| |
Kaarinan veri
|
|
|
|
2 |
Nuori Kaarina Kuussalon kukkainen
|
|
|
|
3 |
Niin kertoi mummoni kerran
|
|
|
|
4 |
Oi immyt tuuhea tukkainen
|
|
|
|
5 |
Taru uhkuu syyttömän verta.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Tuon kauniin Kaarinan seudullaan
|
|
|
|
8 |
Moni alkoi neitokin tulla.
|
|
|
|
9 |
Niin loihti hän miehet katsellaan
|
|
|
|
10 |
Taru naidon on rattoisa kuulla.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Hovin aatelis kopeista uljas Klaus
|
|
|
|
13 |
Näki impyen messussa kerran.
|
|
|
|
14 |
Hän katsoi neittä ja katsoi taas
|
|
|
|
15 |
Taru uhkui syyttömän verta.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Klaus ratsasti kiakolta Kuussalohon
|
|
|
|
18 |
Ken ois sitä saattanut luulla.
|
|
|
|
19 |
Hän aneli immyttä aviokseen
|
|
|
|
20 |
Taru neidon on rattoisa kuulla.
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Isä Knaapin tuosta on vimmainen
|
|
|
|
23 |
Peri poika neidon verta
|
|
|
|
24 |
Mut neidon saatan ma syyttesen
|
|
|
|
25 |
Rikos tahraa aatelis verta.
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Niin Kaarina neitonen tuomittiin
|
|
|
|
28 |
Et voi sitä todeksi luulla
|
|
|
|
29 |
Hän kalman kankaalla mestattiin
|
|
|
|
30 |
Taru neidon on rattoisa kuulla.
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Ja mestaus paadella Kaarina huus
|
|
|
|
33 |
Avuks taivast', maata ja merta
|
|
|
|
34 |
Oi salliman aatteet mik onnettomuus
|
|
|
|
35 |
Te vaaditten sydämmen verta.
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Niin totta kuin mieleni puhdas on
|
|
|
|
38 |
Hän parkui hurjalla suulla
|
|
|
|
39 |
Tää paasi mun vertani vuotakohon
|
|
|
|
40 |
Taru neidon on kauhea kuulla.
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Nyt pyövelin paasi se paikan sai
|
|
|
|
43 |
Kivi kirkon seinähän kerta.
|
|
|
|
44 |
Puna paatosen siin' olet nähnyt
|
|
|
|
45 |
Yhä vuotaa se Kaarinan verta.
|
|
|
| |
|