Metadata

COL: Aino Paasonen
ID: 48805
LOC_AREA: h
LOC_PAR: Kivennapa.
SGN: KT 291:292.
TMP: 1958.

Laulu

1.
    3  Ol sota poika sorja ja neito
    4  ihana he istui illan tultua,
    5  lähdehen reunalla, huokaus siinä
    6  sotilaan rinnasta kohosi, hän
    7  Morsiantaan suuteli ja sanoin kuiskasi.
2.
    9  Mun täytyy sotaan lähteä oi rakas
    10  Emuli ja sinusta pois erota ken
    11  tiesi ijäksi jää hyvästi siis rakkaani
    12  nyt tällä kerralla mä tulen
    13  taas sun luoksesi kun palaan
    14  sotasta.
3.
    16  Sä rikkaamman voit valita
    17  sun kosiaksesi, jos aikas tulee
    18  pitkäksi ja minä köyhäksi,
    19  näet hän niinkuin olenkin,
    20  vaan halpa soturi, vaan rakkautta
    21  sykkivä on minun rintani,
4.
    23  Wääryyttä sinä juttelet oi rakas
    24  alonksi mä pysyn uskollisena
    25  sinulle ijäti ja tässä vannon valani,
    26  lähtehen reunalla et oma Emulisi oon
    27  ijäti oleva.
5.
    29  Hän lähti rauha rinnassaan
    30  Sotaan ratsastamaan, ja vannoi vielä
    31  valallaan rakasta tuttuaan yöt päivät
    32  muistelevansa, ilolla riemulla jos
    33  kuolemasta varjelee hänet vaan jumala.
6.
    35  Kultansa muisto vahvisti voimia sodassa,
    36  hän soti urhollisesti ja kaatui jalona,
    37  jo liki vuoden perästä jos jäi hän
    38  kentälle ijäti muistelemahan emuli neitoa.
7.
    40  Mut rikas herra pohatta arvoltaan
    41  Paroni hän Emulia riijaamaan
    42  itsensä taivutti mielellään iloisella
    43  kullallaan hopeellaan emulin
    44  heikon sydämen hän saikin taipumaan.
8.
    46  Häät tuli sitten Emulin ja rikkaan
    47  Paronin. Mis ylhäisesti iloittiin
    48  Syötiin ja juotihin
    49  lamput ja ruunut valasi
    50  hää huoneen kauniiksi. Musikit
    51  pilliin puhalsi, ja vieraat tanssasi.
9.
    53  Kun Pappi oli vihkinyt Emulin
    54  Paronin, ja kaikki vieraat toivoneet
    55  onnea heille siin ilo ja riemu
    56  vallitsi kaikkien mielessä
    57  siks kun se rikas herkuillansa
    58  täytti pöydänsä.
10.
    60  Wiiniä kulta sarvista pöydässä
    61  juotihin herkkuja parahia yhä
    62  vaan tuotihin kun kello
    63  kaksitoista löi niin kaikki
    64  hämmästyi kun pulska nuori soturi hää
    65  saliin ilmestyi.
11.
    67  Hän vähän aikaa tuimasti
    68  väkeä silmäsi ja katseen sa
    69  loi isäntään mi häntä läheli
    70  ja käski vieraan päästänsä pois
    71  ottaa Lakkia ja itseänsä raviten
    72  seurahan tulemaan.
12.
    74  Hän otti hatun päästänsä mut
    75  oi voi ihmettä hänellä kallo
    76  kuollehen olikin mätännä
    77  Mi heti tunsi emuli alonksi armaaksen
    78  ja pyörtynenä paikalle lattiaan kaatui hän.
13.
    80  Hän tarttui heti Emuliin
    81  ja vei sen mukanaan, kun
    82  vähän aikaa muistutti hänt
    83  ensi valastaan matoja juoksi
    84  kallosta ulos ja sisälle
    85  mi kauhisduksen katkeran
    86  tuotti häävääelle.
14.
    88  Korvansa oli hirveät kuoleman
    89  kalmaiset ja kädensäkin hirvitti
    90  verestä tahmaiset, hää huone
    91  melkein pimeni kaikkien silmissä,
    92  kun näköä näin kamalaa nähtihin
    93  /ilmissä/.
15.
    95  Maan alle sitten vaipuvat haamu
    96  ja emuli, mi itkien ja parkuen
    97  hää väki katseli Paroni kohta
    98  surussansa, kuoli linnassaan
    99  kun haamu emulinsa vei elossa tuonelaan.
16.
    101  Sitten jäi suuri Linnansa tyhjäksi
    102  seisomaa, kun emuli joi henkien kans
    103  pedoksen maljoja, ja neljä kertaa vuodessa
    104  he nahtiin linnassa, pahojen kanssa
    105  pelavan pääkallon maljoja.
17.
    107  Älkää te neidot armahat pettäkö poikia,
    108  ja turhan päiden vannoko valoja turhia,
    109  samoin te pojat katsokaa mi kelpaa omaksi
    110  ei nimeä sen halvimpaa kun nimi petturi.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems