| |
"Kuuselan kukka"
|
|
|
|
2 |
Oli Kuuselan kartano kummainen
|
|
|
|
3 |
Sen herr', tuo Kuuselan isäntä,
|
|
|
|
4 |
On kauhean tehnyt tekohisen,
|
|
|
|
5 |
Oman tyttärensä murhan, pannahinen.
|
|
|
|
6 |
Kaunis Annikki, Kuuselan kukkainen
|
|
|
|
7 |
Isän ilo hän olikin ainainen.
|
|
|
|
8 |
Mut' sitten poikahan rakastui
|
|
|
|
9 |
Ja häneen itsensä ikustui
|
|
|
|
10 |
He metsissä illat kahen vietti
|
|
|
|
11 |
Ja päivät kumpikin pahoin mietti:
|
|
|
|
12 |
Miten Kuuselan herra taivuttais'
|
|
|
|
13 |
Ett' oman kojin he rakettais'
|
|
|
|
14 |
Mutt' kerran he sitte ilmoitti
|
|
|
|
15 |
Ja sillä herransa vihoitti.
|
|
|
|
16 |
Ulos ajoi, äl' enää meille sä tule
|
|
|
|
17 |
vaan jos tahot henkesi säilyttää,
|
|
|
|
18 |
Niin virkkoi, voi pannahinen
|
|
|
|
19 |
Täst' asia tulikin totinen
|
|
|
|
20 |
Nuoret karkas, he kiinni saatihi
|
|
|
|
21 |
Ja tytön kasot ny kivihi
|
|
|
|
22 |
Ei pääsyt hiä enää pilvihi,
|
|
|
|
23 |
Nyt surma Annikin toimeen pantais
|
|
|
|
24 |
Ja ruumiin kuoppaan he päätön' kantais'.
|
|
|
|
25 |
Viel' Kangasalan kirkon seinässä on verta
|
|
|
|
26 |
vuotava paasi
|
|
|
|
27 |
Sen päälle neitonen surmattiin
|
|
|
|
28 |
Tuo neito Kuuselan kukkainen
|
|
|
|
29 |
Satu neiton on kauhea kuulla
|
|
|
|
30 |
Hän mestauspaadelle kumartui
|
|
|
|
31 |
Sanan pyövelille nyt virkkoi:
|
|
|
|
32 |
"Tää paasi se verta nyt vuotakohon
|
|
|
|
33 |
Kun viaton päälläsi mestattiin
|
|
|
|
34 |
Veri pyövelin päälle nyt tulkoon.
|
|
|
|
35 |
Miks' sulhoni multa näin ryöstitte
|
|
|
|
36 |
Ei syy oo' mun eikä hänkään.
|
|
|
|
37 |
Tää kaapu valkoinen todistakoon
|
|
|
|
38 |
Kun veri sen päälle virtaa
|
|
|
|
39 |
Mi tyttö viaton mestattiin
|
|
|
|
40 |
Tään paaden mustan päällä
|
|
|
|
41 |
Mä henkeni teille lahjoitan
|
|
|
|
42 |
Se päällenne todistakohon
|
|
|
|
43 |
Ja ijäisyydessä syyttäköhön
|
|
|
|
44 |
Murhasta Kuuselan kukan."
|
|
|
|
45 |
000
|
|
|
|
46 |
Mut' pyöveli kiiruhti tuomiotaan
|
|
|
|
47 |
Hän verta nyt tahtovi vuodattaa
|
|
|
|
48 |
Tään neitoisen Kuuselan kukan
|
|
|
|
49 |
Ja kirves se kädessä pyövelin
|
|
|
|
50 |
Nous ylös ja alas valahti
|
|
|
|
51 |
Ei Kuuselan kukkaa en' ollutkaan
|
|
|
|
52 |
Jäi sulho myös häntä itkemään
|
|
|
|
53 |
Ja Kuuselan herran nyt suruissaan
|
|
|
|
54 |
Iloista muisteli tytärtään.
|
|
|
|
55 |
000
|
|
|
|
56 |
Haut' Kuuselan kukalle kaivettiin
|
|
|
|
57 |
Hän sinne nyt päätönnä kuopattiin
|
|
|
|
58 |
Mut' verta tihkuvi musta paasi
|
|
|
|
59 |
Se nei'en käskyä totteli
|
|
|
|
60 |
Ja pyöveli kauhusta parahti
|
|
|
|
61 |
Kun ver' hänen päälleen syöksähti
|
|
|
|
62 |
Se oli Kosto Kuuselan kukan
|
|
|
|
63 |
Kun hänet syytönnä mestattiin.
|
|
|
|
64 |
Mut' musta paasi se oottavi viellä
|
|
|
|
65 |
Jos verta nei'en viell' saisi niellä.
|
|
| | (Tämä kirjoittamani ei ole aivan totuuden mukainen, koska kertoja, Amanda Laaksonen, ei voinut sitä enään tarkalleen muistaa, sillä hän ei ollut sitä moneen kymmeneen vuoteen laulanut. Kuitenkin on se pääasialleen totta, vaikka olenkin sitä hiukan muutellut, tai oikeammin sanoen keksinyt itse siihen joitakin kohtia, joita kertoja ei muistanut. Mutta se ei kaiketikaan estä sitä otettavaksi vastaan.) |
|
| | Kunnioituksella Erkki Saarinen Oulu, Pakkahuoneenkatu 27. (Laaksosena). |
|
|
| |
|