| |
Kun lehmä on "suuveltu":
|
|
| | Otetaan vettä putsista stavtsalla (vadilla), mutta ensin sillä kierretään putsin ympäri 3 kertaa myötäpäivään ja vasta kolmannella kerralla otetaan. Ottaessa sanotaan: |
|
|
|
3 |
"En ota syyvvä, en ota juuvva,
|
|
|
|
4 |
otan tervehyeks, da seljäks (sanotaan lehmän nimi)
|
|
| | Sitten mennään navettaan ja pannaan lehmä kiinni päivän nousuun päin, ei pohjoiseen päin. Sitten kaadetaan astiasta vettä lehmän päälle ja sitten pyyhitään alaspäin puhtaalla valkealla rievulla, jossa on suolaa. Ensin kaadetaan vettä lehmän oikealta puolelta päänlakeen, sitten samalta puolelta oikealle olkapäälle ja sitten oikealle ristiluulle. Sitten kierretään vasemmalle puolelle ja kaadetaan samassa järjestyksessä, ensin päälaelle, sitten olkapäälle ja sitten ristiluille. Jokaiseen paikkaan tässä järjestyksessä kaadetaan vettä, joka samalla pyyhitään, 3 kertaa, joten lehmä tulee kierretyksi 3 kertaa myötä- ja 3 kertaa vastapäivään. Oikealle puolelle vettä kaadettaessa aina luetaan: |
|
|
|
6 |
"Pohjaisen isändät, pohjaisen emändät,
|
|
|
|
7 |
pohjaisen valget vanhembat,
|
|
|
|
8 |
pohjaisen suuret suudijat,
|
|
|
|
9 |
pohjaisen kaunehet kasakat,
|
|
|
|
10 |
pohjaisen kaunehet piiat,
|
|
|
|
11 |
tulgoa piästämään,
|
|
|
|
12 |
pellastamaan tätä (nimi sanotaan)."
|
|
| | Vasemmalle puolelle vettä kaataessa sanotaan: |
|
|
|
14 |
"Kembä pahoin duumainnu,
|
|
|
|
15 |
kembä pahoin ajatellut,
|
|
|
|
16 |
duumat i duurosti,
|
|
|
|
17 |
kluupostis i nievostis.
|
|
|
|
18 |
Minun käziin käytyä,
|
|
|
|
19 |
minun kobriin koiteltuu,
|
|
|
|
20 |
pese i pellasta,
|
|
|
|
21 |
puhtasta iäreh".
|
|
| | Pestessä luetaan: |
|
|
|
23 |
"Pyhä valge Valassi,
|
|
|
|
24 |
tule valguamaa,
|
|
|
|
25 |
suun perettä syöttämää,
|
|
|
|
26 |
kyllält kyläh antamaa".
|
|
| | Viimeksi otetaan häntä käteen ja sillä kosketetaan takaristiluita 3:sti, ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja siinä luetaan: |
|
|
|
28 |
"Tasota nivelet tasanaiseks,
|
|
|
|
29 |
ojenna oigeeks,
|
|
|
|
30 |
karjan maiot, karjan kantekset,
|
|
|
|
31 |
karjan voit,
|
|
|
|
32 |
meri maioks, vuahteet voiks".
|
|
| | Lopuksi pannaan vettä astiasta kädellä oikeaan korvaan ja sitten vasempaan korvaan ja aina toiseen korvaan sanotaan: |
|
|
|
34 |
"Me'eks vatsah, simaks syämelle."
|
|
| | Viimeiseksi tähdevesi viskataan vasemman olan yli pohjoiseen päin ja sanotaan: |
|
|
|
36 |
"Kust tulitta, sinne mengää,
|
|
|
|
37 |
ei ole isändää, ei ole emändää,
|
|
|
|
38 |
ei ole niijen kandajii,
|
|
|
|
39 |
kust tulitta, sinne mengiäki".
|
|
| | Kun lehmä puistalti pestyä, sanottiin: |
|
|
|
41 |
"Kui hibiän puistalit,
|
|
|
|
42 |
muga paha puista iäreh,
|
|
|
|
43 |
minun käzien käytyä,
|
|
|
|
44 |
minun kobrien koiteltuu".
|
|
| | Suolat, jotka olivat pyyhkiessä rievussa, lykättiin pohjoiseen päin metsään, lehmät eivät saaneet niitä syödä. Heittäessä luetaan: |
|
|
|
46 |
"Kust tulitta, sinne mengiä".
|
|
| | Kertoja itse vielä käyttää tätä parannustaikaa. |
|
|
| |
|