| |
Sammal salmen Miina
|
|
|
2 |
1. Sammal salmen talo pieni
|
|
|
3 |
ol liki järven rantaa
|
|
|
4 |
sinne käy mun joskus tieni
|
|
|
5 |
kun aika myöden antaa.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
2. Siel kun asuu yksi noita
|
|
|
8 |
ihmisille rakkaita Lapsuus
|
|
|
9 |
ajan tuttuloita joit en koskaan
|
|
|
10 |
unhoita.
|
|
|
11 |
000
|
|
|
12 |
3. Pienen talon pikku Miina
|
|
|
13 |
tuttava ol tällainen ylään kaapu
|
|
|
14 |
kaulaliina ja puku puolivillanen.
|
|
|
15 |
000
|
|
|
16 |
4. Hän ol pieni tytön tilli kunmä
|
|
|
17 |
hänen ensiks näin vaan oisin
|
|
|
18 |
ollut aika villi jos hän ois männyt
|
|
|
19 |
pois mielestäin.
|
|
|
20 |
000
|
|
|
21 |
5. Kansa koulun penkkilöillä
|
|
|
22 |
yksissä me istuttiin yksis
|
|
|
23 |
nukuttihin öillä ja yksis
|
|
|
24 |
läksyt luettiin
|
|
|
25 |
000
|
|
|
26 |
6. Jouduin sitten maailmalle
|
|
|
27 |
ajan virran pyörteisiin
|
|
|
28 |
hän jäi kodi tanhuoille
|
|
|
29 |
isän äidin hodeisiin
|
|
|
30 |
000
|
|
|
31 |
7. Kului vuotta kymmekunta
|
|
|
32 |
aika vieri verkalleen, muistelin
|
|
|
33 |
kun utu unta jos saisi kaikki
|
|
|
34 |
ennalleen.
|
|
|
35 |
000
|
|
|
36 |
8. Tuli kesä koti puoleen käänyin
|
|
|
37 |
vihdoin minäkin. Onni hymyili jo
|
|
|
38 |
tuolle missä minulle kuiskailtiin.
|
|
|
39 |
000
|
|
|
40 |
9. Kuulumiset koti väen ensiksi
|
|
|
41 |
siel kyselin kukkumiset kodi
|
|
|
42 |
käen kummastellen kuuntelin.
|
|
|
43 |
000
|
|
|
44 |
10. Kääntyi sitten puhe muihin
|
|
|
45 |
Lapsuus ajan tuttuihin nuorihin
|
|
|
46 |
ja parta suihin aihetta ol juttuhin.
|
|
|
47 |
000
|
|
|
48 |
11. Kansakoulun tovereista kysyin
|
|
|
49 |
viho viimeeksi poika puolet
|
|
|
50 |
kaikki heistä varttuneet
|
|
|
51 |
on miehiksi.
|
|
|
52 |
000
|
|
|
53 |
12. Endäs tydön tylleröiset mitä
|
|
|
54 |
heistä tullut on, kuka on jo
|
|
|
55 |
naimisissa kuka vielä naimadon.
|
|
|
56 |
000
|
|
|
57 |
13. Sammal salmen Miina parka
|
|
|
58 |
äidi armas jatkoi näin ällös
|
|
|
59 |
vain nyt ole arka poikaseni
|
|
|
60 |
ystäväin.
|
|
|
61 |
000
|
|
|
62 |
14. Sammal salmen Vilhelmiina
|
|
|
63 |
lepää kalmistossa jo Morsiona
|
|
|
64 |
niin kaunihina näin sääsi
|
|
|
65 |
kova kohdalo
|
|
|
66 |
000
|
|
|
67 |
15. Impi ihmeen ihanainen hänest
|
|
|
68 |
oli kasvanut kaukolahden kaunein
|
|
|
69 |
nainen vähidellen varttunut
|
|
|
70 |
000
|
|
|
71 |
16. Miehet nuoret nousevaiset
|
|
|
72 |
Miinaa kaikki mielivät
|
|
|
73 |
kylän eukot juoru naiset häntä
|
|
|
74 |
kilvan kiittivät.
|
|
|
75 |
000
|
|
|
76 |
17. Sattui sitten Rikas risto
|
|
|
77 |
rikkaan riston ryökäle
|
|
|
78 |
saan jo sydämeeni piston
|
|
|
79 |
kun mä häntä mainitsen.
|
|
|
80 |
000
|
|
|
81 |
18. Kosiona korskeana orittaan
|
|
|
82 |
hän ohjasi rahapussi pulleana
|
|
|
83 |
sammal salmeen suuntasi.
|
|
|
84 |
000
|
|
|
85 |
19. Hän ol seudun rikkain jehu
|
|
|
86 |
satatuhat omasi monen köyhän
|
|
|
87 |
sydän mehu hänen luokseen virtasi
|
|
|
88 |
000
|
|
|
89 |
20. Sammal salmen miinan isä
|
|
|
90 |
taas ol vähän varanen joka
|
|
|
91 |
vuos kun perheen lisää ilmaantu
|
|
|
92 |
vaan hänelle
|
|
|
93 |
000
|
|
|
94 |
21. Kun nyt pomo pokatainen
|
|
|
95 |
vävy pojaks pokkuroi hän
|
|
|
96 |
päätti olla myöntyväinen ja
|
|
|
97 |
tehdä minkä isä voi.
|
|
|
98 |
000
|
|
|
99 |
22. Hän siis suostui äiti suostui
|
|
|
100 |
Miina vaan ol vastahan
|
|
|
101 |
vanhemmat tuost kiivaustui
|
|
|
102 |
laitatteli lastansa
|
|
|
103 |
000
|
|
|
104 |
23. Isä lausui lapsiparka ymrä ei
|
|
|
105 |
onneaan miehen puoli viel on arka
|
|
|
106 |
sinulle hän annetaan
|
|
|
107 |
000
|
|
|
108 |
23. Auttanut ei vaikka kuinka,
|
|
|
109 |
Miina raukka ruikuttaa,
|
|
|
110 |
Isä äidi enhän tuota ikinään
|
|
|
111 |
voi rakastaa.
|
|
|
112 |
000
|
|
|
113 |
24. Ikänsä kin lienee sillä puoli vuosi
|
|
|
114 |
sada noin muudoin muodo niin kun
|
|
|
115 |
millä kuinka tuolle mennä voin.
|
|
|
116 |
000
|
|
|
117 |
25. Saatin sulo suostumahan kihla
|
|
|
118 |
kirjan tekohon, tuire tuineen
|
|
|
119 |
taipumahan väärään väki pakkohon.
|
|
|
120 |
000
|
|
|
121 |
26. Kihlat komeat ja kellon esille hän
|
|
|
122 |
veteli, kihla sormus ja kulta kello
|
|
|
123 |
ja sadan markan seteli
|
|
|
124 |
000
|
|
|
125 |
27. Häitä sitten hommattihin suuria
|
|
|
126 |
ja komeita vierahiksi kun toivottihin
|
|
|
127 |
herrojakin kopeita
|
|
|
128 |
000
|
|
|
129 |
28. Sammal salmen väki kaikki
|
|
|
130 |
houruellen hommasi /hylkän/
|
|
|
131 |
meidän miina saikin miehen joka kelpasi
|
|
|
132 |
000
|
|
|
133 |
29. Miina itse istui itki synkeässä surussa
|
|
|
134 |
aan sortui silmät kaunihitkin
|
|
|
135 |
pelottavassa murheessa
|
|
|
136 |
000
|
|
|
137 |
30. Wihdoin valken aamu armas
|
|
|
138 |
kesä aamu kaunoinen tänä pänä
|
|
|
139 |
kalkki karvas juotetahan minulle
|
|
|
140 |
000
|
|
|
141 |
31. Isä sinun käsiis annan henkeni
|
|
|
142 |
ja ruumini kauneuden sulle kan
|
|
|
143 |
nan Jeesus rakas veljeni
|
|
|
144 |
000
|
|
|
145 |
32. Näillä sanoil Miina siivo alotteli
|
|
|
146 |
päivän sen jolloin aikoi rikas
|
|
|
147 |
risto vietä hänet vihille
|
|
|
148 |
000
|
|
|
149 |
33. Rikas Risto röyhkeänä kulta ketjut
|
|
|
150 |
kaulassaan Hää väk kaik juhla
|
|
|
151 |
pukimissaan Morsianta kaivataan
|
|
|
152 |
000
|
|
|
153 |
34. Myöhemmällä tuli sulho pappi pöhö
|
|
|
154 |
vihkimään vieraista ol suuri tunko
|
|
|
155 |
ja lisään tuli yhdenään
|
|
|
156 |
000
|
|
|
157 |
35. Missä miina missä miina äidi huusi
|
|
|
158 |
hädissään isä juokse ota kiini
|
|
|
159 |
hän riens ranta metsähän
|
|
|
160 |
000
|
|
|
161 |
36. Ranta metsän tuolla puolen kosken
|
|
|
162 |
kuuluu pauhua täällä suloista on kuolla
|
|
|
163 |
kuolla ilman kauhua
|
|
|
164 |
000
|
|
|
165 |
37. Sieltä Miina etsi löysi aivan ijät
|
|
|
166 |
kestävän ehdinyt ei isän käsi
|
|
|
167 |
häntä siitä estämään
|
|
|
168 |
000
|
|
|
169 |
38. Mutta koski siitä lähdein
|
|
|
170 |
Miina koskesk kutsutaan
|
|
|
171 |
miina itse yllä tähdein
|
|
|
172 |
sulhons luona asustaa.
|
|
|
| |
|