Metadata

COL: Tuntematon kerääjä J.
ID: 80362
LOC_AREA: g f
LOC_PAR: Savo.
SGN: b) 27.
TMP: 1882.

Kaisan-runo

    2  Emännälle ensin laulan,
    3  Tyttärille työnnöttelen;
    4  Liekös kuultu kummempata,
    5  Kuin on kuultu kuulon perältä,
    6  Varraslahelta vähältä,
    7  Tyttärestä taitavasta,
    8  Kaisasta on kaunihista,
    9  Jonk' oli isä isäntä.
    10  Laaullinen lautamiesi,
    11  Äiti vähä äkkipäinen:
    12  Ei anna anelewalle
    13  Eikä koske kulkewalle
    14  Tavaroista tarkka vaimo.
    15  000
    16  Lapselleen vaan lallattaapi,
    17  Tyttärelleen noin puhupi:
    18  "Naitava oisit nätti likka,
    19  Otettava oiva lapsi,
    20  Vain kusta sulle sulhaisia?
    21  Jostai joutuwa olisi."
    22  000
    23  Oli aikoa vähäisen,
    24  Kun tuli kihlat kiiätellen
    25  Hämehestä hälle joutui,
    26  Pahkamäestä paiskattuna
    27  Antti Aapposen avulla,
    28  Joka oli sanansaattajaksi,
    29  Puhemieheksi puhuttu,
    30  Pantu asian alkajaksi,
    31  Vain ei tuo tyttö tyyris-nokka
    32  Sille miehelle menisi;
    33  Toista toivoopi tulevan
    34  Mieheksensä muita saavan:
    35  "Jos ma saisin savolaisen
    36  Nätin pojan naapurista,
    37  Avioksi Antti-poijan,
    38  Kyntöläisen kumppaniksi.
    39  Tokipa koetan konstillani,
    40  Eikö taioista apua."
    41  000
    42  Jo otti akan avuksi,
    43  Variksesta vanhan vaimon,
    44  Lehtomäeltä leskieukon,
    45  Ruokkimahan ruumistansa,
    46  Loihtemahan luontoansa,
    47  Mut ei vainen niistä töistä,
    48  Tullut ei Antille apua:
    49  Ei se luonto liikahtanut,
    50  Mennyt mieli miehen päästä
    51  Kokehilla konstureitten,
    52  Taikureitten tahtomalla.
    53  000
    54  Ei se Kaisa kaunis tyttö
    55  Kesakkona kelvannunna
    56  Antti-pojan puolisoksi,
    57  Avioksi armahaksi,
    58  Vaikka nuotkin vanhat vaimot
    59  Auttamahan allasnaamat,
    60  Nytköttäret, nötköttäret
    61  Kyllä toivoivat todella
    62  Kaisa-tyttöä kaupittavan,
    63  Kytkettävän Kyntölähän.
    64  000
    65  Liikkuipa sitten puolet riksit,
    66  Tolpat tukkuna menivät,
    67  Tunki vainen tuhma tyttö
    68  Narikalle nuita työnti:
    69  "Elä virka veikkoseni,
    70  Ilmoittele ihmisille,
    71  Naapurille näitä töitä!"
    72  Joist' oli kummat kuuluvissa
    73  Oli pahatkin pakinat
    74  Ylikyllen ystäville,
    75  Kassan kasvukumppalille.
    76  000
    77  Mies se lupasi lujasti,
    78  Suunsa lukkohon lukita;
    79  Eipä se mennyt minnekänä,
    80  Etemmäksi ollenkana:
    81  Toisin sattui toivotukset,
    82  Ajatuksetkin alemma,
    83  Kun tuli vänttyrä vävyksi,
    84  Hämehestä häränaisa,
    85  Pahkamäestä pallinaama.
    86  000
    87  Jussipa juosta jorpoitteli,
    88  Rompsutteli Rokon poika
    89  Kihiojansa kiiätellen
    90  Kahestikin Kaisan luona.
    91  000
    92  Ei tuo oikein osannu,
    93  Tanssatakaan taitavasti,
    94  Ei tuon kääntynyt ketara,
    95  Polvesta jalkapölikkö,
    96  Ei tuo sattunu somasti,
    97  Tahin päälle taitavasti:
    98  Rompsis, kompsis, tompsis, jompsis!
    99  Niin se hyppi hämäläinen.
    100  000
    101  Orit hirnui ilkiästi,
    102  Orit-pässi oivallinen,
    103  Sulhaismiehen suuri aasi,
    104  Laitettu lomahevonen;
    105  Olipa kanssa kakkaroita,
    106  Kyyhkyisiä kymmenkunta,
    107  Jotk' oli etsinyt evääksi,
    108  Kantanut katajasuolta -
    109  Liekkö ollut liharaajoi
    110  Pantuna Pahkamäestä?
    111  000
    112  Sen mä nyt sanoa taian,
    113  Toki tunnenkin toeksi:
    114  Oli tuo outoa oikeinkin,
    115  Kun tuli tuhmasti tupahan
    116  Oltuansa yön ylitse,
    117  Ehtohetken ensimmäisen:
    118  Oli paitakin pahasti,
    119  Helmat kanssa heilumassa,
    120  Irti kaikki kauluksetki,
    121  Pää on sitäi pahempi,
    122  Hiwus, tukka tuhmarana,
    123  Kaikki kasvonsa liassa.
    124  000
    125  Tuonpa teki "topra" poika:
    126  Saattoipa sanan papille,
    127  Rowastille roimahousu.
    128  000
    129  Hywä oli hämäläinen
    130  Ensimältä eukostakin,
    131  Isästäki, äitistäki,
    132  Setästä sitäi parempi:
    133  Iloissansa ilmoitteli,
    134  Kehui kuullen kyläkunnan.
    135  000
    136  Ei ollu iloa ijäksi,
    137  Miestä viikoksi moneksi,
    138  Kun näki Jussin juovuksissa,
    139  Hämäläisen häiryksissä.
    140  Tottapa tuli toiset tuumat,
    141  Purkupuheetkin pahimmat.
    142  Jussipa tahtoi juonitella,
    143  Eipä puhunut purkavansa.
    144  Kaisa vastahan kavahti:
    145  "Etpä minua milloinkahan
    146  Viene kanssasi vihille,
    147  Paikalta papin etehen;
    148  Mahoitpa olla oikiana,
    149  Siwiä siinä sijassa,
    150  Oisit saanu tytön Savosta,
    151  Kuulun Kaisan kumppaliksi."
    152  - - -
Ukko, Antti Hurskainen, jolta nämät runot kirjoitin, ei muistanut loppua, sanoi Kaavilta tulleen kosijan sitte Kaisalle, "punaposki, pullopoika", jolle hän sitte meni.
Lauloi vielä muutamia muitakin runoja, vaan en kirjoittanut, kun sanoi oppineensa nuo Oulusta saaduista arkkiviisuista, jotka hälle annettiin mastohirsiä viedessään sinne. Runoin joukossa oli: Vuokkiniemen pojan laulu: Venäjältä veikko syntyi - - -
Asianomaisia paperia ei ukolla kuitenkaan enää tallella ollut, sillä vaimonsa, Ellu, oli ne uuniin viskannut ja sanonut:
    156  neuvo lapsille puustainta,
    157  eläkä nuita lonkuta tyhjää.