| | /Keruukertomuksesta:/ Kolmantena päivänä, 25/1, tutustmn parakinväen suosittelemaan Uljana Jevsevaan, joka asusti keskipirtissä miniöineen ja vunukoineen. Keski-ikäinen, pienehkö, näppärä eukko, jonka huivin reunassa valuivat mustat suortuvat ja kasvoista paistoi kaksi tuiman mustaa, mutta lopuksi hirmuisen hyväntahtoista silmää. Hän oli ikävä kyllä melkein kuuro, ja hänelle puhuminen kävi siten, että joku naapuri painoi suunsa melkein hänen nenäjuureensa kiinni ja huusi sanat hitaasti ja kovalla äänellä. Minun puhettani hän ei milloinkaan kuullut, vaikka olisin koettanut puhua kuinka inkeroista tahansa ja huutanut sekä nenäjuureen että kumpaankin korvaan. |
|
| | Uljana oli viehättävä ihminen. Hän oli elänyt varmaan vuosi rauhassa maailman humulta, vain omia sisäisiä sointujaan kuunnellen, miettien maailman menoa ja sommitellen siitä uusiakin virsiä. Pidin hänen lukutavastaankin. Se ei ollut ihan tavallista muinaisrunon jomotusta, joka lähtee kiipeämään tavu tavulta ja saavutettuaan huipun, viidennen tavun, mukkelehtii sieltä jälleen alas. Hänen äänensä ja tyylinsä oli semmoinen, että "Mees köyhä, vähä väkkiin" tuli niin makeasti juurikuin hän kahvipöydän emäntänä sydämellisesti sanoisi, että olkaa hyvät, ottakaahan nyt joka lajia piparkakkuja. |
|
| | Melkein aina hän vain oli hiukan kipeä, valitti, ettei jaksa puhua, ei jaksa muistaa, ja sanoi taas: tule toisena päivänä. /---/ |
|
| | Kerran satuin kysäisemään Uljanalta ison häränkin runoa, mutta semmoista akat eivät tienneet. Kysyivät, nauroivat sitten kuullessaan, että siinä piti kuukauden orava juosta pitkin härän selkäpiitä, ym. Mutta sitten Uljana muisti, että lauletaanhan härästä eräässä virressä (XIII) /= l7. 1944/; sen loppuun päästyään sanoi: siinä oli vielä härästä, jott sata syltä on sarvet päässä ja mitä muuta (säe 76), a sitä mie en ennää muissa. |
|
|
|
5 |
Velloi vennoisen seppoi,
|
|
|
|
6 |
laivan seppoi lagluein,
|
|
|
|
7 |
veisti kervoill vennooja,
|
|
|
|
8 |
kervehell kultaisell,
|
|
|
|
9 |
vartueell vaskiseell.
|
|
|
|
10 |
Kerves kultain kummiis,
|
|
|
|
11 |
varsi vaskinen helliis.
|
|
|
|
12 |
Löi too kerran, syntyi laita,
|
|
|
|
13 |
toisen kerran, toinen laita,
|
|
|
|
14 |
kolmannen koko vennoin.
|
|
|
|
15 |
Syntyi vene vestämätä,
|
|
|
|
16 |
laiva lassuin lohkomata,
|
|
|
|
17 |
i piisarehen pilkkoimata.
|
|
|
|
18 |
Se vene oli monintappain:
|
|
|
|
19 |
nenä oli neljännurkallinen,
|
|
|
|
20 |
perä oli kolmenkolkallinen.
|
|
|
|
21 |
Ei olt veejäist vesille,
|
|
|
|
22 |
ajajaist ei aallon päälle.
|
|
|
|
23 |
Laiva keelelle ruppeis,
|
|
|
|
24 |
läkinälle lootteliis.
|
|
|
|
25 |
kaikk laivat sotia kävvät,
|
|
|
|
26 |
verkavooria vettäät,
|
|
|
|
27 |
a mie vain rannoille lahoitun,
|
|
|
|
28 |
vesipinnalle pinoitun.
|
|
|
|
29 |
Siit noisii mees mereest,
|
|
|
|
30 |
poika aalloost ylleeni,
|
|
|
|
31 |
ja se oli Jumalaisen aine poika,
|
|
|
|
32 |
Keesuksen käppiä käsky.
|
|
|
|
33 |
Siis korjais hää laivoi väkkiiä;
|
|
|
|
34 |
yhen poolen laivaistaan
|
|
|
|
35 |
tyttölöjä linttipäitä,
|
|
|
|
36 |
sukavöitä sulholoja,
|
|
|
|
37 |
toisen poolen laivaistaa
|
|
|
|
38 |
vanhaa tutilahhooa.
|
|
|
|
39 |
Pani hän vanhat soutamaa,
|
|
|
|
40 |
nooret pani päält katsomaa,
|
|
|
|
41 |
vanhat sousiit, päät vappuit,
|
|
|
|
42 |
hyppiit harmaat hyppeehet.
|
|
|
|
43 |
Siit vanhat rukoelliit.
|
|
|
|
44 |
tee hyvin, hyvä Jummaala,
|
|
|
|
45 |
ja tee tassaisin, taivoin Herra,
|
|
|
|
46 |
paa sie nooret soutamaa,
|
|
|
|
47 |
vanhat päält katsomaa.
|
|
|
|
48 |
Siit Jumalaisen aine poika,
|
|
|
|
49 |
Keesuksen käppiä käsky
|
|
|
|
50 |
pani nooret soutamaa,
|
|
|
|
51 |
vanhat pani päält katsomaa.
|
|
|
|
52 |
Siit nooret sousiit, airot notkuit,
|
|
|
|
53 |
vesi keehui keltannaan
|
|
|
|
54 |
i vaaksi palloin pakkeeni.
|
|
|
|
55 |
Sousiit Soomen rantuelle.
|
|
|
|
56 |
Soomen neiot olit sotkomaass,
|
|
|
|
57 |
päät valkoit valaitsomaass;
|
|
|
|
58 |
sit kysyttelliit sotkehiilt:
|
|
|
|
59 |
onka sorjat Soomen rannat
|
|
|
|
60 |
ja rauhat Vennäähen rannat?
|
|
|
|
61 |
Evät sotkojat läkkää.
|
|
|
|
62 |
Siit ottiit kartut sotkehiilt,
|
|
|
|
63 |
sit vast sotkojat sannoit:
|
|
|
|
64 |
ei oo sorjat Soome(n) rannat
|
|
|
|
65 |
eik rauhat Vennäähe rannat:
|
|
|
|
66 |
Soomi täynn on soltattia,
|
|
|
|
67 |
matalaa matrossia,
|
|
|
|
68 |
uhkiaa untaria,
|
|
|
|
69 |
i peenet pertit on piissaria.
|
|
|
|
70 |
Si(i)t Jumalaisen aine poika,
|
|
|
|
71 |
Keesuksen käppiä käsky
|
|
|
|
72 |
siit laivan rantaa lähetti,
|
|
|
|
73 |
kysyi linnast lihhaa,
|
|
|
|
74 |
kysyi voita voorinkeest
|
|
|
|
75 |
väelle väsynehelle.
|
|
|
|
76 |
Ei olt linnass lihhaa
|
|
|
|
77 |
eikä olt voita voorinkeiss.
|
|
|
|
78 |
siit hällöi häivättii,
|
|
|
|
79 |
siit mullikki murennettii,
|
|
|
|
80 |
sata sylt oli sarvet päässä...
|
|
|
|
81 |
Siit saatii linnaa lihhaa,
|
|
|
|
82 |
saatii voita voorinkeisse
|
|
|
|
83 |
väelle väsynehelle.
|
|
|
| |
|