Metadata

COL: Th. Reinius
ID: 67437
LOC_AREA: k
LOC_PAR: Toholampi.
SGN: S II:34.
TMP: 1852.

Pärkän laulu

    2  Kävin minä kerran Kähtävällä kävin minä kratuleissa,
    3  Eikä Pärkällä onnia ollut näisä kratuleissa.
    4  Takku Matti se murhan teki joka kova oli,
    5  Ja jonka tähen avattiin mulle Oulun linnan ovi.
    6  Oulun linnasa surkia on olla ja esivallan käsi on kova,
    7  Ihmisen olis irrallansa olla oikein soma.
    8  Voi, voi sitä surua ja sitä surun paikkaa,
    9  Joka toisen ilman syytä Oulun linnaan laittaa.
    10  Täällä minä istun Oulun linnasa niinkun lintu häkis,
    11  Joss' on kahet kalterit ja pyöriväiset pläkit.
    12  Ja miksikäs sinä likka itkit oikeuen nähen,
    13  Miksis sielus menetit sun liukkaan kieles tähen.
    14  Ei ole minun onnestani kun se on sekotettu,
    15  Kolmatta sataa vierasta miestä on päälleni vannotettu.
    16  Tulkaat te nyt vieraat miehet valanne päälle puhumaan,
    17  Ja luulettakos Herran iesä salaavanne nuita.
    18  Torkin Pekka1
Rättäri Kalajoella.
se käräjillä mua lakitupaan veti,
    19  Josa koko sukukunta mua murhamieheksi teki.
    20  Tuomari pyysi lempiästi: tunnusta sinä poijes;
    21  Mitäs poika tunnustaapi kun ei ole syytä.
    22  Tuomari suuttuu pöyän pääsä ja iso herra suuri;
    23  Ja jos et rakkari tunnusta niin viejään kivimuuriin.
    24  Ei saa olla surullinen vaan ilonen olla pitää,
    25  Jos ei aina lystikään, niin kehumalla lisää.
    26  Sen minä tohin sanoa että Pärkkä on rautafanki,
    27  Ja Kalajoesa Kärjän talosa Pärkkä rautaanpantiin.
    28  Ja Kalajoesa syntynyt ja tämmönen lullu tullut,
    29  Lukkarilla kasonnut ja kruunun fanki tullut.
    30  Nyt minä lauluni lopetan, jonka olen ihte tehnyt,
    31  Enkä sure lähteissäni Kalajoen kauneutta.

1 Rättäri Kalajoella.