Metadata

COL: Aug. Toiviainen
ID: 79210
INF_CTX: Lauri Toiviainen, työmies, kuollut noin 85 v. vuotena 1910 elänyt Uukuniemen Mensuvaarankylässä.
INF_NAME: Lauri Toiviainen
LOC_AREA: i
LOC_PAR: Uukuniemi,
LOC_VIL: Mensuvaara.
SGN: KT 140:142.
TMP: 1937.

Kertoja kertoo olleen muinais aikoina, siis hänen nuoruus vuosinaan, sen tavaan että naisetkin kantoivat vyöllään veistä, eli niin sanottua puukkoa, ainakin näillä paikkakunnilla, joka kuului myöskin muinaissuomalaiseen kansallispukimiin, van sen oli oltava tuohesta valmistettu ja parempi viellä että se oli oma tekoinen sillä siintä tunsi poikatytön näppäryyten käsityön alalla ja etenkin tuohityön eli tuohiteollisuuten alalla. Wan naimattomien eli tyttöjen oli pitettävä tämä tuohituppi vyöllään ilman veistä kun he kulkivat kirkkoon tai muihin juhlatilaisuuksiin. Tästä on vielä kansan suussa seuraava sanontatapa: "Että oishaanse tuppi tummanen van ei ole veistä!" Tällä lauseella kuvasi neito eli tytär lemmen kaipaustaan. Wanhempien tyttöjen eli ikä neitojen sanottiin ilmaiseen polttavanpaa lemmen ikävää seuravi sanoin:
    2  "Täs on tyttö tupelle tullut
    3  miehen varrelle valunut,
    4  miehen vyöllä vyötettäväksi
    5  ken tahtonoo niin tampatkuu."
Ompa ollut myöskin tapana että tyttö kulki kirkkomäellä tyhjä tuohituppi vyöllä, johonka poika sai pistää veitsensä jos niin oli kihlaus valmis. Samoin ovat kainummat eli ujommat laittaneet tuppensa kirkonporstuassa eli eteisessä naulaan, jos kirkko aikana siihen ilmaantu veitsi, oli tyttö kohta saapa sulhasen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems