| |
Vilhemi ja Hilma
|
|
|
|
2 |
Kevättuuli lounasesta puhalteli hiljaa.
|
|
|
|
3 |
Nurmikolla istuskeli Vilhemi ja Hilma,
|
|
|
|
4 |
joista minä aion laulella.
|
|
|
|
5 |
000
|
|
|
|
6 |
Vilhemi oli talon poika ja Hilma palkkapiika.
|
|
|
|
7 |
Kahden heidän oli olla aina hupaisinta
|
|
|
|
8 |
kedolla kukkien seurassa.
|
|
|
|
9 |
000
|
|
|
|
10 |
Vilhemi se Hilmallensa lemmen valan vannoi,
|
|
|
|
11 |
ikuisesti rakastaa, ja sormuksen hän antoi
|
|
|
|
12 |
merkiksi rakkaudesta.
|
|
|
|
13 |
000
|
|
|
|
14 |
Vilhemi se Hilmaansa halas lempeästi.
|
|
|
|
15 |
Hilma kauniit kasvonsa luurilla peitti,
|
|
|
|
16 |
aikoi hän ruveta itkemään.
|
|
|
|
17 |
000
|
|
|
|
18 |
- Miksi itket, Hilmani, ja miksi kyynel vuotaa?
|
|
|
|
19 |
Etkö rakas Hilmaseni uskallakaan luottaa
|
|
|
|
20 |
omaan rakkauteesi?
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Vanhemmat, kun tietä saivat pojan aikehia,
|
|
|
|
23 |
keinoja he keksivät sangen kavalia.
|
|
|
|
24 |
Aikoivat he erottaa rakkahat.
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
Vilhemi se kielten kautta tuli luuloihinsa,
|
|
|
|
27 |
että Hilma häntä kohtaan oli petollinen.
|
|
|
|
28 |
Rakkaus se vaihtui vihaksi.
|
|
|
|
29 |
000
|
|
|
|
30 |
Mietiskeli murhatöitä, sekä eräs ilta
|
|
|
|
31 |
kävellessään Hilman kanssa pitkin kosken siltaa
|
|
|
|
32 |
puheli hän synkeitä sanoja.
|
|
|
|
33 |
000
|
|
|
|
34 |
Hän otti Hilmaa vyötäsistä läsnä kosken kuohun,
|
|
|
|
35 |
sepä teki katsojille aika suuren kauhun.
|
|
|
|
36 |
Hilma kuin liina vaaleni.
|
|
|
|
37 |
000
|
|
|
|
38 |
Pelastusta koetettiin, ja onni siinä auttoi,
|
|
|
|
39 |
että henkiin saatihin ja että elon tielle
|
|
|
|
40 |
tuli sulho ja morsian.
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Vasta kelpas vanhemmille miniäksi Hilma.
|
|
|
|
43 |
Katuivat he kavaluutta tehneensä julki.
|
|
|
|
44 |
Pyysivät he anteeksi Hilmalta.
|
|
|
|
45 |
000
|
|
|
|
46 |
Nyt minä lopetan kertomuksen lausehilla näillä.
|
|
|
|
47 |
Nyt ne ovat yhdistetyt loistavilla häillä.
|
|
|
|
48 |
Eläköön lempi ja rakkaus!
|
|
|
| |
|