|
|
1 |
Kunnon työmies oli Pekko
|
|
|
|
2 |
Raato, et hies oli mekko,
|
|
|
|
3 |
Kaasi Kasket, kynti pellot,
|
|
|
|
4 |
kunnes soivat iltakellot.
|
|
|
|
5 |
Vaimo on hänellä Anna,
|
|
|
|
6 |
Eukko vaikka mihin panna.
|
|
|
|
7 |
Pitkä niinkuin hiilinkoukku.
|
|
|
|
8 |
Tykevä niinkuin liinalaukku.
|
|
|
|
9 |
Paha oli tapojen vuoksi,
|
|
|
|
10 |
mutta kyllä paljon juoksi.
|
|
|
|
11 |
Pekko teki päivän työtä,
|
|
|
|
12 |
saapui kotiin, päästi vyötä.
|
|
|
|
13 |
Anna mihinkä hän lie mennyt,
|
|
|
|
14 |
Kyllä Pekko ties sen nyt.
|
|
|
|
15 |
Tupa oli kylmä kun hevostalli,
|
|
|
|
16 |
kun tuo akka sitä salli.
|
|
|
|
17 |
Jo nyt Pekkokin suuttuu,
|
|
|
|
18 |
Oikein miehen muoto muuttuu.
|
|
|
|
19 |
Kun lapsi itkee lattialla
|
|
|
|
20 |
toinen ryömii penkin alla.
|
|
|
|
21 |
Vaan lapset nostaa nukkumaan
|
|
|
|
22 |
ja itse lähtee kulkemaan.
|
|
|
|
23 |
Yössä pimiässä,
|
|
|
|
24 |
murhemielessä synkiässä.
|
|
|
|
25 |
On siellä iso tuttu talo
|
|
|
|
26 |
Vaikka aniharvoin vielä
|
|
|
|
27 |
Onkin Pekko käynyt siellä.
|
|
|
|
28 |
On siellä lämmin kaalin keitti
|
|
|
|
29 |
kuin eukko illalla ilman heitti.
|
|
|
|
30 |
Pantiin siellä ryyppy, pantiin kaks
|
|
|
|
31 |
Jo Pekko muuttuu ilosemmaks.
|
|
|
|
32 |
Pyysi kohta kolmannenki
|
|
|
|
33 |
pantiin neljäs, otti senkin.
|
|
|
|
34 |
Jo Pekko alkaa koikkia kotiin.
|
|
|
|
35 |
Vaikka vaivalla ja työllä
|
|
|
|
36 |
Täällä Anna toruella alkaa,
|
|
|
|
37 |
vaan Pekko iskee jalkaa.
|
|
|
| |
|