| |
Se kaipauksellinen juhla-Weissu Männistön Akatemian Rehtorin Otto Räsäsen läksiäisissä 31. 5. sinä Herran armonvuonna 1960.
|
|
| | (Tykö pränttäsi Unto Eskelinen, Akatemian jäsen) |
|
| |
TÄMÄ ON NYT TÄNÄÄN MOTTO: ELÄKKEELLE JÄÄ TUO OTTO!
|
|
| | 1. |
|
|
|
5 |
Aikoinaan - kertoo taru -
|
|
|
|
6 |
Tuus on niemen mantu karu
|
|
|
|
7 |
synnyttänyt miehen, jonka
|
|
|
|
8 |
sisus on kuin punahonka.
|
|
| | 2. |
|
|
|
10 |
Kävi koulut mitkäpähän
|
|
|
|
11 |
tullen tänne rehkimähän.
|
|
|
|
12 |
Riijjas Esterin ja naikin,
|
|
|
|
13 |
kelpo eukompa tok saikin!
|
|
| | 3. |
|
|
|
15 |
Alkoi sitten niitä näitä
|
|
|
|
16 |
kovistella jääräpäitä
|
|
|
|
17 |
alle opin sekä nuhteen
|
|
|
|
18 |
vieriessä pitkän puhteen.
|
|
| | 4. |
|
|
|
20 |
Suuri oli hengen taisto:
|
|
|
|
21 |
Selkis järki sekä vaisto
|
|
|
|
22 |
tytöntypykän ja jannun
|
|
|
|
23 |
Oton kouran alle pannun.
|
|
| | 5. |
|
|
|
25 |
Jollei noussut tieto tukkaan
|
|
|
|
26 |
niinkuin puhkee ruoho kukkaan,
|
|
|
|
27 |
otti Otto pulmihinsa
|
|
|
|
28 |
savolaisen motodinsa:
|
|
| | 6. |
|
|
|
30 |
"Voe tokkiisa, työ poeka-raakat
|
|
|
|
31 |
- mittee sinnäe siinä paakat! -
|
|
|
|
32 |
passoeskoon, jos immeisittäen
|
|
|
|
33 |
oljtasj - poejat - tästä pittäen.
|
|
| | 7. |
|
|
|
35 |
Luvettasj tua luku piähän
|
|
|
|
36 |
- aena siitä jottae jiähän -
|
|
|
|
37 |
Tyhmä mies se ei ou mikkää,
|
|
|
|
38 |
ei ou nyt - ja ei ou ikkään!"
|
|
| | 8. |
|
|
|
40 |
Otto uskoi sanan voimaan,
|
|
|
|
41 |
uskoi - ja sai sielut soimaan!
|
|
|
|
42 |
Nuhteissaankin sitä rohtoo
|
|
|
|
43 |
valoi kipeimmälle kohtoo.
|
|
| | 9. |
|
|
|
45 |
Niinpä poikaa monta sataa
|
|
|
|
46 |
kulkee rastimaansa rataa.
|
|
|
|
47 |
Kaikkialla on heillä motto:
|
|
|
|
48 |
"Hyvä mies se olj se OTTO!"
|
|
| | 10. |
|
|
|
50 |
Mutta päälle koulutyönsä
|
|
|
|
51 |
Otto vyötti aatteen-vyönsä:
|
|
|
|
52 |
Kävi vastustamaan viinaa,
|
|
|
|
53 |
joka pientä kansaa piinaa.
|
|
| | 11. |
|
|
|
55 |
Astui ja myös astuu vielä
|
|
|
|
56 |
raittiusseuran korpitiellä.
|
|
|
|
57 |
Mihin suuntaan kerran lähti,
|
|
|
|
58 |
siell' on yhä johtotähti.
|
|
| | 12. |
|
|
|
60 |
Samoin hän on - vaikkei kehu -
|
|
|
|
61 |
kotiseutuaatteen jehu.
|
|
|
|
62 |
Tonkii sanoja ja kamaa,
|
|
|
|
63 |
ajan hampaan nakertamaa.
|
|
| | 13. |
|
|
|
65 |
Semmoista ja ynnä muuta
|
|
|
|
66 |
sai hän aikaan, kun ei suuta
|
|
|
|
67 |
pieksänyt, vaan puski töitä
|
|
|
|
68 |
pitkin päiviä ja öitä.
|
|
| | 14. |
|
|
|
70 |
Vähän puhui, paljon ehti.
|
|
|
|
71 |
Vaan nyt kääntyy kirjan lehti:
|
|
|
|
72 |
Pannaan ehtootuli takkaan,
|
|
|
|
73 |
Otto istuu pärevakkaan.
|
|
| | 15. |
|
|
|
75 |
muistelemaan poikiansa,
|
|
|
|
76 |
joista kasvaa kunnon kansa
|
|
|
|
77 |
kiitokseksi koulijalleen,
|
|
|
|
78 |
vitsalleen ja omenalleen.
|
|
| | 16. |
|
|
|
80 |
Hevoskuorma hyvää mieltä
|
|
|
|
81 |
häipyy täältä koulutieltä,
|
|
|
|
82 |
kun nyt lähtee kohta juuri
|
|
|
|
83 |
kotitontuks' Otto Suuri.
|
|
| | 17. |
|
|
|
85 |
Menköön Esterinsä huomaan,
|
|
|
|
86 |
- taivas tulkoon lykyn luomaan
|
|
|
|
87 |
kotiin tämän miehen, jonka
|
|
|
|
88 |
sisus on kuin punahonka!
|
|
|
|
89 |
000
|
|
|
|
90 |
(Unto Eskelinen)
|
|
|
|
91 |
Opettaja
|
|
|
| |
|