| |
Passinlukuja:
|
|
| | Ennevanhaa häis lukkiit passii. Läksiäisiis morsiame koton lukkiit jottai sellasta jos tiesiit sulhaseest taik häne suvustaa jonkuu erikoise tapaukse, taik siit jostai kyläs tapahtunneheest erinäisemmääst asiaast. Häis, sulhase koton lukkiit siit taas sellasta mitä tiesiit morsiame puoleelt taik kyläst erinäisempää tapausta. Meipuole passilukija ol Huopose Antti, hää miitti ain passiluvut valmeheeks mihi ties tulla häät taik läksiäiset ja lukkiit niitä välist jo tupakoilkii. |
|
| | Passilukijalle pit tuuva viinaputel vieree, enneku hää alotti lukkee. Ensin hää otti siint yhe ryypy, se ol yhele jalale. Siit pit ottaa toine ryyppy toisele jalale Siit hää sano: |
|
|
|
4 |
"Nuoraas on kolme "säärtä" (säiettä)
|
|
| | sille pittää ottaa kolmais ryyppy, ja siit: |
|
|
|
6 |
"Lehmääl on neljä nännää,
|
|
| | niile pittää ottaa neljäis ryyppy. Ja sitten hän alkoi lukea passia, se alkoi aina sanoilla: |
|
|
|
8 |
"Tähä passii on pantu pahast.
|
|
| | Sitten voitiin jatkaa sillä jutulla millä aiottiin: |
|
|
|
10 |
Tähä passii on pantu pahast,
|
|
|
|
11 |
jot Valtosii kolkka on köyhä rahast,
|
|
|
|
12 |
Työ uotta jätkät Jäppilääst,
|
|
|
|
13 |
mut tämä vanha mies on Valtoseelt.
|
|
| | (Kertoja ei enää muista pitemmältä, vaikka joskus oli passissa kymmeniä säkeistöjä) |
|
| | tai tällainen: |
|
|
|
16 |
Tähä passii on pantu pahast,
|
|
|
|
17 |
Mitä se Mikko sillo miitit?
|
|
|
|
18 |
koit vahtiint varsajais,
|
|
|
|
19 |
katsoont kalakuormajais.
|
|
|
|
20 |
Sattu sauna Saska, ni heitti hevosettomaaks.
|
|
| | (Saska oli myöskin yksi korteerinpitäjä Kronstadtissa ja sielläkin sanoivat monelta hävinneen hevoset sekä kalakuormat, milloin korttipelissä, milloin missäkin. Kertoivat että heti kun tuloryypyt oli otettu ja mies hyvässä nousuhumalassa alettiin korttipeli: Huoneessa oli kaksi suurta peiliä vastakkain ja isäntä poikineen pelasi siten, että isä ja poika näkivät peilistä toistensa kortit, mutta ei vieras pelaaja. Sauna Saskaksi häntä sanoivat sen takia kun ihmisten tietämän mukaan hän oli yksinäisen naisen avioton poika. |
|
| | Mesterjärven joella olivat kerran olleet tupakat ja niin pelätty oli passinlukia, ettei sulhasen veli tullut Jorolasta tupakoille kun pelkäsi että hänestä luetaan jotakin siellä. Eikä sulhanenkaan tuonut viinaa tupakoilleen, silloin miehet lähtivät sitä hakemaan Uudenkirkon kirkolta, jossa Pekon Hermanilla (Nikkanen) oli viinakauppa (tietysti salakauppa) siitä sai passinlukija aiheen lukea: |
|
|
|
23 |
Tähä passii on pantu pahast.
|
|
|
|
24 |
Nyt ois haasti harjakkaisiist,
|
|
|
|
25 |
kaiho kapjaputeliist.
|
|
|
|
26 |
Petästuit Peko Hermanille,
|
|
|
|
27 |
sielt viina riipais Ristalille,
|
|
|
|
28 |
sielt puuttu Pusa Tuomas,
|
|
|
|
29 |
Varma ol tuo valkee hevone
|
|
|
|
30 |
toi heit Tuuva Miko kartanolle,
|
|
|
|
31 |
kolme miestä ol kutsariin.
|
|
| | Kun ei tupakoilla ollut viinaa lähtivät miehet hakemaan sitä Peko Hermanilta ja unohtuivat sinne juomaan, eivätkä vieläkään tulleet takaisin vaan ajoivat Kirstinälän kylään jossa joukkoon liittyi Pusa Tuomas ja sitten olivat kaikki kolme miestä ajamassa hevosta kun tulivat Tuuva Miko kartanolle. Sellaisia olivat passien aiheet, leppoisaa leikkiä joka ei loukannut ketään. Mutta jos passin lukijalla oli vihaa jotakin ihmistä tai kyläläisiä kohtaan ja hän oli luonnostaan ilkeä niin saattoi passissa olla haukkumisia ja letkauksia vaikka millä mitalla. |
|
| | Tytötkin keksivät lauluja joita "motoraa" tanssiessaan sitten lauloivat. Nämäkin laulut oli keksitty paikallisista tapahtumista ja myöskin siitä mitä oli kuultu miesten Pietarin reisuista ja niin tuli tällaistakin: |
|
|
|
34 |
Pojat ku joivat Pietariis,
|
|
|
|
35 |
ni kontit (juorut) tulliit Suomee,
|
|
|
|
36 |
hevosen ja heinäkuorman sannoit
|
|
|
|
37 |
heilain juoneen.
|
|
| | (Kerrottu Kosken T. l. Uudessakylässä maalisk. 1961.) |
|
|
| |
|