JR 48483

j48483
Laatokan Karjala (Raja-Karjala) — Soanlahti
Oulasmaa, Siiri
1959

Metadata

COL: Siiri Oulasmaa
ID: 48483
LOC_AREA: i
LOC_PAR: Soanlahti.
SGN: 4175.
TMP: 1959.

VILHO JA HILMA
     2  Kun laiva läksi rannasta
     3  kauaksi etelään
     4  niin HIlma?? rannan kivelle
     5  jäi yksin itkemään.
     6  000
     7  Miks nyt itki Hilma noin
     8  tuon laivan lähtöä?
     9  Siks että laivan mukana
     10  läks armas ystävä.
     11  000
     12  Oi ällös itke Hilmani
     13  mä jälleen palajan
     14  ja sitten rantaan JÄrvösen
     15  mä töllin rakennan.
     16  000
     17  Oi ällös lausu, Vilhoni.
     18  Niin olkoon sitten vaan,
     19  kun reissultasi palajat
     20  vietämme hauskat häät.
     21  000
     22  Mut viel ei vuotta kulunut
     23  kun toinen poika sai,
     24  mi Hilmahan nyt tutustui
     25  ja vaimokseen sen nai.
     26  000
     27  Vaan tämä poika ollutkaan
     28  ei Vilhon vertainen
     29  siit tuli mies nyt Hilmallen
     30  niin pahanluontoinen.
     31  000
     32  Ei haastella 'hän kauniisti
     33  nyt voinut ollenkaan,
     34  vaan usein antoi vastauksen
     35  nyrkiniskullaan.
     36  000
     37  Nyt vasta Hilma huomasi
     38  et onni hält on pois.
     39  Nyt Vilho muistui mielehen
     40  hän paremp ollut ois.
     41  000
     42  Vuotta kolme kulunut
     43  jo siitä olikin
     44  ja rahaa oli Vilholla
     45  jo viisituhatta.
     46  000
     47  Hän Hilmaa yhä muistelee
     48  ja töllin rakentaa
     49  kun vaan kerran kotihin
     50  hän vielä palajaa.
     51  000
     52  Nyt kotimaahan kulkunsa
     53  hän heti suuntasija hä
     54  ja häitä Hilman rakkahan
     55  kans viettää arveli.
     56  000
     57  Hän rantamalla pysähtyi
     58  ja silmäs seutua.
     59  Ne toivat hälle mielehen
     60  niin monta muistoa.
     61  000
     62  Tuos oli lehto ihana
     63  mis lassa leikittiin
     64  ja kera Hilman rakkahan
     65  monesti käveltiin.
     66  000
     67  Tuos on se ranta rakkahin
     68  rannalla kivi tuo
     69  mis istui Hilma, silmistään
     70  kun virtas kyynelvuo.
     71  000
     72  Kas tuos on tutut seuvut nuo
     73  mut missä Hilma on?
     74  Siit ihmeissään on merimies
     75  ja hiukan rauhaton.
     76  000
     77  Hän tupaan sitten asteli
     78  ja siellä Hilmansa
     79  niin kolkkona nyt kohtasi
     80  kuin kukka talvella.
     81  000
     82  Poskiltansa ruusutkin
     83  ol aivan kuihtuneet.
     84  Ne varmaan niistä lakaisseet
     85  on murhekyyneleet.
     86  000
     87  Myös Hilma tunsi Vilhonsa
     88  ja itkuun raukesi.
     89  KOvin?? väärin tehneensä
     90  hän silloin ymmärsi.
     91  000
     92  Kun oli liiton rikkonut
     93  jonk antoi Vilhollen,
     94  Nyt huomas et ol pettänyt
     95  parhaimman ystävän.
     96  000
     97  Nyt Vilho otti taskustaan
     98  nuo viisituhatta
     99  ja tarjosi ne Hilmalle
     100  ja lausui samalla:
     101  000
     102  - Täs on, nää olen hankkinut
     103  sinua varten vaan.
     104  Hyvästi nyt mie lähden taas
     105  en palaa?? milloinkaan.
     106  000
     107  Nyt laivallansa alkoi hän
     108  taas merta kulkea,
     109  mut liekki sydämessänsä
     110  ei voinut sammua.
     111  000
     112  Mut Hilma otti rahat nuo,
     113  niit ensin suuteli
     114  ja sitten pesän liedessä
     115  poroksi poltteli.
     116  000
     117  Nyt asteli hän rantahan
     118  ja istui kivehen
     119  ja kauan siinä istui hän
     120  merelle silmäillen.
     121  000
     122  Aamuilla sitten on hän
     123  jo siitä poistunut.
     124  Ei kukaan tiedä minnekä
     125  ol Hilma joutunut.
     126  000
     127  Vaan raivoisana kuohuu vain
     128  tuo pinta aallokon.
     129  Se ehkä tietää kertoa
     130  tuon Hilman kohtalon.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

JR 76071 59 %
JR 31103 33 %
JR 71979 26 %
JR 79088 22 %
JR 64072 12 %