|
|
1 |
Lyhyt on nainengo lyylelline,
|
|
|
|
2 |
nain on pienigo pilvelline,
|
|
|
|
3 |
maga sano unda uututteli,
|
|
|
|
4 |
udusessa uudimessa,
|
|
|
|
5 |
pehmiellä perinällä,
|
|
|
|
6 |
mib oli kampkoja kattiena,
|
|
|
|
7 |
havainnud on magoamassa,
|
|
|
|
8 |
loib on silmät luodehessa,
|
|
|
|
9 |
loib on toisen ilman suulla,
|
|
|
|
10 |
katso purjeilla purjehtija,
|
|
|
|
11 |
laiva merda siel laskettevi.
|
|
|
|
12 |
Lyhyt on naine lyylelline,
|
|
|
|
13 |
nain on pienigo pilvelline,
|
|
|
|
14 |
suitti sullal, siitti siivel,
|
|
|
|
15 |
livutta lennämmykse,
|
|
|
|
16 |
lähtöy lentämään leyhkyttämään.
|
|
|
|
17 |
Tullou vohjalainen voibarainen vastah,
|
|
|
|
18 |
on toinen kove pohjalainen.
|
|
|
|
19 |
Lyhyt naine lyylelline,
|
|
|
|
20 |
nain on pienigo pilvelline,
|
|
|
|
21 |
hänelle kysyi:
|
|
|
|
22 |
"Kunne sinä menet,
|
|
|
|
23 |
Vohjolainen Voibarainen?"
|
|
|
|
24 |
Vohjolainen Voibarainen
|
|
|
|
25 |
hänelle sanou:
|
|
|
|
26 |
"Menen tuonne sulhaisekse,
|
|
|
|
27 |
uroi on nenäs, uroi on peräs,
|
|
|
|
28 |
viero keskivenoi."
|
|
|
|
29 |
Lyhyt on naine lyylelline,
|
|
|
|
30 |
nain on pienigo pilvelline,
|
|
|
|
31 |
lähtöy lentämään leyhkyttämään.
|
|
|
|
32 |
Lentäy tuonne sepyn pajan ovelle,
|
|
|
|
33 |
sanon lyhyt naine lyylelline:
|
|
|
|
34 |
"Oi sinä seppy rukku päivälline,
|
|
|
|
35 |
kaiken ilman tietäjäine,
|
|
|
|
36 |
sanon minä sinulle,
|
|
|
|
37 |
sanosin sanomaset hyväset."
|
|
|
|
38 |
Seppy hänel on vastanu,
|
|
|
|
39 |
lyhyel naisel lyylellisel:
|
|
|
|
40 |
"On sinulla puhet hyvät,
|
|
|
|
41 |
lavon ristan rinnal hyvän,
|
|
|
|
42 |
on sinulla sanomat pahat,
|
|
|
|
43 |
lavon kuuraksen kulkkuu."
|
|
|
|
44 |
On seppy rukku pannut kuldoa liedeh,
|
|
|
|
45 |
lietsoi päivn??, lietsoi toisen,
|
|
|
|
46 |
lietsoi kohta kolmanden.
|
|
|
|
47 |
Lähtibo seppy rukku iäreh pajas,
|
|
|
|
48 |
iski tannerta vitšalla,
|
|
|
|
49 |
lähti uulitsalle.
|
|
|
|
50 |
"Kusbo", sano, nuoria naisii naidaneh,
|
|
|
|
51 |
pienii poigii saidaneh."
|
|
|
|
52 |
Ombo sie uroi kargellin,
|
|
|
|
53 |
uroi kargellin sanoi:
|
|
|
|
54 |
"Olen on korven korgevutee." /!/
|
|
|
|
55 |
On häi seppy tulluj iäreh kotih.
|
|
|
|
56 |
Ombo tiäl vie moamoini kandajaine,
|
|
|
|
57 |
armas maion andajaine.
|
|
|
|
58 |
"Tuo", sanou, "uduine
|
|
|
|
59 |
paidaine piälle,
|
|
|
|
60 |
kabuset koadiaised jalgah,
|
|
|
|
61 |
vallasta hovonenga hyvä ja koria."
|
|
|
|
62 |
Vielä on vembelessä kuusi kägöidä kukkumas,
|
|
|
|
63 |
seitse roih sisoi linnusta ragehuisii ratsettaimaa.
|
|
|
|
64 |
Lähtöy tuota ajamaa,
|
|
|
|
65 |
meren randoa myöten,
|
|
|
|
66 |
ilman kabjan kastumatta,
|
|
|
|
67 |
vuohisen livottamatta.
|
|
|
|
68 |
Ajoi sie karauttaa,
|
|
|
|
69 |
meren randoa myöten,
|
|
|
|
70 |
ilman kabjan kastumatta,
|
|
|
|
71 |
vuohisen livottamatta.
|
|
|
|
72 |
Tulou huopamies vastah,
|
|
|
|
73 |
jongo hänellä jallagsen laulaa
|
|
|
|
74 |
poikki.
|
|
|
|
75 |
Seppy rukku raukku,
|
|
|
|
76 |
päivän kaigen tiedäjäine,
|
|
|
|
77 |
istu suurel kivel,
|
|
|
|
78 |
peräl tiedymättömälle,
|
|
|
|
79 |
laulau merelle soaren,
|
|
|
|
80 |
kasvan soareh kaikkea puuloi,
|
|
|
|
81 |
jallaksekse käändyjätä,
|
|
|
|
82 |
käännällyttää jallaksekse,
|
|
|
|
83 |
kohendelli jallaksekse.
|
|
|
|
84 |
Lahtöy ajamah karittamah,
|
|
|
|
85 |
tuota Lemmenlahtee myöten,
|
|
|
|
86 |
tulloo Vohjolainen Voiborainen
|
|
|
|
87 |
vastah,
|
|
|
|
88 |
laulaa vembeleen poikki.
|
|
|
|
89 |
Seppy rukku raukku päivälline,
|
|
|
|
90 |
ilman kaigen tiedäjäine,
|
|
|
|
91 |
istuldi kivilöi perin tiedämättömille,
|
|
|
|
92 |
kandoloille jallan panou,
|
|
|
|
93 |
juurille tiedämättömille,
|
|
|
|
94 |
laulaa toisen suuren soaren,
|
|
|
|
95 |
kaiken puun vembeleksi käändyjätä,
|
|
|
|
96 |
kiännäldytti vembeleen,
|
|
|
|
97 |
vallasi hevon hyvänga korian,
|
|
|
|
98 |
vielä on vembelessä kuusi kägöidä kukkumas.
|
|
|
|
99 |
seitse roih sisoi linnusta ragehuisii ratsettamaa.
|
|
|
|
100 |
Lähtöy tuota ajamaa,
|
|
|
|
101 |
meren randoa myöten,
|
|
|
|
102 |
ilman kabjan kastumatta,
|
|
|
|
103 |
vuohisen livottamatta,
|
|
|
|
104 |
ajoi sie karauttaa,
|
|
|
|
105 |
meren randoa myöten,
|
|
|
|
106 |
ilman kabjan kastumatta,
|
|
|
|
107 |
vuohisen livotamatta.
|
|
|
|
108 |
Rubeibo sanou miän valgi haukkumah,
|
|
|
|
109 |
ei miän valgi valehti.
|
|
|
|
110 |
Kolmet on sulhoit pihalla,
|
|
|
|
111 |
yksi on Vohjolainen voiborainen,
|
|
|
|
112 |
toinen kove Pohjolainen,
|
|
|
|
113 |
kolmas seppy Ilmolline.
|
|
|
|
114 |
Menöy sie Vohjolainen voiborainen
|
|
|
|
115 |
perttih,
|
|
|
|
116 |
sanou: "Tuo olutta tuopilla,
|
|
|
|
117 |
kanna kaksivartisella."
|
|
|
|
118 |
Tuonud on olutta,
|
|
|
|
119 |
kuin on vesivedoitta.
|
|
|
|
120 |
Ombo tiä viä kove Pohjolainen,
|
|
|
|
121 |
mennyt on perttih,
|
|
|
|
122 |
on hänel ruvennu kysymäh:
|
|
|
|
123 |
"Jogos nygöi rubiet tulemah,
|
|
|
|
124 |
kaksin vuosin olet katsottava,
|
|
|
|
125 |
kolmin vuosin kosittava."
|
|
|
|
126 |
Tuonud on olutta,
|
|
|
|
127 |
ollut on gu pesevetty.
|
|
|
|
128 |
Ombo tiä viä pihalla
|
|
|
|
129 |
seppä Ilmolline,
|
|
|
|
130 |
kaigen ilman tiedäjäine.
|
|
|
|
131 |
On gu seppä menny sinne perttih,
|
|
|
|
132 |
seppä se gu kysymää:
|
|
|
|
133 |
"Oi sie kaunis kadjaine,
|
|
|
|
134 |
nygöi rubietgo sie tulemah,
|
|
|
|
135 |
kaksin olet vuosin katsottava,
|
|
|
|
136 |
kolmin vuosin kosittava."
|
|
|
|
137 |
Hai on vastannu sepällego:
|
|
|
|
138 |
"Äijy on vaivoa nägemysty,
|
|
|
|
139 |
lemmen lehten soajes,
|
|
|
|
140 |
hyvän neitisen."
|
|
|
|
141 |
Nygöi sanoi:
|
|
|
|
142 |
"Gu laulanet lammisen pihalle,
|
|
|
|
143 |
kaikie kaloi lambih,
|
|
|
|
144 |
lohen kalat loimamaan,
|
|
|
|
145 |
maiman kalat maalle pirgamaan,
|
|
|
|
146 |
säynät sävittämään,
|
|
|
|
147 |
lahnan kalat kudamaan."
|
|
|
|
148 |
Sig ongo hän loadi kysymiset:
|
|
|
|
149 |
"Jogo nygöi rubiet tulemah?"
|
|
|
|
150 |
"Äijy vielä on vaivoa nägemistä,
|
|
|
|
151 |
sanou, gu loadinet kuldaisen kujon,
|
|
|
|
152 |
raudaiset aijakset,
|
|
|
|
153 |
teräksiset seipäiset,
|
|
|
|
154 |
madohille vitsoille,
|
|
|
|
155 |
piät kai yhtä päi loadinet."
|
|
|
|
156 |
On hai seppy on gu loadinut
|
|
|
|
157 |
kuldaiscn kujon,
|
|
|
|
158 |
raudaiset aijakset,
|
|
|
|
159 |
teräksiset seipäiset,
|
|
|
|
160 |
madoisille vitsaiset,
|
|
|
|
161 |
peät kai yksil päi pani,
|
|
|
|
162 |
kuldaisen kujon sen gu valmisti.
|
|
|
|
163 |
"Jogo nygöi rubiet tulemah?"
|
|
|
|
164 |
"Äijy on vielä vaivoa nägemistä,
|
|
|
|
165 |
sanou, kun kyndänet kivipellon,
|
|
|
|
166 |
kengättömin jalgasin,
|
|
|
|
167 |
vyöttömin rungasin."
|
|
|
|
168 |
On ruvennu seppy Ilmollinen
|
|
|
|
169 |
kyndämään.
|
|
|
|
170 |
Ombo hänel pannu mado jalgasen,
|
|
|
|
171 |
on häi puhunu mavon puhiet,
|
|
|
|
172 |
ombo häi lähteny ielleh kyndämää,
|
|
|
|
173 |
ombo vaskitsu vaheldu toisen jallan,
|
|
|
|
174 |
on häi puhunu vaskitsun puhiet.
|
|
|
|
175 |
Se on gu valmistui,
|
|
|
|
176 |
jo rubie venetty valmistamah.
|
|
|
|
177 |
Gru rodiekse vene valmistumahe,
|
|
|
|
178 |
seppy rukku rubie
|
|
|
|
179 |
mutsoin kele moata veneh,
|
|
|
|
180 |
a vanhu Väinämöine rubieu peräh,
|
|
|
|
181 |
a nuori Jougahaine rubieu soudamahe,
|
|
|
|
182 |
lähtietty matkah,
|
|
|
|
183 |
venoi lähti merda myöte matkah.
|
|
|
|
184 |
Vahnu Väinämöine on hänellä kirrannuh:
|
|
|
|
185 |
"Oi sinä seppy rukku päivy,
|
|
|
|
186 |
kaigen ilman tiedäjäine,
|
|
|
|
187 |
katso mutsois lähti lendoh".
|
|
|
|
188 |
Sid on seppy havaitsunnu,
|
|
|
|
189 |
sid on hänelle vastannu; sano:
|
|
|
|
190 |
"Mene sie metsän kattilaah,
|
|
|
|
191 |
vasturannal,
|
|
|
|
192 |
inehmiesien verkkoiloih katsomah,
|
|
|
|
193 |
ilmaiseks igeä.
|
|
|
| |
|