| |
KERTOMUS HÄIDEN VIETOSTA PAATENEEN seuduilla
|
|
| | Iova Rahikaisen mukaan kirj. S. Paulaharju. |
|
| | Kirjoitus muistiinpantu Miinuan kivellä 21.6. 1910. Iova Rahikainen, Artemjeff kotoisin Tetriniemestä n. 50-60 vuotta. Suuren osan ikäänsä elellyt Paateneen seuduilla. |
|
| | Poika ja tyttö kun aikovat naimisiin, antavat toisilleen sormuksen jossain tanssiloissa merkiksi, jotta ovat toisilleen lupautuneet. |
|
| | Sitten pannaan ristikihlat keskenänsä. Jossain tanssiloissa kylässä antaa poika tytölle ja tyttö pojalle rahat. Ne pannaan vieraan miehen taakse, näet kolmas henkilö on siinä todistamassa, muuta eivät tästä liitosta tiedä. Ovat sitten niinkuin salakihloissa. Jos tämän jälkeen jompikumpi pettää, luopuu liitosta, niin se toinen saapi rahat pitää, se petetty. - Kuka on rikkaampi se antaa ristikihloissa 50-60 ruplaa, mutta "keyhemp" panoo vain 5-10 ruplaa. |
|
| | Sitten poika menee ja ilmoittaa asian vanhuksilleen, jotta hän tahtoo ottaa sen tytön. Sitten hän kumartaa isälleen ja äidilleen jalkaan. Luvan kun antaa isä ja äiti, niin isä sitten ilmoittaa lähimmille sukulaisilleen pojan puuhista. Kutsuu niitä sitten 5, 6, 10:kin, soajanainen lähtee vaikkapa kymmenenneksi hengeksi ja niin joukolla mennään antilahan - morsiamen - kotiin. Kun tullaan talon pihalle, ammutaan 3-4 kertaa "pissalilla" tai pyssyllä. Sitten "männäh perttih, kysytäh lupa morsiamen vanhuksilt". "Meillä on poika naitettava, teillä on tytär annettava. Voitko panna kaks nuorta yhtee? Tultu o niiks vierahiks". Talon isäntä kun sanoo: |
|
|
|
7 |
"Ku olloo annettava,
|
|
|
|
8 |
nii istukkoa niiks vierahiks,
|
|
|
|
9 |
suuriks vierahiks!"
|
|
| | Miehet, vieraat näet ovat tähän asti seisoneet. No, istutaan. Ja talossa aletaan vieraita hyvinä pitää. "Keitetäh keitinpiiraat ja pietäh suurina vieraina". "Juuvah talos". Antaa näet sulhasen isä sulhasen puolesta putelin viinaa morsiamen isälle, kun "istutah suajulla". Putelista juotuaan antaa tämä "lasikot" vierahille ja sitten omille sukulaisilleen sanoen: |
|
|
|
11 |
"Tämä on puteli miun nyt".
|
|
| | Piiraat tuodaan sitten talon puolesta. |
|
| | Isäntä ei lase vieraitaan, sitä sulhasjoukkoa pöydästä "ennenkun ei heitetä rahoa siihe pöytäh". No, pannaan joku rupla, kymmenen ruplaa ja kaksi kymmentäkin siihen pöytään. Se morsiamen isä tahtoo sen. Se tulee niinkuin julkisesti kihloiksi, jokaisen tietoon. Se on kihlaraha ja se pannaan viikoksi pariksi morsiamen isän taakse häitä varten, siksi kunnes häitä pidetään. |
|
| | Sitten lähtevät kaikki kotiinsa ja lähdettäessä ampua paukautellaan pihalla ja matkalla. |
|
| | Sitten taas tullaan noin parin viikon päästä uudestaan morsiamen taloon. Silloin "tullah häihe pitoh". Matkalla jo ampua paukutellaan jotta "nyt tullah otannan peälle". Ja vielä morsiustalon pihallakin ammuskellaan. |
|
| | Taloon kun päästään, niin ilmoitetaan, jotta "meillä oli heitetty tänne vanhoja aseita! myö tultih niitä perustamah". Morsiamen isä vastaa: |
|
|
|
17 |
"Se on oikieta asieta",
|
|
|
|
18 |
jot "teälä on niitä vanhoja",
|
|
| | ja antaa luvan tulla perustelemaan. |
|
| | Sitten morsian kumartaa toatolleen jalkaan ja samoin moamolleen, jot "heän männöö miehelle". Sitten viritetään kynttel, morsiamen vanhukset virittävät jumalan kuvan eteen kynttelin. Sitten aletaan "häitä piteä". |
|
| | No häitä pitäissä syödään ja juodaan. On keräytynyt kylästä rahvasta pertti täyteen. Sulhaset, sulhasväki ne vain syövät. |
|
| | Keskellä pöytää on kaksi leipää päällekkäin ja suolaa vieressä. Syötyä leikkaa patvaska keskileivastä semmosen pyörykän, panee siihen suolaa ja painaa palan jälleen sijoilleen. Sitten vaatteella, vyöllä, mikä on pöydällä, ristiin sitoo molemmat leivät päällekkäin. |
|
| | Morsein sitten "itköö kaglassa moamolleen ja toatolleen" ja koko perehelle ja sanoo omia sanojaan" - "en mie malta siitä itusta". Siitä itköö syrjänäisille, vierahille, rahvahalle. Jokainen, jolle itköö, antaa rahaa hänelle, ken 5, ken 10 kopekkaa, ken mitäkin. Se on niinkun semmosta keruuta. |
|
| | Siitä sulhanen tulee ja antaa hänelle vaatteuksen, morsiamelle. Siitä antaa morsian moamolleen vaatteuksen, semmoisen kankaan, n. kaheksan aivinaisen, kun menee siihen kostoon. |
|
| | Sitten morsian "pannah istumah". Siinä "loaitah peä morsiamel, niiku venähellä on". Päähän pannaan sorokka. |
|
| | Tämän jälkeen sanotaan |
|
|
|
27 |
"pois pojat, ulos urohot,
|
|
|
|
28 |
pihalla pikimmät miehet!"
|
|
| | Ja siitä pitää sulhasien lähteä. No, siitä morsian vielä jää perttiin paikoilleen, ei lähde vielä. Siitä sanotaan, jotta pitää sulhasella olla antaa anoppiakalle "djenkoa", "hopiesta djenkoa", muiten ei annettoa morsient, jos ei djenkoa vie, se moamo ei anna". No, kun ei muuten morsianta saa mukaansa, niin sulhanen käy anoppiakalle "djenkoa" antamassa. Ka, ruplan antaa tai minkä sattuu, rikkaampi enemmän, köyhempi vähemmän. |
|
| | Toatto ottaa sitten morsianta toisesta käsipuolesta, "djeädä" toisesta ja taluttavat hänet pihalle. Siellä sulhanen joukkoineen seisoo rivissä odottamassa. Morsian kun tuodaan ulos, niin hän kumartaa sulhaselle (ei jalkoihin) pari kolme kertaa. Siinä sitten seisotah vassakkai, "rivissä" kumpikin joukko. Morsiamen isä sanoo sulhasen joukolle, jotta siirtyä tänneppäin. "Hyö, sulhaskansa, siirrytäh asel, kaksi". Sulhasen puolelta tämän jälkeen sanotaan, jotta "siirtyöte työki tännepäin!" Morsian joukon siirryttyä samoin askelen, parin verran, sanoo morsiamen isä: "meillä on opassettu mieltännä myöten, työ opastaat mieltännä myöten". Siitä ojentaa morsian sulhaselle kätensä, ja morsiamen kasvot ovat peitossa, on peitossa kasvoin ulos tuotu. Kun morsian ja sulhanen ovat tarttuneet toisiaan kateen, sanoo morsiamen isä: "katsho, onko omas?" Siitä sulhanen kohottaa morsiamen kasvoja peittävää huivia ja katsoo, onko omansa ja antaa suuta morsiamelleen. |
|
| | Tämän jälkeen potvaska "varoo" morsiamen ja sulhasen. Kellä on kirves, kellä viikate kädessä sekä tuli soihtu päreistä tehty. Kirveen - t. viikatteen - terää maata viistäen kiertää sulhasen ja morsiamen ympäritse kolme kertaa myötäpäivään. Tämän tehtyään "lykkää viimeks seläskättä" kirveen - t. viikatteen - ja tulen morsiamen ja sulhasen ylitse pihalle. Kaikkea tätä toimittaessaan lukee potvaska varomus sanoja. |
|
| | Muuan taika on myös tehty pirtissä, ennenkuin morsian on viety sulhaselle. Kiersivät näet koko morsiamen saattojoukko kerran pöydän ympäri, sitten astuivat ulos. |
|
| | Kun patvaska on varomussanansa lukenut, lähdetään matkalle sulhasen kotia kohden. Edellä astuu taikka ajaa patvaska, muu joukko seuraa jälessa. |
|
| | Sulhasen kodin luona ovat vastaanottamassa, syrjänäiset, vieraat siellä jo vartovat. Pisoaleilla ja pyssyillä ampua paukuttelevat. |
|
| | Mutta joukkoa ei lasketa suorastaan niin vain sisään sulhasen talossa. Pannaan ovet kiinni ja sulhasen pitää pyytää: "avakkoa ovi!" Ovi avataan ja levitetään vaate rappusille, portahille. Siitä pariskunta astuu sitä vaatetta myöten kotih. |
|
| | Sulhasen kodissa taas syödään ja juodaan. Sen jälkeen sulhanen ja morsian kumartavat jalkaan moamolle ja toatolle "kun ne vierettäin issutah". Siitä mennään maata ja vieraatkin ollaan se yö talossa. |
|
| | Seuraavana päivänä käydään ventsoilla. |
|
| | Patvaska on sen aikaa talossa, kun nuoret ovat ventsoilla. |
|
| | Ventsoilta tultua lahjoo morsian sulhasen isän samoin moamonnii. Siitä vielä lahjoo syrjännäiset, jotka olivat vastaan ottamassa. |
|
| | Siitä vielä käydään kylyssä sulhanen ja morsian. |
|
| | Kylyn lämmittäjänkin morsian lahjo, antaa huivin taikka muun pienosen vaatekappaleen. |
|
| | Muille morsian antaa paitoo, housua, kinnasta tai mitä sattuu. Sulhasen toatolle ja moamolle antaa täydellisen puvun. |
|
| | Häiden jälkeen jä morsian elämään sulhasen kotiin njeveskänä. |
|
| | Korjauksia: urohon (SKVR : Urhon) ja pihalla (SKVR : pihalle) |
|
|
| |
|