JR 83706

j83706
Keski-Inkeri — Kolppana
Vuoljärvi, Pekka
1958

Metadata

COL: Pekka Vuoljärvi
ID: 83706
INF_CTX: Liisa Jääskeläinen o.s. Lello, mv. s. 1896 Suur-Vopsissa. nyk. as. Leivonmäki. Inkerin kansan tuhoutumisen vuosilta (1920- ja 1930-l:lta).
INF_NAME: Liisa Jääskeläinen o
LOC_AREA: t
LOC_PAR: Kolppana.
SGN: 4.
TMP: 1958.

KUOMA JA KAIMA väittelööt
     2  Kevät tulloo, lum sullaa
     3  kohta ei uo ennaa taive pullaa.
     4  Kesä tuop tullessaa ilosemma elämä,
     5  mut miu elämäin kurjaks herja män,
     6  jottei taivaa Luojakkaa antaa voi apua.
     7  000
     8  Yks lehmäkuokka ol', sekkii poikiissaa kuol'
     9  Jätti ilma maitoo kolm lasta pienoista.
     10  Leipää myöskää kessää ast
     11  meil ei riitä syötäväks.
     12  Siemenet siis aikanaa
     13  täytyy laskii taikinaa.
     14  000
     15  Jos et kylvä kevväil,
     16  ni et niitä syksyl.
     17  Mitä sitte alat laulaa?
     18  Pane talveks hampaat naulaa!
     19  Enne vaik ol pulaki,
     20  antoot siementä vaik velaksi.
KAIMA:
     22  Kummallista kuomakulta
     23  kuulen lörpötystä sulta!
     24  Kulakilt pelastusta älä toivo,
     25  kulakki on ku perkele!
     26  Koitteloot kerra viellä
     27  voimijansa lopu iellä!
     28  Vettää puoleheese köyhää kansaa
     29  kauvva valmistettuu ansaa.
     30  000
     31  Nykyaikan hitto ties
     32  pittää olla kansanmies,
     33  nii jottei koskaa nälkää nähhä
     34  tarvitse siun täst lähtii.
     35  000
     36  Vieköö kuoma siut hiis!
     37  Kolhoosi on nuapuriis.
     38  Siin elät, niät nälkää,
     39  kollektiivii männä pelkäät.
     40  000
     41  Siin leipää riittää siul
     42  ja myöski lapsilleis.
     43  Suuret karjat, luajat muat
     44  kollektiivit omistaat.
KAIMA:
     46  Suotkii suuret perataa,
     47  talot suuret laitetaa.
     48  Yhtöisvoimi helpost suahhaa
     49  kivikkoloistkii kyntomuata.
KUOMA:
     51  Kaima, sie kolhoosii paratiisii vertaisit,
     52  mut eppäilys o miulla:
     53  Tuski siel voip hyvvää tulla,
     54  ku ajatellaa as'jaa näi,
     55  köyhäl yhtee käy nii päi.
     56  000
     57  Kolhoosis hyö alkaa rahmää.
     58  Kel ei uo hevost, kel ei lehmää,
     59  ei myös muuta tavaraa,
     60  mitä talos tarvitaa.
     61  Ei uo leipää, ei uo rahhaa
     62  Köyhyyttä riittää ja paljo pahhaa.
     63  Alus jo alkaap siis,
     64  noussa tora kolhoosiis.
     65  Yhteistyö ei etes kule,
     66  jos ei leipää tarpeeks ole!
KAIMA:
     68  Tälläsii otuksii kolhoosii ei
     69  tarvita.
     70  Hyö vua huastaat tuhmuuksii
     71  köyhälistö parraist toiveista.
     72  Mänkää kulakille vaan
     73  rikkauutta kantamaan!
     74  000
     75  Ol' se aika, jotta auttoot'
     76  kulakit ja velaks antoot'
     77  köyhil leipää kevväil!
     78  Mut mitäs tekkiit syksyl?
     79  Ottiit satakertasest
     80  takasii hyö velkasest!
     81  Jos ei maksant ajallaa,
     82  maksoi selkänahallaa.
     83  Ahneuvel ei olt raijaa!
     84  Usjast keräämää se aijaa.
KUOMA:
     86  Totta puhut, muistan hyväst.
     87  Kyl ne hitot nylkiit köyhäst
     88  rahat sekä tavarat!
     89  Kaik myös parraat maat!
     90  Itse hyö ei kyntäneet
     91  Eikä peltoo kylväneet
     92  Köyhät ruatoot' yöt ja päivät
     93  Nälkäpalkkaa työstää saivat.
     94  Köyhilt viimei kärsimys loppu
     95  Tul' kostohetk heilkii
     96  Köyhät ryöstiit rikkailt vallan
     97  Rikkaat jäivät köyhii valla alle.
     98  Köyhii valta eläköö!
     99  Rikkaihe valta hauvvas on!
     100  Kolhoosii miekii pijan astun.
     101  Tulen, jos vua ottaat vastaa.
KAIMA:
     103  Tule! Kyl ottaat vastaa.
     104  Käyvvää yhes toimimaa!
     105  Se kaik köyhät yhtee liitti.
     106  Kolhoosi o köyhän koti!
Kertojalta saamani käsityksen mukaan lie oheisen runoasuiseksi tarkoitetun vuoropuhelun sepittänyt kansanrunoilija kolhoosin esimiehen määräyksen mukaisesti. Monistettuna runoa lie levitetty punanurkkiin so. kommunistisen kirjallisuuden lukutupiin, joissa sitä lie esitetty vuoropuheluna.
Runon loppuosasta huomaa jokainen asiaa tunteva, että esitys kääntyy totuudenvastaiseksi. Inkerin talonpoika ei taipunut orjuuttavia kommunisteja liehittelemään. Ahdistettuna hän vaikeni mieluummin kuin kielsi todellisen kantansa.