j63095
Länsi-Inkeri — Soikkola
Raevuori, Pirkko
1944
| /Keruukertomuksesta:/ Sillä kertaa menin Loan kylän parakkiin ja hain siellä vilisevästä ihmispaljoudesta käsiini Okoi Koljtsovan kyselläkseni tältä akkojen edellisenä iltana neuvomalta "huimalta laulajalta" niitä virsiä, joita Soikkolassa vanhoina aikoina laulettiin. | ||||
| Okoi, n. 60-vuotias, pirteä ja suulas akka, istui vuoteellaan, patjattomalla alapritsillä, keskellä parakkia sumuisen ikkunan ääressä purkaen valkoista nuottaa lankakeräksi. Hän otti nenältään narun koossapitämät mustasankaiset, vinahtuneet silmälasinsa ja hymyili kuin aurinko. Mutta alkuun pääseminen ei ollut helppoa. Hän kyllä jutteli äärettömän ystävällisesti, niinkuin inkeroisten tapa on, mutta virsiään hän ensin kainosteli ympärille keräytyneen väen vuoksi, ja minua vaivasi vielä etikettijäykkyys, ennenkuin olin oikein tottunut näiden täydellisten luonnonlasten välittömään tyyliin. | ||||
| Okoi pani keränsä syrjään, ja vihdoin hän monien pyytelyiden jälkeen aloitti: | ||||
| 4 | "Kysyin mie maata velloltaan" | |||
| 5 | jne, | |||
| jolloin jännitys laukesi huomatessani, ettei tännetuloni ollut turha. - Kuitenkin on tämän ensimmäisen runon muistiinpano tottumattomuuttani hyvin kömpelö ja epätarkka. | ||||
| Saneluni aikana väki häiritsi meitä suunnattomasti. Vanhat akat höpisivät sanottuja ja sanomattomia säkeitä, takana olevat huusivat, että mikä siellä on, ja ääressä istuvat vastasivat, mitä tapahtui. Nuoret parveutuivat nekin vanhojen lomaan ja, varsinkin kun Okoin oma parikymmenvuotias poikakin, nauroivat ja pilkkasivat: | ||||
| 8 | "mitä virsiä höpäjää", | |||
| 9 | 000 | |||
| 10 | "sellaisia, pilkkaavathan sinnuu", | |||
| 11 | 000 | |||
| 12 | "ne on paska lauluja, hylkäjä jo" | |||
| 13 | j.n.e. j.ne. | |||
| Ihan iloisesti kaikki kyllä kävi, tietysti, näin inkeroisten kesken; mutta kumminkin oli muutamia nuoria, jotka todella pitivät niin suurta suuta, että asia oli mennä täydeksi piirileikiksi, ja sekä Okoi että minä saimme koota kaiken arvovaltamme, ettei "piä siä jo suutas kiinni" olisi kaikunut aivan turhaan. | ||||
| Pitääkseen siinä höläkässä aatoksen langan päästä knnni Okoi hyvin usein liitti säkeet yhteen "i"-sanalla, kun minä en kirjoittanut yhtä nopeasti kuin hän olisi sanellut, ja pääsi syntymään pieni häiriöntäyteinen tauko. | ||||
| Ensimmäisissä runoissa olevat lyijykynälisäykset tarkoittavat sitä, kun nämä runot seuraavana päivänä prof. Harvan käydessä leirillä luettiin hänelle hiukan eri tavalla. | ||||
| 17 | Kysyin mie maata velloltaan, | |||
| 18 | aluin ainovaiseltaan: | |||
| 19 | anna velloi miulle maata, | |||
| 20 | anna ainoan vähäisen, | |||
| 21 | pisaele pikkaraisen. | |||
| 22 | Ei voinut kovana olla, | |||
| 23 | ei kovana eikä pahana | |||
| 24 | eikä aivoin ilkiään; | |||
| 25 | velloin vaiten vastaeli: | |||
| 26 | mihe maata neitoiselle, | |||
| 27 | kuhu maata kukkaselle? | |||
| 28 | Sevvert maata neitoiselle | |||
| 29 | mikä maa jalahan alla, | |||
| 30 | ja sevvert päivää neitoiselle | |||
| 31 | mikä päiv on päälaell, | |||
| 32 | i sevvert kuuta neitoiselle | |||
| 33 | mikä kuuta on kulmillaan. | |||
| 34 | Antoi nurkan nurmimaata, | |||
| 35 | kapaloisen karjoimaata, | |||
| 36 | jot mie kynsin kynsillään | |||
| 37 | i astavoin kätysillään. | |||
| 38 | Mie kynsin, Loojoi kylvi, | |||
| 39 | Jummaala vaot vakkois. | |||
| 40 | I lusikan sinnoja kylvin | |||
| 41 | i pion verran pellervoit, | |||
| 42 | i rauta-aitaisen asetin, | |||
| 43 | (teräksisen tein verrääjän, | |||
| 44 |
vaskipatsahat valelin.)1 Käsikirjoituksessa lyijykynällä sulkumerkit ja merkintä: A. S. J:/
|
|||
| 45 | Mänin käymää kottii, | |||
| 46 | i niin mänin yheksi ööksi, | |||
| 47 | i niin olin yheksan öötä. | |||
| 48 | I viivyin toosta viikko, toinen, | |||
| 49 | i kaatui toosta kuuta kaksi, | |||
| 50 | mänin sinnoi katsomaan. | |||
| 51 | Sinnoi itki kitkijää | |||
| 52 | i pellervoi puhastajaa, | |||
| 53 | i maitoheinä marjojaist, | |||
| 54 | kassikkainen kaivajaist | |||
| 55 | i ohtajain ottajaist. | |||
| 56 | Asuin mie aijoist sissee | |||
| 57 | i aloin kitkiä sinnoi, | |||
| 58 | puhastella pellervoita. | |||
| 59 | Ajoi loitsein Jummaala, | |||
| 60 | i too antoi miull Jummaal appii; | |||
| 61 | i mie kurja kummartaisin | |||
| 62 | i paljo piika painuttaisin, | |||
| 63 | i toot on vaiten vastaeli: | |||
| 64 | Oi sie tytti pikkarainen | |||
| 65 | i kesenkasvoin oot kannain, | |||
| 66 | ku sie teetäisit vähhäisen, | |||
| 67 | i älyjäisit muien verran, | |||
| 68 | niin et sie kurja kummartais | |||
| 69 | i paljo piika et painuttais: | |||
| 70 | sie oot marjoi muille myyty, | |||
| 71 | i jo sie oot kaupittu kannain. | |||
| 72 | Mie vaiten vastaelin: | |||
| 73 | ken miun marjoin on muille myynyt, | |||
| 74 | ken miun on kaupinnut kannaisen? | |||
| 75 | Issois möi, emmois luppais, | |||
| 76 | vellois kaupoin kauppaeli; | |||
| 77 | issois luppais sotaorroisen, | |||
| 78 | maammois luppais maeikkilehmän, | |||
| 79 | a sissois luppais sinervon uukon, | |||
| 80 | a vellois sottoisen meekan. | |||
| 81 | I issoin ruunat tavvetkaa | |||
| 82 | parast kyntyaikaa, | |||
| 83 | a maammon lehmät umpeen menkää | |||
| 84 | parast lypsyaikaa, | |||
| 85 | velloin meekat poikki menkää | |||
| 86 | paras sota-aikaa, | |||
| 87 | susi villat viipsikää | |||
| 88 | paras villa-aikaa. | |||
|
1
Käsikirjoituksessa lyijykynällä sulkumerkit ja merkintä: A. S. J:/ | ||||
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
| SKVR XV 1026. | 75 % |
|
| SKVR XV 1016. | 64 % |
|