JR 59374

j59374
Etelä-Karjala — Kaukola
Pessi, Anna
1957

Metadata

COL: Anna Pessi
ID: 59374
INF_CTX: omalta äidiltä kuultuja.
INF_NAME: Omalta äidiltä
LOC_AREA: h
LOC_PAR: Kaukola,
LOC_VIL: Suokkala.
SGN: KJ 15:5617.
TMP: 1957.

Nuoruusvuodet
Ei saanut maalaiskodissa edes lapsena laiskotella, varttuneena sitä vähemmmän Kotiseudullani. Kaikki talous ja myös ulkotöihin oli mentävä, että ei jäisi "peukalo suuhun" aikuisena tosielämässä. Rippikoulusta pääsy oli kuin harppaus "aikaihmiseksi, ja samoihin aikoihin alettiin katsella toisin toista sukupuolta "toisella silmällä." Vanhempi nainen talutti tyttöä Kerran kirkon mäellä sanoen:
     3  "Täs on tyttö tupelle tullut,
     4  piika varrelle valunu
     5  Ken tahtuo, ni "tampatkuo"
     6  (pist. puuk. tup.)
Tytön työt ja käytös olivat yleensä enemmän "silmätikkuna kuin pojan. Ei saanut sanoa: "Ohoh" vaan "sipilä sip", ettei suu jää rumasti auki! Ei saanut seisoa "luntsu, luntsu" (velttona) vaan toimetonnakin jotain odottaissa ulkona piti vaikka "kiekailla" (ryhdistäytyen tarkkailla ympärilleen näkymiä) Ei kaikkia saa katsoa sulhaseksi, sillä: "Muantiel on monta mattii." Ei myös saa "kimpsua" (tuskastua, tuhahtaa) tulluot "köllit". (Räisälän sanonta). Aamulla piti muistaa ohje: "Pese silmäis, siunua ihteis," ett'ei huoli aikuista "tukast tassii (vetää) "tuasan" (pesuvadin) luo. Ei saanut unohtaa puuastiaa ulos "karsinoitumaan" ravistumaan) ja "metlatkin" (varsiluudat) pois auringon paisteesta kuivumasta. Jos sulhanen huomattiin vertaiseksi, sanottiin:"Mukkaistua se mulliki mukkua", (nykäisee) jos tuo" oli läheltä, todettiin: "Likelt' se tulki polttua", se on ihan "omne omiaa". Poika saattoi tuosta sanoa: "Härkähä nuapurist' naip", ja epämieluisesta: "Tummaneki topra (moinenki hyvä), on ko "riihe seinäst revästy piru (musta). Toises kyläs "on tyttyö ko märännytta särkii" (valiten) ei huolinut ottaa: "Torokan syömää ja ruve rikkomua, vaik' kyllä "rikkualt naijua rikkatukutki", sill o savii seläs." Hyvästä ja hyvaluontoisesta pojasta saa oivan miehen, "se ei tie kirpu kipijiää kellekiä", juoppo on iha "mämie oma". (mennyttä) Sellaisesta kunnon tyttö sanoi: "Ei ne kaik' jauhot kelpua talkkunaks". Koppavat pojat omahyväisinä uskoi että tytöt vartoo aina heitä "suu lokallua, ko Kolkka-Simo (näpistelevä mökkiläinen kalavaras) hauit Pitjärves (järvi Kaukolassa, kuten Simokin) Tytön täytyi opetellä taloustyöt "tainua tarkkua" (tyystin) ja pidettävä käsitöissäkin joskus "Kiirettä ko kirpu tapos." Liian aikasin ei saanut tekeytyä aikuiseksi, sillä:
     8  "Mikä kukko aamusil aikasi laulua on illal hauka hännäs",
ja jos alentuu huonoon seuraan ja siitä kärsii, sanottiin:
     10  "Ken mitä kuapii, se sitä suapii."

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

JR 55023 44 %
JR 63024 44 %
SKVR XIII2 3437. 44 %
JR 09576 42 %
JR 79210 41 %
JR 78538 41 %
SKVR XIII4 10865. 40 %
JR 82598 40 %
SKVR XIII2 3434. 39 %
SKVR XIII2 3440. 39 %
SKVR XIII4 10866. 39 %
JR 62553 39 %
SKVR XIII2 3435. 38 %
SKVR XIII2 3431. 37 %
JR 74444 37 %
JR 31121 36 %
JR 43235 36 %
JR 47336 36 %
JR 79702 35 %
JR 05813 34 %
SKVR XIII2 3436. 33 %
SKVR XIII2 3438. 33 %
SKVR VI2 6530. 33 %
JR 41353 32 %
SKVR XIII4 10864. 32 %
JR 16718 32 %
JR 60599 31 %
JR 75460 31 %
SKVR XIII4 10863. 31 %
JR 82625 29 %
JR 41851 28 %
JR 37990 27 %
JR 31201 26 %
JR 22406 26 %
JR 30666 25 %
SKVR XIII2 3433. 23 %
SKVR VI2 6531. 22 %
JR 69620 22 %
JR 67053 22 %
JR 61701 21 %
JR 10393 21 %
JR 22403 20 %
JR 22404 20 %