| |
Alma ja Kaarlo
|
|
|
|
2 |
Ihanan koivun alla auringonloistossa
|
|
|
|
3 |
sai Alma sulholtansa sormuksen sormeensa.
|
|
|
|
4 |
000
|
|
|
|
5 |
Se sormus oli kultaa ja kaksirinkinen,
|
|
|
|
6 |
jonka Almalle nyt antoi, tuo Kaarlo niminen.
|
|
|
|
7 |
000
|
|
|
|
8 |
"Kuules ystäväni, Almani ihana,
|
|
|
|
9 |
minä lähren Ameriikkaan tavaraa kokoomaan.
|
|
|
|
10 |
000
|
|
|
|
11 |
Sä orottele täällä, kunnes tulen takaasin
|
|
|
|
12 |
ja olet armahani iäti omani."
|
|
|
|
13 |
000
|
|
|
|
14 |
Alma se orottaapi Kaarloaan kotona,
|
|
|
|
15 |
kaksi, tai kolme vuotta, hän vartosi Kaarloaan.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Kolmantena vuonna, sai Alma piletin,
|
|
|
|
18 |
jossa Kaarlon nimen kautta, matkustaa käskettiin.
|
|
|
|
19 |
000
|
|
|
|
20 |
Kuules kuinka kävi, tää oli kavaluus,
|
|
|
|
21 |
Kaarlon tuttavalta, petos ja viekkaus.
|
|
|
|
22 |
000
|
|
|
|
23 |
Hän Alman tunsi heti, kun valokuvansa,
|
|
|
|
24 |
oli nähnyt niin monta kertaa Kaarlon tykönä.
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
Kaarlo kotiin läksi Almaa tapaamaan.
|
|
|
|
27 |
Petturi Alman käski Amerikkaan matkustaa.
|
|
|
|
28 |
000
|
|
|
|
29 |
Kaarlo kotiin saapui toisessa laivassa.
|
|
|
|
30 |
Mielensä täytti kauhu, kun pois oli Almansa.
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Tuumasi tuossa hetken, niin seikat selveni.
|
|
|
|
33 |
Kaarlo riensi heti Amerikkaan takaisin.
|
|
|
|
34 |
000
|
|
|
|
35 |
Alman kättä pyytää, tuo petturi poloinen,
|
|
|
|
36 |
kun Kaarlo veitsen työntää, rintahan kosijan.
|
|
|
| |
|