Metadata

COL: Liina Pulliainen
ID: 61127
LOC_AREA: h
LOC_PAR: Kivennapa.
SGN: KJ 18:6088.
TMP: 1957.

Kuurupeittosill

Yksi jäi kuurujaksi, muut menivät "peittoon". Kun kuuruja oli ratkaistu lukemalla joku loru, sulki tämä silmänsä, eikä ollut vaaraa, että hän katsoisi, sillä jos katsoi tuli silmään "koirannännä" ja silloinhan kaikki tiesivät hänen katsoneen. Ettei kuulisikaan, mihin suuntaan toiset piiloutuivat, hoilasi kuuruja kovalla äänellä paukutellen kartullaan kiviä:
    3  - Kuurun, kuurun, kuiskaan, läpä, läpä, läiskää, (tai: rapakivi raiskaa)
    4  hiiri hummaren takana,
    5  kapusta kiven takana,
    6  kuka eijjoo peitoss, olkoo vaikka missä! -
tai:
    8  - Kuka eijjoo peitos, olkoo peiton takan! -
tai:
    10  - Kuka eijjoo peitos, olkoo hevopersiis! -
Senjälkeen kuuruja avasi silmänsä ja löi kepillään kiveen:
    12  - Omat nimet karttuu! -
(tai:
    14  - ommain nimmein kirjois! - )
ja lähti etsimään toisia, jotka pitivät varansa ja livahtivat panemaan nimensä kirjoihin tai "karttuun" silloin kun kuuruja vain vähänkin eteni. Kenen nimen kuuruja sai ensiksi kirjoihin, jäi seuraavaksi kuurujaksi.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems