| |
Alpert ja Maria
|
|
|
|
2 |
Sanoma on Saksanmaalta
|
|
|
|
3 |
Kun se tapahtunut on
|
|
|
|
4 |
Kun ei kahta ihmislasta
|
|
|
|
5 |
suotu millään yhtehen.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Siel Saltspurkin kaupunkissa
|
|
|
|
8 |
oli kaunis neitonen
|
|
|
|
9 |
sukuansa aatelisto
|
|
|
|
10 |
jota rakasti yksi meripoikanen.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Poika aikoi omaksensa saada neitosen
|
|
|
|
13 |
vaan ei Isä suostunut
|
|
|
|
14 |
sydän oli kun rauta
|
|
|
|
15 |
ei rakkauutta tuntenut
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Maria lausui kerran Isällensä
|
|
|
|
18 |
suo mun saada sulho toivottu
|
|
|
|
19 |
vaan Isä tuosta kovin suuttu
|
|
|
|
20 |
ei lausun minä sen
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Se oli kesä kukoistuksen aika
|
|
|
|
23 |
ja linnut lauloi lempi laulujaan
|
|
|
|
24 |
kun itki impi suruissansa raukka
|
|
|
|
25 |
ja nahta toivoi sulhoaan
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Hän sulhoansa suruissansa raukka
|
|
|
|
28 |
tyköönsä odottaapi tulemaan
|
|
|
|
29 |
vaan merille se Alpert pelvossansa
|
|
|
|
30 |
kohta meni kauvaksi kulkemaan
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Sinua en voi ma mielestäni
|
|
|
|
33 |
Maria pois koskaan unhoittaa,
|
|
|
|
34 |
merimatkan kohta tehtyäni
|
|
|
|
35 |
tulen tykös armas todella
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Neito kirjeen luki iloissansa
|
|
|
|
38 |
se murheen pois on poistanut
|
|
|
|
39 |
Maria mietti yksin kohtaloansa
|
|
|
|
40 |
Kun sulho kauvaksi oli kulkenut
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Kun oli aikaa kolme vuotta ollut
|
|
|
|
43 |
se meripoika mailla vierailla
|
|
|
|
44 |
kotiansa oli vihdoin tullut
|
|
|
|
45 |
ja nähdä aikoi Marian ilolla
|
|
|
|
46 |
000
|
|
|
|
47 |
Häjy Isä oli tiedon saanut
|
|
|
|
48 |
sen tyttärensä sulhon tulosta
|
|
|
|
49 |
Isä sulhon tyköö kiiruhtaapi
|
|
|
|
50 |
sai Alpert raukka kuolon paukusta
|
|
|
|
51 |
000
|
|
|
|
52 |
Sitten kutsui hän tyttönsä tulla
|
|
|
|
53 |
sulhastansa tapamaan
|
|
|
|
54 |
Maria sun sulhos makaa tuolla
|
|
|
|
55 |
mene vielä häntä katsomaan
|
|
|
|
56 |
000
|
|
|
|
57 |
Häitä saat sä viettää sulhos kanssa
|
|
|
|
58 |
kun kotia hän on jo kulkenut
|
|
|
|
59 |
Maria katsoi kauvan suunniltansa
|
|
|
|
60 |
kun sulhon oli Isä murhannut
|
|
|
|
61 |
000
|
|
|
|
62 |
Werta saat sä viinin sijaan juoda
|
|
|
|
63 |
ja häitä viettää iloisesti vaan
|
|
|
|
64 |
Isä myös mä tahdon kuolla
|
|
|
|
65 |
hänen kanssaan yhdes nukkumaan
|
|
|
|
66 |
000
|
|
|
|
67 |
Salli meidät yhteen kirstuun panna
|
|
|
|
68 |
sulhoni kanssa tahdon nukahtaa
|
|
|
|
69 |
hän tiesi kyllä oman kuolemansa
|
|
|
|
70 |
jonka hän sinutta saikin nyt
|
|
|
|
71 |
000
|
|
|
|
72 |
Maria otti puukon kätehensä
|
|
|
|
73 |
joka oli ollut sulhonsa rinnalla
|
|
|
|
74 |
painoi kohta omaan sydämmeensä
|
|
|
|
75 |
ja kaatui viereen sulhonsa
|
|
|
|
76 |
000
|
|
|
|
77 |
Hurme huikeasti silloin
|
|
|
|
78 |
kuohui sidämistä nuorukaisien
|
|
|
|
79 |
veri värjäs punaseksi sillan
|
|
|
|
80 |
molempien kuolevaisien
|
|
|
|
81 |
000
|
|
|
|
82 |
Isä kuolemaan tuomittuna
|
|
|
|
83 |
hirmutyöstä oli määrätty
|
|
|
|
84 |
nuorukaiset silkkiin puettuna
|
|
|
|
85 |
oli Saksankeisarilta määrätty
|
|
|
|
86 |
000
|
|
|
|
87 |
Punaseksi kirstu verhottuna
|
|
|
|
88 |
Kallisarvoisella silkillä
|
|
|
|
89 |
Stsalspurkin kirkkoon kuljetettu
|
|
|
|
90 |
nuoret uhrit molemmat sisälle
|
|
|
|
91 |
000
|
|
|
|
92 |
Rakkauden tähdeen useasti
|
|
|
|
93 |
on ihmisiä paljon uhrattu
|
|
|
|
94 |
Isät Äidit suokaa vapahasti
|
|
|
|
95 |
nuorten rakkauden liiton solmia
|
|
|
|
96 |
000
|
|
|
|
97 |
Wanhemmille varoitukseksi onpi
|
|
|
|
98 |
lyhykäisen laulun laadittu
|
|
|
|
99 |
etei pitäisi kieltämän lapsiansa
|
|
|
|
100 |
kehen he itse tahtovat yhtyä
|
|
| | Loppu. |
|
|
| |
|