Metadata

COL: Samuli Paulaharju
ID: 52521
INF_CTX: Kert. Justiinus Karlström, Suojan vaari, 78 v.
INF_NAME: Justiinus Karlström
LOC_AREA: oR
LOC_PAR: Pajala,
LOC_VIL: Sahavaara.
SGN: 41180.
TMP: 1946.

Pyssyn pilaaminen

Jos metsässä toinen kuulee, että mie ammun, niin se voi pilata mun pyssyni. Mie olen kerran Harjun Juhon kanssa ampunut riekkoa koko päivän, eikä höyhentä lähtenyt. Niin met saimme lähteä kotia kun loppui neuvot. - Juho piti, että Ruovos-Kusto oli pilannut.
No se oli kerran taas niin, että olimme Parkki-Kuston kanssa metsässä. Se oli Kusto huono ampumhan. Mie ammuin oravan ja sitten kuusi riekkoa ammuin, kaksi kertaa en osannut. - Parkki ampui, ei osannut. Kaksi kertaa ampui kantista, tuen päältä. Parkki suuttui, otti krassin pyssystä ja kastoi sen oravan veressa ja puhisti sillä pyssyn ja ampui ja niin sai kaikki kuusi riekkoa yhtä perää.
Nivan Iisko tuli siihen ja nauroi: "Mitäs te niin monta kertaa ammutte?" - "Siekos sen pyssyn pilasit? - Iisko siihen: "Ei vain ole iso asia pilata pyssy." - "Kunkas sitten?" Kun kuulee toisen pyssyn äänen pitää vain sanoa:
    5  "Kruuti ja plyijy ulos pyssystä ja itte perkele sishän."
Mie olen itte ollut kattomassa, kun on pyssy mennyt pilhan.
Toinen temppu on pilausta vastaan se, että valaa elävä hopea pyssyn tukkiin, että se on aina siinä. Sitä pyssyä ei pilata.
Ja vielä on semmoinen temppu, että panna kuula, jolla on vilja ammuttu talteen ja pitää se aina pyssyneuvoissa.
Mie olen aina käyttänyt sitä, että olen pannut jauhoja kruutin sekhan.
Ja vielä on se temppu, että vetää piihana päälle ja tähätä pyssyn suusta.
18.7. 1935.