Metadata

COL: Siiri Oulasmaa
ID: 48638
INF_CTX: maanvilj. Esa Nissinen, 75 v.
INF_NAME: Esa Nissinen
LOC_AREA: i
LOC_PAR: Soanlahti.
SGN: KJ 37:15812.
TMP: 1957.

VIIMEISET IÄNELITKIJÄT

Soanlahden kunnassa, missä olen syntynyt ja ikäni elänyt (evakkoaikaa lukuun ottamatta).
oli kahdensäätyisiä ihmisiä kreikkalaiskatolisia ja luterilaisia. Luterilaiset osasivat jo vuosisadan vaihteessa jokseenkin sataprosenttisesti lukea. Sen sijaan kreikkalaiskatolisista eivät vanhemmat ihmiset varsinkaan, eikä kaikki nuoremmatkaan osanneet lukea eikä kirjoittaa. Muuten "edistyneisyyden" sijasta heillä oli jotain mitä luterinuskoisilta puuttui: ikivanhat perintätiedot. Vanhat runot, tarinat, itkuvirret ja loitsut olivat he muistissaan säilyttäneet ja uusille sukupolville siirtäneet kaukaisesta muinaisuudesta. Sai ihmetellä esim. iänelitkijän hyvää muistia ja taitoa.
Olin yli neljännesvuosisadan kunnan esimiehenä Soanlahdella.
Vaikka olin suomensäätyinen, annoin suuren arvon kreikansäätyisten perintätavoille. Molemmat uskonsuunnat olivat meillä tarkasti samanarvoiset. Propakandanteko oman uskonsa puolesta ja käännyttäminen oli jyrkästi kielletty Soanlahdella, enkä tiedä kenenkään sellaista harjoittaneen. Käytiin toistensa juhlissa. Niissä minäkin sain kuulla iänelitkijöitä. Mutta tällä vuosisadalla hävisivät Soanlahdelta iänelitkijät. Uusi sivistys ne vei. Vanhaa pidettiin naurettavana.
Viimeiset iänelitkijät kuulin Soava Kiprosen hautajaisissa. Ne olivat muualta kutsutut, ne kaksi vanhaa naista, jotka siellä itkivät. Hyvin he itkivät. Niiden virsien nuotti jäi minulle ijäksi mieleen: (Kunnanesimies hyräilee itkuvirttä)
    7  Kuljit kultaisii
    8  kujoja myöten.