j48772
HämeValkeala
Paasikallio, Aito
1955

Metadata

COL: Aito Paasikallio
ID: 48772
INF_CTX: Edit Mauno, työmiehen vaimo, s. 1896.
INF_NAME: Edit Mauno
LOC_AREA: d
LOC_PAR: Valkeala,
LOC_VIL: Kourula.
SGN: KT 277:8.
TMP: 1955.

Omakohtainen kokemus: Mu velipoika putos. Kyläss oli parantaja, en tiedä oikiaa nimiä, mutta tuntisin, jos näkisin. Oli nyt Tätä tai Nanuska, kulki saali hartioilla, harmaa tukka silmillä, vihlantynkä kainalossa näky, lapset pelkäs. - Oltii uimass, paljo kylälapsii. Velipoika oli uhkarohkea, otti tukin ja seilaamaan, ei osannut uida, meni kauas, putos ja meni "upelluksiin". Tukkimies tul ja me huudettiin ja se pelasti. ( mutta sairastui, taikaa) Niin tuli ja ol aika työssä, kun ei ollut nykyisiä tekohengitystapoja. Mies löi hukkunutta selkään ja vesi tuli pois. Poika tuotii hevosel kotii, tul kaikinpuoli oikei sairaaks, nousi korkea kuume. Mummovainaa sano, ettei sitä poikaa niin lasketa menemään, ett haetaan Heikarin tätä. Sauna pantii lämpiämäh. Kun sauna oli lämmin, niin mummovainaa tuli parantajan kanssa ja meni suoraan saunaan. Sairas ei saanut nähdä parantajaa. Äiti kantoi veljen saunah. Se kylvettel ja potittel mitä osas. Parantajalla oli huppu päässä. Kun äiti tuli talon sisään, otti rikkinäisen paidan, teki 3 sietta. Niistä parantaja teki 3 nyyttiä, siotti langall kiinni. Kun saunan jälkeen kahvitetti ja kestitetti, niin sano: Vanhin emäh (äidin) lapsist tulko huome luo. Vanhempaa siskoo ei ollut. Miehän sit läksin velipojan kanssa. Se anto ne 3 nyytti minulle ja sano: Menette siihen paikkaan, missä tuot poikaa on sattunut. Sit se sano mont kerta: kun menet sinne rantah (mie kannoi ne nyytit), ota vasemmal käelläs ja oikean olan taka viska (selin veteen) ja sanot:
    2  "Vesi ota omas ja anna minulle terveys !"
Niin tehti ja poika parani.
Nyytti oli sidottu punaisella villalangalla ja myöhemmin sanottu, että niissä oli suolaa.