|
|
|
|
302 |
Vaate varpoh rapasi.
|
|
|
|
303 |
Siitä vanha Väin-nen
|
|
|
|
304 |
Nossalti melan merestä
|
|
|
|
305 |
Lassun tammen lainehesta,
|
|
|
|
306 |
Sillä kynsiä sivalti,
|
|
|
|
307 |
Ej jäänt' kuin yksi tschakari sormi.
|
|
|
|
308 |
Sano vanha Väin. -nen:
|
|
|
|
309 |
Oho Pohjolan emäntä:
|
|
|
|
310 |
Läkkämmäs jaolle sammon
|
|
|
|
311 |
Kirjokannan katscheluh
|
|
|
|
312 |
Nenäh utusen niemen
|
|
|
|
313 |
Päähä saaren terhenisen.
|
|
|
|
314 |
Ei lähe Pohjolan emäntä
|
|
|
|
315 |
Ej - javolle sammon
|
|
|
|
316 |
Kirjokannan katscheluh.
|
|
|
|
317 |
Siitä vanha Väin. -nen
|
|
|
|
318 |
Sieglo seulalla utuh
|
|
|
|
319 |
Terheniä tepsutteli
|
|
|
|
320 |
Nenähän utusen niemen.
|
|
|
|
321 |
Itsche nuin sanoksi virkki:
|
|
|
|
322 |
Tänne kyntö, tänne kylvö
|
|
|
|
323 |
- asu kaikenlainen
|
|
|
|
324 |
- kuut, tänne päivät,
|
|
|
|
325 |
- tähet taivosilta!
|
|
|
|
326 |
Keksin kummoo vähäsen
|
|
|
|
327 |
Sinun kynnön kylvön päälle
|
|
|
|
328 |
Saan rautaista raahta
|
|
|
|
329 |
Teräksistä tellittelen.
|
|
|
|
330 |
Sano vanha Väin. -nen:
|
|
|
|
331 |
Tuonne satuos rautaista raahta,
|
|
|
|
332 |
Teräksistä tellittele
|
|
|
|
333 |
Pohjolan kujan perille
|
|
|
|
334 |
Savi harjun hartiolle!
|
|
|
| |
|