|
1 |
Nyt surusuulla laulelen,
|
|
|
2 |
täst rangaistuksest raskaast,
|
|
|
3 |
kun Pennein rannalla Pommeriss
|
|
|
4 |
ja Sippain kyläss kaunehiss
|
|
|
5 |
onneton oli asia.
|
|
|
6 |
Siell yhdellä köyhällä miehellä,
|
|
|
7 |
lapsia oli monta.
|
|
|
8 |
Hän kerjuulla työllä ja hiellä,
|
|
|
9 |
elättää pyys ja hoitaa
|
|
|
10 |
nyt lapsiansa noita.
|
|
|
11 |
Mutt vanhin tytär eron soi
|
|
|
12 |
isäst ja äidist kulki koht
|
|
|
13 |
pois muita palvelemaan.
|
|
|
14 |
Suvusta, sielust, Jumalast,
|
|
|
15 |
ei huolinut hän mitään.
|
|
|
16 |
Kyll kehno pauloist kamalast,
|
|
|
17 |
pyys itsens pramiana pitää.
|
|
|
18 |
Pois perät hyljäs Jeesuksen,
|
|
|
19 |
ja kustannuksens koreuteen
|
|
|
20 |
hän paikan palkkans pani.
|
|
|
21 |
Viimein isän kuoltua
|
|
|
22 |
se äiti köyhä leski,
|
|
|
23 |
rukoili nöyrällä muodolla,
|
|
|
24 |
ja kyyneleillänsä käski,
|
|
|
25 |
ett tytär äyrillä auttaisi,
|
|
|
26 |
ja kunnialla hautaan saattaisi,
|
|
|
27 |
tätä köyhää isän ruumista
|
|
|
28 |
Mutt piika vastas: ei oo mun syy,
|
|
|
29 |
ken lienee tappanut, niin haudatkoon,
|
|
|
30 |
en äyriäkään anna.
|
|
|
31 |
Lähden ensimmäiseen markkinaan
|
|
|
32 |
ja vaatteet koriat ostan,
|
|
|
33 |
mä tahdon muiden tavalla
|
|
|
34 |
kengillä ja koreilla vaatteilla
|
|
|
35 |
nyt itsen pramiana pitää.
|
|
|
36 |
isän kuin tahto olkoon.
|
|
|
37 |
Koska kuuli se rouva emäntä,
|
|
|
38 |
joka kristillinen oli,
|
|
|
39 |
hän antoi leskelle vaatteita,
|
|
|
40 |
rahoja, muita tarpeita
|
|
|
41 |
kuollehen hautaamiseks.
|
|
|
42 |
Kaks leipää rouva lähetti
|
|
|
43 |
häntä viemään äidillensä.
|
|
|
44 |
Mutt leivät hän viskas jalkoins all,
|
|
|
45 |
ja päälle astui tyhmäll tavall
|
|
|
46 |
hän uppos maahan surkiast,
|
|
|
47 |
eikä jalkoja nostaa jaksanut,
|
|
|
48 |
vaikk minkä olis maksanut,
|
|
|
49 |
niin paljon synti painoi.
|
|
|
50 |
Mutt viimein huus hän: voi, voi, voi,
|
|
|
51 |
minkä surman synti minulle toi.
|
|
|
| |
|