| |
"Naureisill"
|
|
| | "Tätä leikittiin kesällä pihanurmikolla. Leikkijöitä sai olla kuinka paljon tahansa. Leikkilorua lukemalla valittiin ämmä ja vora (varas). Muut leikkijät olivat naureita (nauriita). |
|
| | Ämmä oli naurismaan omistaja ja hoitaja. Hän kylvi nauriit maahan, s.o. asetti jokaisen leikki nauriin omalle paikalleen istumaan nurmikolle. Kun ämmä sai nauriit kylvetyksi, meni hän tupaansa, istahti vokkinsa (rukki) taakse kehräämään. Hän polki jalallaan vokkia ja matki käsillään kehrääjän eleitä koko ajan hokien nuotillaan: |
|
|
|
4 |
"Keträän, keträän, keikuttelen,
|
|
|
|
5 |
suvelle sukkaa,
|
|
|
|
6 |
karhulle kinnasta,
|
|
|
|
7 |
revolle reppänän tuketta,
|
|
|
|
8 |
patarille paitaa,
|
|
|
|
9 |
hotarille housuu!"
|
|
| | sitten ämmä meni mullittamaan nauriitansa. Tarttui jokaista naurista vuorollaan olkapäistä kiinni ja jauhoi ympäri, että se sitten paremmin kasvaisi. Kiitteli toisia nauriitaan: |
|
|
|
11 |
"Voi, kui sie oot suurj ja sorja, kohta mie siust saan makijaa nauristuuvinkii!"
|
|
| | (tai, naurishuttuu, -paistikkaita, -piirakkaa j.n.e) |
|
| | Tulee leikkiyö ja ämmä paneutuu nukkumaan, sillä aikaa vora hiipii naurismaahan ja vie muutamia suurimpia nauriita mennessään. Kun ämmä ylös noustuaan menee nauriitaan katsomaan, huomaa hän kadonneet ja jonuvaa (moittii) voraa sekä ryhtyy varokeinoihin. Hän tekee aidan naurismaansa ympärille. Hän kulkee kumarruksissa nauriiden ympäri hokien: |
|
|
|
14 |
"Tien aitaa,
|
|
|
|
15 |
tien aitaa,
|
|
|
|
16 |
kultasell kurikall,
|
|
|
|
17 |
vaskisell vasarall,
|
|
|
|
18 |
tuos on kiv(i),
|
|
|
|
19 |
tuos on kanto,
|
|
|
|
20 |
tuos on varkahan veräjä,
|
|
|
|
21 |
tuoho jalkais katketkoo!"
|
|
| | Ämmä kohottaa keppiään oletetun aidan harjalle ja kysyy nauriiltaan: |
|
|
|
23 |
"Joks tää piisjaa?"
|
|
|
|
24 |
000
|
|
|
|
25 |
"Ei piisaa!"
|
|
| | vastaavat nauriit. Ämmä korottaa aitaansa kävellen naurismaan ympäri vähän vähemmän kyyryssä kuin ensimmäisellä kierroksellaan ja hokee samoin kuin edellä: |
|
|
|
27 |
"Tien aitaa, tien aitaa j.n.e."
|
|
| | Taas ympäri käytyään ämmä kysyi naureiltaan: |
|
|
|
29 |
"Joks tää korkuus piisajaa?"
|
|
|
|
30 |
000
|
|
|
|
31 |
"Ei piisaa viel!"
|
|
| | sanoivat nauriit. |
|
| | Kolmannen kerran ämmä kulkee ympäri, nyt vielä enemmän suorassa kuin edellisellä kierroksellaan, korottaa aitaa ja hokee samoin kuin edellisillä kerroillakin. Sitten hän kysyy: |
|
|
|
34 |
"Jokos nyt piisajaa?"
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
"Jo, jo piisajaa!"
|
|
| | sanovat nauriit. Senjälkeen ämmä kiertää portin lukkoon ja pistää avaimen taskuunsa sekä menee keträämään." Vora tulee ja näkee korkean aidan, portin ja lukon sekä huomaa entiset keinonsa riittämättömiksi. Vora keksii uudet keinot. Se menee ämmän tupaan ja sanoo: |
|
|
|
38 |
"Anna, ämmä auvaintais,
|
|
|
|
39 |
miun pukkiin mänj siun naurismaahais."
|
|
|
|
40 |
000
|
|
|
|
41 |
"Mite ihmees se sin pääsj?"
|
|
| | päivitteli ämmä. |
|
|
|
43 |
"se putkaht aija ylitse"
|
|
| | valehteli vora ja pyysi avainta hakeakseen pukkinsa pois. |
|
|
|
45 |
"Most sie varastat naureita?"
|
|
| | epäilee ämmä. |
|
|
|
47 |
"Mienen oo ijässäin mittää varastant,"
|
|
| | vakuuttaa vora ja saa avaimen, menee ja ottaa monta naurista. (huom! nauriit kävelevät itse pois kun vora ne varastaa, eihän se kantaa niitä jaksaisi.) Kun vora menee avainta palauttamaan utelee ämmä vielä: |
|
|
|
49 |
"Ethä sie vaa varastant miun naureitain?"
|
|
|
|
50 |
000
|
|
|
|
51 |
"En ainuvaakaa",
|
|
| | sanoo vora. Mutta kun ämmä lähtee katsomaan, on sieltä viety paljon suuria nauriita. |
|
| | Kun vora seuraavalla kerralla tulee pyytämään avainta ja valittaa kanansa tai kukkonsa lentäneen aidan yli ämmän naurismaahan, ei ämmä anna vaan moittii voraa entisistä varkauksita. Vora selittää, ettei hän mitään varastanut suinkaan, jos lie pukki syönyt siellä ollessaan jonkun nauriin. Vora saa avaimen ja varastaa lisää nauriita. |
|
| | Vihdoin ämmä keksii ja menee tekemään naurismaalleen katon. Hän viittaa kepillään nauriiden yli ja sanoo: |
|
|
|
55 |
"Ensin kiv(i) katto,
|
|
|
|
56 |
sit lautakatto,
|
|
|
|
57 |
rautakatto päälimäiseks."
|
|
| | Nytpä ei vora enää uskalla mennäkään pyytämään avainta. Eihän sinne voi sanoa minkään elukan päässeen kun on moninkertainen katto päällä. Mutta tietysti voran teki taas mieli nauriita. Ämmän nukkui avain pään alla, nukkui huoleti kun nauriit olivat turvassa. Silloin vora tuli, varasti avaimen, meni ja vei kaikki nauriit. Avainta palauttaessaanse nykäsi ämmää ja sanoi: |
|
|
|
59 |
"Ämmä, ämmä,
|
|
|
|
60 |
päähäis pallaa,
|
|
|
|
61 |
kaks karvaa on jo tulell."
|
|
| | samalla se juoksi karkuun. Ämmä karkasi pystyyn, tunsi voran ja lähätäi (meni kiireesti) katsomaan. Nauriit olivat kaikki poissa. Nyt ämmä alkoi väättää (maanitella, houkutella, kutsua) nauriitaan: |
|
|
|
63 |
"Kile, kile nauristain!"
|
|
| | Silloin yksi nauris tuli. |
|
|
|
65 |
"Miss sie käit?"
|
|
| | kysyi ämmä. |
|
|
|
67 |
"Pippiläs pappilas,
|
|
|
|
68 |
kiehuvass kattilass,
|
|
| | tai |
|
|
|
70 |
(kittiläss kattilass)"
|
|
|
|
71 |
000
|
|
|
|
72 |
"Mitä sie siel teit?"
|
|
|
|
73 |
000
|
|
|
|
74 |
"Lakasin lattijoin ja pesin astijoi."
|
|
|
|
75 |
000
|
|
|
|
76 |
"Mitäs siell söit?"
|
|
|
|
77 |
000
|
|
|
|
78 |
"Vettä ja leipää!"
|
|
|
|
79 |
000
|
|
|
|
80 |
"Mitäs miul toit!"
|
|
|
|
81 |
000
|
|
|
|
82 |
"Munavoita ja mustikkamöllöö."
|
|
| | Ämmä on mielissään ja kutsuu nauriin viereensä istumaan. Sitten ämmä "väättää" seuraavaa naurista: |
|
|
|
84 |
"Kile, kile nauristain."
|
|
| | Taas tulee yksi nauris ja samoin tulevat kaikki yksi kerrallaan erikseen kutsuttuina. Jokaisen nauriin kohdalla toistuvat samat kysymykset ja vastaukset. Jokainen nauris kertoi tehneensä raskasta työtä --- --- --- |
|
| | Kun kaikki nauriit olivat tulleet takaisin naurismaahan, kutsui ämmä: |
|
|
|
87 |
"Kile, kile, vorajain!"
|
|
| | Vora tulee katsellen ympärilleen. |
|
|
|
89 |
"Miss sie käit?"
|
|
| | kysyy ämmä. |
|
|
|
91 |
"Pippiläs, pappilas, kittiläs kattilas."
|
|
|
|
92 |
000
|
|
|
|
93 |
"Mitäs siell teit?"
|
|
|
|
94 |
000
|
|
|
|
95 |
"Söin ja makasin."
|
|
|
|
96 |
000
|
|
|
|
97 |
"Mitäs siel söit?"
|
|
|
|
98 |
000
|
|
|
|
99 |
"Naurishuttuu ja voiherraa" (voi sulaa)
|
|
|
|
100 |
000
|
|
|
|
101 |
"Mitäs miul toit?"
|
|
|
|
102 |
000
|
|
|
|
103 |
"Siul sittaa lapijallinen",
|
|
| | tai |
|
|
|
105 |
"siul pien pala paskaa tikun nenäs." y.m.
|
|
| | Silloin ämmä lähtee |
|
| | (tarina jatkuu, kts. käsikirj.) |
|
|
| |
|